Tulevaisuutta rakennetaan jo koulun perusasteella

Suomen tulevaisuus rakentuu korkean osaamisen varaan, ja yhä suurempi osa ikäluokasta on koulutettava pitkälle. Tänään koulutustaan hankkivat nuoret tulevat työurillaan kohtaamaan osaamisvaatimuksia, joita emme edes osaa vielä tarkalleen ennustaa. Ainakin teknologinen kehitys ja kansainvälistyminen tulevat muuttamaan työtehtävien luonnetta.

Sekä yksilön että yhteiskunnan edun vuoksi koulutuksen opiskelijavirtojen tulisi olla tasapainossa yhteiskunnan osaajatarpeiden kanssa. On erittäin tärkeää, että korkeakouluihin ja ammatillisiin opintoihin ohjautuu sopiva määrä opiskelijoita ja kaikille nuorille löytyy joku ammattiin asti yltävä koulutuspolku. Muutamassa kymmenessä vuodessa sellaisten työpaikkojen, joissa pärjää ilman vähintään toisen asteen koulutusta, osuus on laskenut dramaattisesti. Jos koulutus jää peruskouluun, on työttömyyden ja syrjäytymisen riski suuri.

Opinpolku kohti ammattia alkaa jo varhaiskasvatuksesta. Perusasteen koulut ovat paikka, jossa suunnat alkavat vähitellen valikoitua. Kun koulu sujuu perusasteella hyvin, ovat valintamahdollisuudet peruskoulun jälkeen laajemmat kuin niillä oppilailla, joiden arvosanat ovat heikommat. Tämä johtuu järjestelmästä, jossa opiskelijat valitaan jatkokoulutuksiin opintomenestyksen perusteella.

Vanhempien esimerkillä ja kannustuksella on ratkaiseva vaikutus siihen, millaiseen koulutukseen nuori hakeutuu. Kasvuympäristöstä saadut mallit ja vaikutteet ovat niin vahvoja, että puhutaan koulutuksen periytymisestä. Koulunkäynnin kannustaminen ja siinä auttaminen on suuri apu, jota vanhempi voi lapselleen antaa elämää varten.

Perusopetuksessa, kuten koulutuksessa aina, on opettajan merkitys suuri. Mitä enemmän opettajalla on aikaa oppilaille, sitä paremmin oppilaiden yksilökohtaiset erot voidaan ottaa huomioon. On aina lapsia, joiden tarve ohjaukselle on huomattavasti suurempi kuin muiden. On tärkeää, että koulunkäynninohjaajien resurssit ovat riittävät. Myös ryhmäkoolla on merkitystä, sillä isommassa ryhmässä opettajan oppilasta kohti käytettävissä oleva aika on pienempi. Opinto-ohjaajien jakamalla tiedolla, ohjauksella ja kannustuksella on suuri merkitys myöhemmin tehtäville valinnoille sekä motivaatiomielessä että opintomenestyksen kautta.

Koulujen henkilökunnan tekemän työn lisäksi myös käytössä olevien oppimateriaalien laatu ja koulun tilat vaikuttavat motivaatioon, oppimistuloksiin ja jatkovalintoihin. Kaikille oppilaille pitää pystyä tarjoamaan laadukas ja inspiroiva oppimisympäristö.

Eräillä, erityisesti tekniikan aloilla kärsitään jo korkeakoulutetun työvoiman puutteesta. Näille aloille hakeutuminen edellyttää lukion luonnontieteiden ja matematiikan hyvää hallintaa. Vaikka lukio olisikin käytynä, voi moni koulutusala sulkeutua matematiikan, fysiikan tai kemian puutteeseen.

Luonnontieteiden ja matematiikankin (LUMA) osalta menestys alkaa perusasteelta. Jos perusopetuksessa kiinnostus matematiikkaa kohtaan on suuri ja menestys on hyvää, lukiossakin vaihtoehdoksi valikoituu helposti pitkä matematiikka. Jos fysiikka ja kemia ovat kiinnostavia perusasteella, on varsin todennäköistä, että niitä valikoituu myös ylioppilastutkinnossa kirjoitettaviin aineisiin. Noilla aineyhdistelmillä korkeakoulutukseen pääseminen on usein helppoa. LUMA-aineita vaativissa koulutusohjelmissa opiskelijoista on valtakunnallisesti pulaa, vaikka monet niistä juontuvat ammatit ovat varsin hyvin palkattuja. Myös ammatillisessa koulutuksessa on yhä vaativampia ja teknisempiä opinto-ohjelmia, joihin edetään lukiopohjalta tai suoritetaan kaksoistutkinto.

Taitavat opettajat, laadukkaat oppimismateriaalit, tarpeeksi pienet ryhmäkoot ja sopivat tilat vaativat panostuksia, joten loppujen lopuksi koulutustuloksissakin raha ratkaisee. Hyvillä resursseilla saadaan aikaan hyviä oppimistuloksia. Valitettavasti edes perusasteen ja toisen asteen koulutuksessa ei ole käytettävissä rajattomia resursseja, vaan rahan käyttöä joudutaan varmasti miettimään kovasti. Oppimistulosten kannalta tärkeintä on panostaa opetusta tekevään henkilökuntaan.

Onnistunut yksilöä ja yhteiskuntaa palveleva koulutuskokonaisuus vaatii laadukkaan perusopetuksen, sopivan määrän erilaisia jatkokoulutuspaikkoja aikuiskoulutusta unohtamatta sekä oikeanlaisen, kustannustehokkaan oppilaitosverkon, joka koostuu sopivasta määrästä oikein sijoittuneita laadukkaita yksiköitä. Yhtälö ei ole helppo, mutta sen ratkaiseminen tulee palkitsemaan.

 

Last updated: 3.10.2017

Add new comment