Itsenäinen päätöksenteko, kansallisvaltio ja monikansalliset yritykset.

Lehtien taloussivuja viimeisen parin vuoden aikana lukeneet muistavat hyvin lehtiotsikot, joita saatiin monikansallisten yritysten verojärjestelyjen vuodettua julkisuuteen.  Mediakeskustelussa nämä paljastukset ovat saaneet iskevät ja ehkä sensaatiohakuisetkin nimet Lux Leaks ja Panama Gate.  Verrattaessa näiden sisältöä väitän, että vaikka panamalaisen asianajotoimiston perustamista veroparatiisiyhtiöistä saatiinkin tehtyä todella repäiseviä otsikkoja, niin aiempi Lux Leaks oli kuitenkin monella tavalla merkitysellisempi.  Kyseinen uutisointi toi julkisuuden valokeilaan sen, miten useiden suuryrtysten ja valtioiden tekemät yksilölliset verosopimukset ovat korvanneet perinteiset veroparatiisit verojen välttelyn työkaluina.  Tässä tapauksessa oli kyse Luxemburgin valtion ja noin 350:n suuryrityksen välisistä verosopimuksista, joukossa useita maailman tunnetuimpia yrityksiä. Järjestelyjen ydin oli laskea yrityksen verotus olemattoman pienelle tasolle, jos yhtiön liiketoimet kierrätettäisiin Luxemburgin kautta erilaisten siirtohinnoittelu- ja holding-yhtiöjärjestelyjen avulla.

Tällaisen aggressiivisen verosuunnittelun kokonaishaittoja on toki vaikea arvioida – merkittävien kielteisten vaikutusten ohella yritysten kokonaisveroasteen laskulla on myös myönteisiä vaikutuksia, joista investointien lisääntyminen ja yhtiöiden arvonnousu eivät ole vähäisimpiä.  Ja vaikka verotus ei muodostukaan reiluksi eikä tasapuoliseksi, niin silti suuryritysten kasvavat voitot realisoituvat ennemmin tai myöhemmin veroina jossain muualla,  esimerkiksi osakkeiden luovutusvoitoissa tai osinkoveroina.

Edellä mainittu asiakokonaisuus on hyvä esimerkki äärimmäisen monimutkaisesta taloudellisesta ongelmasta, johon ei ole olemassa sellaista ratkaisua, jonka Suomi voisi yksin toteuttaa. Jotta veropohjan rapautumista voitaisiin hillitä, tarvitaan aivan välttämättä kansainvälistä yhteistyötä.

Eurooopan Unioni onkin lähtenyt taisteluun ilmiötä vastaan jo kauan ennen kuin lehdistön paljastukset toivat sen suuren yleisön tietoisuuteen.  Uusimpana vaiheena pitkään tehdyssä ns. BEPS (Base Erosion and Profit Shifting) -työssä on lokakuun lopulla Euroopan komission julkistama uusi esitys aggressiivisen verosuunnittelun suitsimiseksi.  Komissio esittää menettelyä, jossa monikansallisen yrityksen kaikki voitot laskettaisiin yhteen ja jaettaisiin jäsenvaltioiden kesken verotettavaksi  laskukaavalla tai ’jakoavaimella’. Tosin ensimmäisessä vaiheessa tämä koskisi vain yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa.

Käytännössä komission esitys tarkoittaisi sitä, että suuryrityksen eri maissa sijaitsevien yhtiöiden välisiä liiketoimia ei enää huomioitaisi verotettavan tuloksen laskemisessa.  Yhtiön sisäisessä kaupankäynnissä käytettävien siirtohintojen käyttö kutenkin jatkuisi, onhan monikansallisilla yhtiöillä tytäryhtiöitä Euroopan ulkopuolellakin. Pahimmillaan tästä voikin seurata melkoinen sekasotku suurten yritysten hallinnossa. Kävipä miten hyvänsä, yksi asia on ainakin varmaa: laskentatoimen ammattilaisten tulevaisuuden työnäkymät näyttävät erinomaisilta, ja kauppakorkeakoulun kasvateilla on jatkossakin kysyntää työmarkkinoilla.

EU-tason yhteistyö ei kuitenkaan tarkoita sitä, että voisimme jättää oman kansallisen etumme muiden valvottavaksi. Päinvastoin, poliitikkojemme ja virkamiestemme kannattaa juuri nyt terästäytyä, sillä Suomella on paljon menetettevää, jos verotuksen jakoavainmalli otetaan käyttöön EU:ssa.  Esitetetty ratkaisu saattaa rapauttaa veropohjaamme enemmän kuin mikään yritysten aggressiivinen verosuunnittelu olisi koskaan tehnyt. Edunvalvontatyötä ja aktiivista vaikuttamista siis tarvitaan jatkossakin. 

Yksi itsenäisyyden määritelmä on se, että kansakunta pystyy vaikuttamaan itseään koskeviin päätöksiin.  Osa päätöksistä edellyttää kansallista itsekkyyttä ja edunvalvontaa, mutta on muistettava, että yhteistyötä vaativia, kansallisvaltioiden rajat ylittäviä ongelmia on yhä enemmän. Näiden ongelmien ratkomisessa itsenäisyytemme toteutuu parhaita olemalla mukana siellä, missä päätöksiä tehdään.  Hyvää itsenäisyyspäivää!

 

Janne Järvinen

laskentatoimen professori

Last updated: 20.1.2017

Add new comment