Kestävää kehitystä voidaan edistää tieteellisellä tiedolla ja koulutuksella

Kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan meillä on vain kymmenen vuotta aikaa rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Tämän rajan ylittyminen kiihdyttää entisestään lajien sukupuuttoa ja muuttaa laajoja alueita elinkelvottomiksi. Tämä johtaa kasvavaan poliittiseen ja taloudelliseen epävarmuuteen ja pakolaisuuteen.

Pohjois-Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat voimakkaimpia ja ne lisääntyvät edelleen, mikäli kestämätöntä kehitystä ei saada pysähtymään nopeasti. Vaikutukset ovat jo näkyvissä luonnossa ja ovat vaikuttaneet muun muassa saamelaisten päivittäiseen elämään.

Nykyisellä kehityssuunnalla on tulevaisuudessa merkittäviä vaikutuksia muun muassa alueen elinvoimaisuudelle, luonnolle, maanviljelykselle ja matkailulle sekä asukkaiden hyvinvoinnille. Maailmassa tapahtuvat kestävyyskriisin vaikutukset tulevat lisäksi väistämättä vaikuttamaan myös Suomeen niin ekologisen, sosiaalisen kuin taloudellisenkin kehityksen näkökulmista.

YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma (Agenda 2030) tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen vuoteen 2030 mennessä. Tavoiteohjelman ydinperiaate on, ettei ketään jätetä kehityksessä jälkeen. Juuri julkaistun Euroopan kestävän kehityksen raportin 2020 mukaan Euroopan unioni ei kuitenkaan ole vielä päässyt tavoitteiden saavuttamisessa riittävään vauhtiin. Suomen osalta erityisiä haasteita tuottavat maatalous, kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti ja sukupuolten eriarvoisuus.

Suomen hallitus on sitoutunut tavoitteeseen hiilineutraalista yhteiskunnasta vuoteen 2035 mennessä. Tämä on kansainvälisesti kunnianhimoinen tavoite, joka edellyttää pikaisia ja voimakkaita toimenpiteitä meiltä kaikilta. Lisäksi hallitusohjelmassa on tärkeitä tavoitteita muun muassa luonnon monimuotoisuuden varjelemiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi.

Korkeakouluilla on erityisen merkittävä rooli kestävyysmuutoksen kirittämisessä ja viestin tuojana. Tämän vuoksi Suomen yliopistot ovat yhdessä julkaisseet kaksitoista kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teesiä. Teesit sisältävät konkreettisia toimenpide-ehdotuksia liittyen yliopistojen perustoimintoihin: tutkimukseen, opetukseen, kampuskehittämiseen sekä yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Teesit on laatinut Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI:n työryhmä, jossa Oulun yliopiston edustajat ovat olleet aktiivisesti mukana.

Oulun yliopisto on sitoutunut strategiassaan kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen. Yliopistolla on mahdollisuus vaikuttaa niin uuden tieteellisen tiedon kuin tulevaisuuden osaajien koulutuksen kautta. Yliopistomme kestävän kehityksen työryhmä aloitti työnsä vuoden 2020 alussa, ja vahvistaa entisestään tavoitteiden jalkauttamista. UNIFI:n teesit ovat yksi tärkeä työkalu tässä työssä. Tällä hetkellä työryhmä työstää yliopiston kestävyyden ja vastuullisuuden strategiaa, jonka pohjana ovat UNIFI:n teesit. Yliopistoyhteisö on mukana keskustelussa kestävän kehityksen neuvottelukunnan kautta.

Kestävä kehitys on merkittävässä roolissa yliopistomme tutkimuksessa, ja tutkimuksen profiloitumisen ohjelmassa korostuvatkin ihmisen toiminta ja biodiversiteetti, 6G:n ja kestävän kehityksen suhde, kiertotalous ja hiilen käytön vähentäminen. Yliopistomme on mukana useissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa ja -verkostoissa, joiden teemoja ovat muun muassa yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus. Yliopisto kouluttaa vuosittain yli 1 300 asiantuntijaa, joiden rooli yritysten kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemissa on merkittävä.

Kampustoiminnoissa yliopistolla on aloitettu hiilijalanjäljen laskenta, ja kestävien kampusten toimenpideohjelma on valmistumassa yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa.

Yliopistomme tutkijoita on mukana useissa merkittävissä kansallisissa kestävän kehityksen asiantuntijaelimissä, kuten Suomen kestävyyspaneelissa ja ilmastopaneelissa. Yliopisto osallistui viime vuonna ensimmäistä kertaa kansainväliseen korkeakoulujen vertailuun, Times Higher Education Impact Ranking, josta saimme lisää eväitä vaikuttavuutemme arviointiin.

Oulun yliopisto on vahvasti mukana kansainvälisen yhteisön ja suomalaisen yhteiskunnan yhteisessä työssä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tieteellisen tiedon ja koulutuksen kautta.

Pidämme kestävyyttä yhtenä yliopistojen tärkeimmistä ihmiskunnan tulevaisuutta määrittävistä tehtävistä, ja kannustamme myös muita yhteiskunnan toimijoita mukaan yhteistyöhön. Toiminnan aika on nyt.

Elina Lehtomäki, professori, Oulun yliopiston kestävän kehityksen työryhmän puheenjohtaja
Anni Huovinen, projektipäällikkö, Oulun yliopiston kestävän kehityksen työryhmän sihteeri

Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevan kolumnina 14.1.2021