Vaikea matka tilivirastosta julkisoikeudelliseksi yliopistoksi

Yliopistoja koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2010 alusta alkaen. Uudistuksella pyrittiin antamaan yliopistoille aiempaa paremmat toimintaedellytykset. Uuden lain myötä yliopistot pystyvät paremmin reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin, monipuolistamaan rahoituspohjaansa, kilpailemaan kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta, tekemään yhteistyötä ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, kohdentamaan resursseja huippututkimukseen ja strategisiin painoaloihinsa sekä vahvistamaan tutkimus- ja opetustoimintansa laatua.

Ennen lakimuutosta yliopistot olivat osa valtiota ja kuuluivat sen budjettitalouden piiriin. Oleellisin oikeusasemaan liittyvä muutos oli se, että yliopistoista tuli valtionhallinnosta irrallisia oikeushenkilöitä. Lain voimaantulossa mielenkiinto kiinnittyi henkilökunnan virkasuhteiden päättymisen vaikutuksiin. Pienemmälle huomiolle jäi vastuun kasvaminen ja sen edellyttämä johtamisjärjestelmän muutos, jotka jälkikäteen katsottuna ovat työsuhdetta merkittävämpiä asioita.

Vuoden 1997 yliopistolain mukaan yliopiston ylin päättävä elin oli yhteisön jäsenistä koostettu hallitus, jonka puheenjohtajana toimi rehtori. Hallituksessa noudatettiin kolmikantaperiaatetta, jonka mukaan siellä tuli olla määritelty edustus professorikunnasta, muusta henkilöstöstä sekä opiskelijoista. Yliopistolakiin vuonna 2005 voimaantulleella muutoksella säädettiin, että hallituksessa on oltava myös pieni ulkopuolinen edustus.

Vanhan lain aikaan tiedekuntaneuvostot ja laitosneuvostot muodostivat vahvan itsehallinnon. Yliopiston johtamisen lähtökohtana oli ajatus siitä, että tutkimus, opetus ja toimintakulttuurit muotoutuvat vapaasti yliopistojen sisäisissä tieteenalayhteisöissä. Esimiestyötä arvostettiin, mutta johtamisesta puhuttiin vähän.

Vuoden 2010 lakimuutos muutti hallintomallia. Julkisoikeudellisten yliopistojen hallinto-organisaatio muodostettiin kolmen keskeisen toimielimen, hallituksen, yliopistokollegion ja rehtorin varaan. Ylimpänä päätöksentekoelimenä on hallitus, mutta sen jäsenistä vähintään 40 % on yliopistoyhteisön ulkopuolisia henkilöitä. Ulkopuoliset hallituksen jäsenet valitsee yliopiston henkilökunnasta vaalilla valittu kollegio.

Hallitus valitsee rehtorin sekä suoraan rehtorille raportoivat johtajat. Hallitus hyväksyy strategian ja budjetin toimintasuunnitelmineen, päättää rakenteista ja muista yliopiston kannalta merkittävistä asioista, kuten esityksestä koulutusvastuun muuttamiseksi ja yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä. Hallituksen vastuulla on päättäminen yliopiston toiminnan ja talouden suurista linjoista. Rehtorin tehtävänä on huolehtia yliopiston hallituksen linjausten mukaisesti taloudesta ja toiminnan tuloksellisuudesta sekä vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden esittelystä.

Jos autonomialla tarkoitetaan sitä, että yliopistoyhteisö itse päättää edustuksensa kautta tärkeistä asioistaan, ei autonomian voida katsoa heikentyneen yliopistolain muutoksessa. Tärkeimmät perusasiat, opettajien ja tutkijoiden vapaus päättää tutkimuksen ja opetuksen sisällöistä, ovat myös säilyneet. Yliopistolle annettu täydellinen vastuu taloudesta ja siihen liittyvästä tuloksellisuudesta on kuitenkin muuttanut hallituksen asemaa ja sitä myötä johtamisen vaatimuksia.

Johtamisen tulosvastuun selkeyttäminen on nopeuttanut ja joustavoittanut päätöksentekoa. Johtajakeskeisempi järjestelmä on kuitenkin myös etäännyttänyt yliopistoyhteisöä päätöksenteosta. Lakiuudistuksen arvioinnin mukaan johdon ja henkilöstön näkemyserot ovat kärjistyneet. Henkilöstö kokee yliopistolakiuudistuksen vaikuttaneen kielteisesti työhyvinvointiin, mm. epävarmuutena ja työn kuormittavuutena.

Henkilöstön osallistumismahdollisuuksien kaventuminen virallisissa päätöksenteko- ja valmisteluelimissä tiedostetaan hyvin sekä johdon että henkilöstön tasolla. Viestintä ja henkilöstön osallistaminen päätöksentekoon ovat aikaisempaakin tärkeämpiä asioita. Enää läheltä ei välttämättä löydy ihmistä, jonka kautta pystyisi seuraamaan päätöksentekoa tai vaikuttamaan siihen.

Arvioinnissa todetaan, että akateemisissa yhteisöissä johtaminen on aina ollut jännitteistä – paljon jännitteisempää kuin muissa organisaatioissa. Lakiuudistus on kärjistänyt tätä jännittyneisyyttä, eikä yliopistoyhteisön kokemusta päätöksenteon etääntymisestä saa ohittaa ”normaalina muutosvastarintana”.

Uusi yliopistolaki vaatii laadukasta johtamista, ja yksi avainhaaste on varmistaa yliopistoyhteisön vahvempi kokemus osallisuudesta. Uskon, että yhteisymmärryksellä, avoimuudella ja yhteen hiileen puhaltamalla haasteista selvitään nopeasti, ja uusi laki nähdään pidemmän päälle niin yliopistolaitoksen kuin yliopistolaistenkin kannalta merkittävänä askeleena eteenpäin.

 

Jouko Niinimäki

Teksti on julkaistu Kalevassa vieraskolumnina 29.11.2016

 

Last updated: 1.12.2016

Comments

Yliopistomme rehtori Jouko Niinimäki kiittää blogissaan vuonna 2010 voimaan astunutta yliopistolakia. Tätä lakia monet yliopistojen edustajat vastustivat ennen sen säätämistä ja ovat arvostelleet voimaantulon jälkeenkin. Niinimäki, joka on myös Suomen yliopistot UNIFI ry:n hallituksen puheenjohtaja, löytää laista pientä huomautettavaa mutta pitää sitä kuitenkin pitkänä askeleena eteenpäin.Uusi yliopistolaki on muuttanut yliopistojen toimintaa Niinimäen kuvailemalla tavalla: demokratia on kadonnut, henkilöstön ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet ovat vähentyneet, ulkopuolisen liike-elämän edustajien valta kasvanut. Ennen kaikkea yritysmaailman (vanhentuneita) oppeja yliopistojen hallintoon tuonut laki on rapauttanut yliopistojen tuloksekkaalle toiminnalle välttämätöntä ihmisten välistä luottamusta. Lain vuoksi yliopistoväen suuri osa voi työssään huonosti, ei koe olevansa turvallisessa työpaikassa eikä koe saavansa työstään ansaitsemaansa arvostusta.Rehtori ei kirjoituksessaan kysy, miksi tähän lakiin on päädytty? Mitkä ovat ne yhteiskunnan kehitykseen liittyvät muutokset, joiden tuloksena Suomessa on päädytty edellä mainittuja ongelmia synnyttäneisiin säädöksiin? Uusi yliopistolaki ei ole syntynyt tyhjästä, eikä se ole välttämätön vaan tietynlaisten yhteiskunta-, yliopisto- ja tiedepoliittisten valintojen tulos.Yliopisto- ja tiedepolitiikka ovat osa yhteiskuntapolitiikkaa, jonka viimeaikaisena sisältönä on ollut valtion (julkisen vallan roolin) pienentäminen yhteiskunnallisen toiminnan eri sektoreilla. Yliopistolain myötä tapahtunut yliopistojen toiminnan muuttaminen yritysmuotoiseksi on yksi valtion pienentämistoimi. Samankaltaista operaatiota ollaan par’aikaa toteuttamassa sosiaali- ja terveyspalveluissa (sote).Yliopistolain keskipitkän tähtäimen yhteiskuntapoliittisena tavoitteena on muuttaa korkeakoulutus yksityisen voitontavoittelun alueeksi. Tähän suuntaan ensimmäisenä askeleena on EU:n ulkopuolisista maista tuleville opiskelijoilla säädetyt lukukausimaksut, jotka Oulun yliopistossa ovat yliopiston hallituksen päätöksen mukaan korkeimmillaan jopa 13 000 E vuodessa. Mikäli yrityselämän oppien soveltamista jatketaan, lukukausimaksujen ulottaminen suomalaisiinkin opiskelijoihin on vain ajan kysymys,Yritystoiminnan logiikka, joka yliopistoihin on ujutettu, perustuu yksityisomistukseen ja kilpailuun. Meitä kehotetaan kilpailemaan kaikkien kanssa, oman yliopiston sisällä, toisia suomalaisia yliopistoja vastaan ulkomaisista puhumattakaan. Meitä kehotetaan tuotteistamaan tieteelliset löydöksemme ja hakemaan niille patentit.Tieteellinen toiminta on kuitenkin perustunut jakamiseen, sillä tieto lisääntyy eikä vähene sitä jaettaessa. Yksityisen voitontavoittelun logiikka tuhoaa tieteen ytimen. Tähän yliopistolain perusongelmaan soisi rehtorin, Suomen yliopistot ry:n puheenjohtajanakin kiinnittävän huomiota. Vesa PuuronenSosiologian professoriOulun yliopisto 

Your work is very good and I appreciate you and hopping for some more informative posts. Thank you for sharing great information to us.192.168.l.l

This is certainly as well a really good posting we seriously experienced looking through. It is far from on a daily basis we have risk to check out a little something. nba live mobile hack generator

I'm constantly searching on the internet for posts that will help me. Too much is clearly to learn about this. I believe you created good quality items in Functions also. Keep working, congrats! bici eléctrica transporte

Thank you so much admin, while giving us the opportunity to take their link on this forumbottle flip

You guardians do an astounding web diary, and have some unfathomable substance. Continue doing extraordinary. New York Magazine

Great post! I am actually getting ready to across this information, is very helpful my friend. Also great blog here with all of the valuable information you have. Keep up the good work you are doing here. download drivers

Add new comment