Mahdollisuuksia maan alla

Maanalaisesta toiminnasta useimmille tulee mieleen kaivostoiminta ja maanalaiset kaivokset. Mielikuva ei ole missään nimessä väärä. Vähemmän tunnettua on kuitenkin maanalaisten tilojen hyödyntäminen teollisessa, tutkimus-, virkistys- tai matkailukäytöstä.

Maailmalta ja Suomestakin löytyy useita erilaisia maanalaisten tilojen käyttötapoja. Globaalisti yksi yleisimmistä on fysiikan alan tutkimus. Muita merkittäviä maanalaisten tilojen käyttökohteita ovat ydinjätteen loppusijoitus, tunnelirakentaminen sekä geoterminen energiatutkimus. Maan alla kasvatetaan mm. sieniä ja sirkkoja, testataan koneita ja laitteita, tutkitaan avaruuden asuttamista, järjestetään konsertteja, harjoitellaan pelastustoimintaa ja paljon muuta. Yhteistä näille kaikille on maanalaisten tilojen hyödyntäminen.

Maanalaiset tilat on käyttötarpeesta riippuen suunniteltu ja toteutettu varta vasten kyseiselle toiminnalle, osana suurempaa siviili-infrastruktuurin rakentamista tai hyödyntäen olemassa olevia kaivoksia ja muita maanalaisia tiloja.

Varta vasten toteutetuista tiloista hyvänä esimerkkinä toimii Olkiluotoon rakennettu ydinjätteen loppusijoituspaikka Onkalo. Espanjassa Canfrancin maanalaisen fysiikan laboratorio on toteutettu osana Somport -tunnelin rakentamista. Kaivoksiin toteutettuja ratkaisuja löytyy Suomesta useita mm. Pyhäjärven Callio, Outokummun kaivosmuseo sekä Tytyrin elämyskaivos. Näistä kaksi jälkimmäistä on erikoistunut matkailuun.

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ja sen alueellisen erinomaisuuden ryhmä tutkii ja kehittää maanalaisten tilojen ja toimijoiden mahdollisuuksia. Instituutin johtamissa Interreg Itämeri -rahoitteisessa projekteissa on keskitytty kuuden Itämeren ympäristössä olevan maanalaisen laboratorion toimintojen, tilojen sekä ja toiminta- ja palvelumallien kehittämiseen. Maanalaiset laboratoriot ovat näiden osalta hyvin eri vaiheissa.

Ruotsin Äspö Hard Rock Laboratory sekä Saksan Freibergin tutkimus- ja koulutuskaivos Reiche Zeche ovat toiminta- ja palvelumalleiltaan pisimmällä. Pyhäjärven Callio tarjoaa laajimman ja syvimmän kaivosinfrastruktuurin. Ruskeala Mining Park Venäjän Karjalassa on erinomainen esimerkki kaivosympäristön hyödyntämisestä matkailu- ja virkistyskäytössä. Siellä käy vuosittain 300 000 vierailijaa. Khlopin Radium instituutin maanalainen tutkimuslaboratorio Venäjällä Pietarin metrotunnelistossa on erikoistunein ja helpoiten saavutettavissa. Puolassa KGHM Cuprumin osalta tehtiin mallisuunnitelma, jonka pohjalta tulevaisuudessa mahdollisesti rakennetaan maanalainen laboratorio tutkimusta ja TKI-toimintaa varten.

Esille kannattaa nostaa myös hankkeen yhteistyökumppani Sveitsissä sijaitseva yksityisomisteinen Hagerbach Test Gallery. Tämä Amber-yhtymän luolastokokonaisuus toimii puhtaasti kaupallisella pohjalla. Toiminta pitää sisällään niin testiympäristöjä, koulutusmahdollisuuksia kuin elämys- ja vapaa-ajanviettopalvelujakin.

Euroopan maanalaisten laboratorioiden yhdistys (European Underground Laboratories association) perustettiin näiden kuuden ja myös muiden eurooppalaisten maanalaisten tilojen ja toimintojen kehittämiseksi. Maanalaisten mahdollisuuksien markkinointi ja kansainvälinen yhteistyö kehitysprojekteissa ovat yhdistyksen toiminnan kulmakiviä.

Maan alla voidaan tehdä muutakin kuin vain louhia mineraaleja tai tunneleita. Maanalaiset laboratoriot ja toimitilat luovat uusia mahdollisuuksia niin tutkimukselle, teolliselle toiminnalle kuin matkailu- ja virkistyskäytöllekin. Pohjalta suunta on vain ylöspäin.

Jari Joutsenvaara, projektipäällikkö

Blogi on julkaistu alunperin Keskipohjanmaa-lehdessä 30.5.2021 osana Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin henkilökunnan kirjoitussarjaa. 

Last updated: 14.6.2021