University of Oulu, 2017

Rinnakkaistallentaminen: “Huhut kuolemastani ovat vahvasti liioiteltuja”

Kesäkuussa 2019 järjestetyssä Liberin vuosittaisessa konferenssissa Liberin entinen puheenjohtaja ja Suomen Kansalliskirjaston palvelujohtaja Kristiina Hormia-Poutanen esitti keynote-puhuja, Tukholman yliopiston rehtori Astrid Söderbergh Widdingille kysymyksen rinnakkaistallentamisen (vihreä, green open access) merkityksestä. Söderberg Widding vastasi, että hänen mielestään rinnakkaistallentaminen kuuluu menneisyyteen, eikä sillä ole sijaa nykyisessä avoimen julkaisemisen maailmassa (”green open access belongs to the past”). Tuo lausahdus sai minut miettimään, että noinkohan on?

Jyrki Ilva on jo useampana vuotena ansiokkaasti raportoinut suomalaisen avoimen julkaisemisen kehityksestä. Tuoreimmassa artikkelissaan (Tietolinja 2019(1)), hän käy läpi suomalaisten yliopistojen vuoden 2018 julkaisutuotannon avoimuutta. Samalla hän katsoo myös taaksepäin ja kuvaa, kuinka julkaisujen avoimuus on elävä käsite eli avoimuus lisääntyy myös takautuvasti samalla kun myös koko avoimuuden käsite määrittyy uudelleen. Mutta mitä Ilvan Juuli-portaalista 2.4.2019 ottamat avoimuuslukemat kertovat rinnakkaistallentamisen kehittymisestä ja merkityksestä Suomessa? Ja kuinka tuo kehitys on jatkunut huhtikuusta 2019 eteenpäin?

Vuonna 2018 julkaisujen vertaisarvioitujen Open Access -artikkelien (julkaisutyypit A1-A4) osuus kaikista vertaisarvioiduosta artikkeleista oli 2.4.2019 tilanteen mukaan 50,9 %. Kun tilannetta tarkastelee nyt heinäkuussa 2019, on Suomen yliopistojen vertaisarvioitujen artikkelien avoimuus noussut lukemaan 53,1 %. Kolmessa kuukaudessa avoimuus on siis kasvanut yli 2 %. Kun verrataan huhtikuun ja heinäkuun lukemia toisiinsa, huomaamme, että avoimuuden kasvu on suurimmaksi osaksi rinnakkaistallentamisen ansioita. Muun OA:n osuus eli hybridiartikkelien kasvu kolmen kuukauden aikana on ollut noin 70 artikkelia, avoimissa julkaisusarjoissa ilmestyneiden artikkelien määrä Juuli-portaalissa on kasvanut noin 80 kpl. Nämä kasvumäärät ovat siis varsin pieniä. Sen sijaan rinnakkaistalletettujen artikkelien määrä on kasvanut yli 630 kpl. Näin tuorein kasvupyrähdys Suomen julkaisujen avoimuudessa on siis lähes pelkästään rinnakkaistallentamisen ansioita.

Rinnakkaistallentamisen merkitys näkyy myös takautuvasti. Ilva kuvaa artikkelissaan, kuinka huhtikuussa 2017 tehdyssä tarkastelussa rinnakkaistallentamisen suora, avoimuutta kasvattava vaikutus vuoden 2016 julkaisujen osalta oli 6,9 %. Tämä tarkoittaa sitä, että 6,9 % kaikista A-luokan artikkeleista oli saatettu avoimeksi rinnakkaistallentamisen kautta, ei mitenkään muuten. Vuotta myöhemmin edellisvuoden eli vuoden 2017 julkaisujen osalta tuo niin sanottu rinnakkaistallentaminen+ (RT+)-vaikutus oli 13,1 %. Huhtikuussa 2019 tehty analyysi osoittaa, että vuoden 2018 julkaisujen osalta rinnakkaistallentamisen vaikutus oli jo 15,8 %.

Tein tämän laskennan nyt uudestaan heinäkuussa 2019 ja tulos oli jälleen muuttunut: nyt rinnakkaistallentamisen suora vaikutus avoimuuden kasvuun on vuoden 2016 julkaisujen osalta 9,8 %, vuoden 2017 osalta 16,2 % ja vuoden 2018 lukema osoittaa jo arvoa 17,9 %. Kaiken kaikkiaan vuonna 2018 julkaisuja vertaisarvioituja artikkeleita on rinnakkaistalletettu nyt 10 741 kpl, mikä edustaa 45,2 % kaikista A1-A4 luokan artikkeleista.

Jos katsomme koko avointen julkaisujen joukkoa kokonaisuutena, voimme määrittää kunkin avoimuuden tavan (kultainen, hybrid, vihreä; OA-julkaisukanava, muu OA saatavuus, rinnakkaistallennus) osuuden tuosta joukosta. Vuoden 2018 A1-A4 artikkelien osalta jakauma on:

OA-julkaisukanava      45,0 %

Muu OA-saatavuus     21,3 %

Rinnakkaistallennus+  33,7 %

Rinnakkaistallennuksen osuus on siis noin kolmannes kaikista avoimista vertaisarvioiduista artikkeleista.

Ainakin Suomessa rinnakkaistallentamisen merkitys pelkästään suomalaisen avoimen julkaisutoiminnan edistäjänä on merkittävä ja kiistaton. Rinnakkaistallentaminen vaikuttaisi olevan myös kehittyvä ja kasvava vaikuttaja suomalaisessa avoimen tieteen kentässä, ei suinkaan kuolemassa oleva avoimen julkaisemisen muoto.

Myöskään Alankomaissa ei uskota rinnakkaistallentamisen olevan menneestä maailmasta. Vuoden 2019 alusta Alankomaissa alkoi uusi rinnakkaistallentamisen vahvistumiseen tähtäävä hanke, Taverne. Hanke perustuu Alankomaiden tekijänoikeuslakiin tehtyyn lisäykseen, joka sallii Alankomaiden tutkijoiden rinnakkaistallentaa omat tutkimusartikkelinsa, riippumatta siitä, millainen on artikkelin kustantajan rinnakkaistallennuspolitiikka.

Eikä rinnakkaistallentamisen merkitys ole pelkästään avoimuuden toteuttamisessa. Rinnakkaistallentaminen on keskeinen tapa säilyttää tutkimustieto myös tuleville sukupolville. Suomalaiset julkaisuarkistot tekevät tärkeää työtä arkistoidessaan ja jakaessaan avoimesti tutkimusjulkaisuja sekä mahdollistamalla yhdessä kansallisen PAS-palvelun avulla tutkimustiedon pysyvän säilyvyyden.

Lisäksi julkaisuarkistot mahdollistavat keskitetyt hakupalvelut koko maailman tutkimustietoon. Keskitetyt tutkimusjulkaisujen metatietoa keräävät palvelut, kuten OpenAire ja BaseSerach sisältävät metatiedot kymmeniin miljooniin avoimesti saatavilla oleviin tieteellisiin dokumentteihin. Nämä tiedot ja pääsyn takaavat linkit kerätään näihin palveluihin julkaisuarkistoista, kuten suomalaiset Theseus, Doria, Helda, Jyx ja Jultika. Kaikissa näissä julkaisuarkistoissa rinnakkaistalletettujen artikkelien merkitys kasvaa koko ajan vauhdilla.

Ikävä kyllä, tai ehkäpä onnekseni, en siis voi olla samaa mieltä Astrid Söderbergh Widdingin kanssa rinnakkaistallentamisen ja vihreän avoimen julkaisemisen tulevaisuudesta.

Lähteet

Ilva, J. (2017). Suomalaisten yliopistojen avoimet julkaisut vuonna 2016 OKM:n julkaisutiedonkeruun tietojen valossa. Informaatiotutkimus, 36(3-4). https://journal.fi/inf/article/view/68913/30573

Ilva, J (2019). Lisääntyvää avoimuutta – suomalaisten korkeakoulujen avoimet julkaisut vuonna 2018. Tietolinja 2019(1). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041912954

Astrid Söderbergh Widding (2019). In transition to open science – a perspective from a president´s point of view. Keynote-puhe, Liber 2019, Dublin. https://www.youtube.com/watch?v=gw-9quabyeA

Kirjoittaja:

Pekka Olsbo

Palvelupäälikkö, yliopiston kirjasto, lainaus- ja tietopalvelut

Last updated: 30.7.2019