Ihosairaudet vaikuttavat myös mielen terveyteen; mies seisoo pimeässä huoneessa katsoen ikkunasta ulos

Ihosairaudet eivät ole pelkkiä pintavikoja

Ihosairaudet ovat yleisiä ja varmasti jokaisella on jonkinlaista kokemusta ihon oireilusta tai ihosairaudesta. Erilaiset punoitukset ja näppylä huolestuttavat. Ihosairaudet ovat hyvin yleinen syy ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. On arvioitu, että joka kolmannella yleislääkärin potilaalla on jokin ihovaiva. 

Atooppinen ihottuma on yleisin tulehduksellinen ihosairaus. Tutkimuksemme perusteella psykiatrinen sairastavuus on varsin yleistä atooppista ihottumaa sairastavilla potilailla, sillä lähes joka viidennellä aikuisista atooppista ekseemaa sairastavista oli psykiatrinen diagnoosi. Masennus oli yleisin todettu psykiatrinen sairaus atooppista ihottumaa sairastavilla, mutta myös erilaiset neuroottiset häiriöt olivat yleisiä. On mahdollista, että atooppisen ihottuman aiheuttama kutina, unen häiriintyminen ja näihin liittyvä stressi ovat osatekijöinä vaikuttamassa psykiatriseen sairastavuuteen atooppista ihottumaa sairastavilla. 

Monet ihosairaudet oireilevat alueilla, jotka eivät tavallisesti näy kanssaihmisille. Tällainen on esimerkiksi hidradenitis suppurativa eli HS-tauti. HS on krooninen tulehduksellinen karvatuppien sairaus, jonka tyypillisiä ilmenemismuotoja ovat kivuliaat kyhmyt ja märkää erittävät paiseet ja käytävät erityisesti taivealueilla. Tutkimuksissa on todettu, että HS-potilaiden diagnoosi viivästyy jopa yli 10 vuotta: potilaat eivät hakeudu vaivansa takia edes lääkärin vastaanotolle, koska kokevat oireensa hävettävinä. 

Erikoislääkäri Hannu Tirin väitöstutkimuksessa selvitettiin suomalaista terveydenhuollon rekisteriaineistoa hyödyntäen HS-potilaiden liitännäissairastavuutta ja kuolinsyitä. Tutkimuksessa todettiin, että HS-potilailla on selkeästi suurentunut riski psykiatristen sairauksien riski niin aikuisiällä, kuin jo nuoruusiälläkin. Aikuisista HS-potilaista joka neljännellä on psykiatrinen sairaus. Masennus ja ahdistus olivat yleisimpiä näillä potilailla diagnosoituja psykiatrisia sairauksia, mikä on hyvin ymmärrettävää, kun huomioi HS- taudin vaikutukset potilaan elämänlaatuun. Tirin väitöstutkimuksessa todettiin myös, että HS-potilaat menehtyvät huomattavan nuorella iällä ja erityisesti naisilla itsemurhariski oli suurentunut. 

Ihotaudit ovat usein pitkäaikaisia ja vaikuttavat kokonaisvaltaisesti henkilön elämänlaatuun, sosiaaliseen elämään ja työkykyyn. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 66- tutkimukseen liittyneessä ihotutkimuksessa selvitettiin ihosairauksien esiintyvyyttä keski-ikäisillä. Tutkimuksessa todettiin, että yli puolella keski-ikäisistä suomalaisista on hoitoa vaativa ihosairaus. Yleisimpiä olivat ihon sieni-infektiot, talirauhasten taudit sekä erilaiset ekseemat. Moneen muuhun sairauteen verrattuna ihon sairaudet ovat helposti havaittavia, ja voivat antaa ”vihjeen” henkilön muusta sairastavuudesta. Erikoislääkäri Sinikummun tutkimuksessa osoitettiin, että varvasvälien rikkeymät, hilseily tai punoitus ovat yhteydessä aiemmin diagnosoimattomaan diabetekseen. Käytännön työssä tämä voisi olla helppo, halpa ja nopea lisäapu uusien diabeetikkojen tunnistamisessa ja ihon tutkimisen olisikin hyvä olla osa lääkärin potilaalle tekemää kliinistä perustutkimusta.

Vaikka ihosairaudet ovat yleisiä, tai ehkä juuri siksi, niitä helposti vähätellään. Terveihoinen ei tule ajatelleeksi, millaista on, jos koko iho on kutiseva ja kirvelevä tai vaatteiden riisumisen jälkeen lattialla on kasa hilsettä. Ihosairauksien epidemiologinen tutkimus pyrkii lisäämään tietoisuutta ihosairauksien laajemmasta vaikutuksesta potilaiden yleisterveyteen. Tieto eri potilasryhmille tyypillisistä liitännäissairauksista auttaa kohdentamaan esimerkiksi seulontatutkimuksia oikein ja ohjaamaan potilaat paremmin tarvitsemansa muun avun piiriin. Koska ihosairaudet helppoja tunnistaa, on tieto liitännäissairauksista hyvä apuväline tunnistettaessa laajasta potilasjoukosta myös muun avun tarpeessa olevia henkilöitä.

Kuva: Sasha Freemind, Unsplash

Last updated: 21.4.2020