KORKEAKOULUTUKSEN LUKUVUOSIMAKSUT OVAT RISKI JA MAHDOLLISUUS

Tähän asti korkeakouluopiskelu on ollut Suomessa kaikille ilmaista. Syksystä 2017 alkaen yliopistojen on lakimuutoksen mukaisesti perittävä Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta vähintään 1 500 euron lukuvuosimaksu. Maksu koskee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa vieraskielistä koulutusta, mutta ei tieteellistä tai taiteellista jatkokoulutusta. Lain mukaan korkeakouluilla tulee olla apurahajärjestelmä, jolla tuetaan maksullisen tutkintokoulutuksen opiskelijoita.

Tällä hetkellä Suomen yliopistoissa on arviolta 7500 tutkinto-opiskelijaa, jotka kuuluisivat maksujen piiriin jos he aloittaisivat koulutuksensa ensi vuoden syksyllä. Oulun yliopiston kansainvälisissä ohjelmissa on noin 500 opiskelijaa, ja heistä 300 - 400 on EU ja ETA-maiden ulkopuolelta.

Kansainvälisillä opiskelijoilla on positiivinen vaikutus korkeakoulujen ilmapiiriin. Heidän olemassaolonsa mahdollistaa suomalaisten opiskelijoidemme tutustumisen eri kulttuureihin, harjoituttaa vieraita kieliä ja laajentaa verkostoja ulkomaille.

Kansainvälisten opiskelijoiden vaikutusta kansantalouteen on tutkittu. Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän lisääminen tuottaa Tanskalle pitkällä tähtäimellä taloudellista hyötyä silloinkin, kun koulutus on Tanskan valtion kustantamaa, kuten se EU- ja ETA-alueelta tulevien opiskelijoiden tapauksessa on. Saksassa tehdyn laskelman mukaan Saksan valtio saisi viidessä vuodessa takaisin ulkomaalaisten opiskelijoiden nelivuotiseen maksuttomaan korkeakoulutukseen investoimansa kulut, mikäli 30% jäisi ja työllistyisi maahan.

Vaikutus kansantalouteen on edullinen, jos opiskelijat jäävät maahan ja työllistyvät koulutustaan vastaavasti. Parhaassa työiässä olevien osaavien nuorten aikuisten maahanmuutto tuottaa julkiselle taloudelle selvän nettohyödyn verotuloina. Kyselyn mukaan lähes puolet tulevista kansainvälisistä opiskelijoista haluaisi jäädä Suomeen. Jos lukukausimaksu pysyvästi romahduttaisi ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän, muutos olisi niin korkeakoulujen kansainvälisyyden kuin Suomen taloudenkin kannalta epäedullinen. Jos opiskelijat saadaan tulemaan maksuista huolimatta, säilyvät nykyiset hyvät vaikutukset, ja korkeakouluille syntyy uusi merkittävä tulonlähde. Tällaisestakin on kansainvälisiä esimerkkejä.

Suomen kokoisen Uuden-Seelannin koulutusviennin arvo on noin 1,5 miljardia euroa. Tuosta valtaosa tulee maassa opiskelevista noin 100 000:sta kansainvälisestä opiskelijasta. Koulutusviennissä menestyminen ei välttämättä ole aivan selvää. Globaali kilpailu koulutusvientimarkkinoilla on kovaa. Suuria tekijöitä ovat mm. Australia, Uusi-Seelanti, USA ja Iso-Britannia, joissa koulutustarjonta on yleisesti kokonaan englanniksi. Meillä suurin osa koulutuksesta annetaan suomeksi.

Lukukausimaksujen vastustajat arvelevat, että Suomeen tulevien ulkomaisten opiskelijoiden määrä romahtaa. Asiaa voidaan tarkastella muista pohjoismaista saatujen kokemusten perusteella.

Kun Ruotsissa otettiin käyttöön EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden maksut syksyllä 2011, putosi uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä alle puoleen. Vastaava kehitys, joskaan ei aivan yhtä ankarana, oli koettu Tanskassa vuonna 2006, kun lukukausimaksut otettiin käyttöön. Tulevien opiskelijoiden määrä on romahduksen jälkeen kuitenkin jälleen noussut. Kasvua selittävät valtiolliset markkinointiponnistukset ja ennen kaikkea lukukausimaksujen kattamiseen ja elinkustannuksiin myönnettyjen apurahojen lisääntyminen.

Kattavat stipendit ja markkinointi ovat markkinoille pääsyn ja siellä pysymisen elinehto. Lisäksi opiskelijoiden elinympäristön tulisi olla omaleimaisuudellaan houkutteleva, sosiaalisesti vilkas, turvallinen ja kulttuurillisesti hyväksyvä. Opiskelupaikan hakemiseen, opiskeluun, maahantuloon ja oleskeluun liittyvien asioiden tulee hoitua joustavasti, ja oleskelun tulee olla kustannuksiltaan kohtuullista.

Lyhyellä tähtäimellä lukuvuosimaksut lienevät tappiollisia niin korkeakouluille kuin kansantaloudellekin. Aluksi joudumme luomaan houkuttelevuuden stipendijärjestelmällä, jolla opiskelijoiden maksut katetaan. Pitkällä tähtäimellä on kuitenkin kokonaisuudelle hyödyllistä, että panostetaan koulutusviennin edellytyksiin, kuten markkinointiin, maabrändiin ja koulutuksen digitaaliseen tarjontaan.

Jouko Niinimäki

Teksti on julkaistu Kalevassa vieraskolumnina 23.2.2016

Last updated: 22.3.2016

Add new comment