Petteri Pietikäisen kirje Edvard Westermarckille, blogi

Petteri Pietikäisen kirje Edvard Westermarckille: ”Tieteellisesti olet taas ajankohtainen!”

Hyvä Edvard,

Rohkenen lähestyä Sinua sinutellen, koska tiedän sinun kaihtaneen tärkeilyä, titteleitä ja hierarkioita.

Haluan heti alussa kertoa Sinulle iloisia uutisia: tieteellisesti olet jälleen kerran ajankohtainen! Osittain sinun oman työsi vaikutuksesta levinnyt darwinilainen evolutionismi on tehnyt vahvan paluun ihmistieteisin puolen vuosisadan korpivaelluksen jälkeen. Voisit vaivatta aloittaa keskustelun tämän päivän evoluutiopsykologin tai moraalin juuria tutkivan primatologin kanssa ja tulla sekä ymmärretyksi että ymmärtää heidän ajatuksiaan.

Eikä tässä kaikki: teoriasi insestiaversiosta eli lapsuuteen liittyvän tiiviin perheenomaisen läheisyyden aktivoimasta seksuaalisesta vastenmielisyydestä lähisukulaisia kohtaan on nyt laajasti hyväksytty – se tunnetaankin tätä nykyä nimellä Westermarck-efekti! Onnittelut tästä tieteellisestä täysosumasta, jonka muuten esitit ensimmäisen kerran nuorena miehenä väitöskirjassasi avioliiton historiasta.

Eikä tässäkään kaikki: moraalipsykologinen teoriasi inhimillisten moraaliarvostelmien emotionaalisesta alkuperästä on nykyisin monen eturivin empiirisen moraalitutkijan tukema ja arvostama teoria. Siihen liittyvä ajatuksesi tunteista inhimillisen sosiaalisuuden ja moraalin perustana on tänään niin ikään kansainvälisen tutkimuksen kohteena. Kuten meidän molempien suuresti arvostamat skotit David Hume ja Adam Smith sekä itse Charles Darwin (jolle muuten Oulun yliopiston kollegani Seppo Vainio kirjoitti kirjeensä tässä samassa sarjassa) esittivät, on olemassa inhimillisiä universaaleja (human universals), kaikkialla tavattavia ja niin miehiä kuin naisia yhdistäviä piirteitä. Samalla, kuten itse tutkimustyössäsi painotit, niiden ilmenemismuodoissa voi olla kulttuurista ja historiallista vaihtelua.

Myös arvokkaat antropologiset kenttätutkimuksesi Marokossa ovat saaneet tunnustusta. Puhuit arabian paikallisia murteita samoin kuin berberien kieltä, minkä avulla hyödynsit paikallisten informanttien antamaa tietoa etkä perusteettomasti yleistänyt heidän kuvauksiaan yhteisön ulkopuolisiin tapoihin ja uskomuksiin. Sinua voi hyvällä syyllä pitää etnografisen kenttätyön metodologian uranuurtajana, joskaan merkitystäsi ei ole juurikaan huomioitu kansainvälisessä antropologian oppihistoriassa, ainakaan vielä. Marokostahan tuli Suomen ja Englannin lisäksi yksi kotimaasi.

Yksi syy, miksi halusin Sinulle kirjoittaa, on se, että minulla oli kunnia johtaa tutkimushanketta, jonka jäsenet tutkivat Sinun ja lähipiirisi ajattelua ja toimintaa. Jouni Ahmajärvi tutki ehkä lahjakkainta oppilastasi Gunnar Landtmania, Julia Dahlberg omalla alueellaan yhtä lahjakasta sisartasi Helenaa, Niina Timosaari ajattelusi ja toimintasi yhteiskunnallisia teemoja (hän kutsuu Sinua hienolla termillä ”moraalikapinallinen”) ja Otto Pipatti moraaliteoriasi kehitystä ja sen piirteitä (muokatun version hänen väitöskirjastaan julkaisi arvostettu kustantamo Routledge viime vuonna). Olemme omalta osin tuoneet Sinun ja lähipiirisi edelleen ajankohtaista ajattelua esille Suomessa ja maailmalla.

Koko hankkeemme nimissä voin myös sanoa, että kunnioitamme Sinua kosmopoliittina ja maailmankansalaisena, muiden kulttuurien erityispiirteitä ymmärtävänä ja arvostavana tutkija. Samalla olit suomalainen patriootti ja autonomiamme puolestapuhuja sortovuosien aikana. Olit myös kiinnostunut Suomen kansasta ja luonnosta. Kävitpä nuorena miehenä maata kiertäessäsi myös täällä Oulussa, minkä omaelämäkerrassasi tuot esille.

Valistusoptimistina elämäsi loppuaikoja synkisti valta-asemaan päässeiden fasistien, kansallissosialistien ja kommunistien kiihkoilu ja demokratian halveksunta. Et joutunut näkemään toisen maailmansodan kauheuksia, mutta sen tiedon annan Sinulle mielelläni, että sodan tuloksena fasismi ja natsismi nujerrettiin ja valtiokommunismi mureni Euroopassa viime vuosisadan lopulla. Sinun, Gunnar Landtmanin ja muiden oppilaidesi yksilön oikeuksia, ihmisoikeuksia, demokratiaa, lempeämpää lainsäädäntöä ja moniarvoisuutta puolustava liberalismi on edennyt voimakkaasti sotien jälkeisinä vuosikymmeninä, mikä varmasti ilahduttaa sinua.

Toisaalta minulla ei ole pelkästään hyviä uutisia: Euroopassa ja muuallakin ovat ns. uusfasismi, äärioikeistolaisuus, tunkkainen uskonnollisuus, äärinationalismi ja edelleen moniarvoisuutta halveksiva kommunismi saaneet jalansijaa, ja antisemitismi on ikävä kyllä yleistynyt. Sinun tavoin valistusoptimistina luotan kuitenkin siihen, ettei liberaali demokratia kaadu, vaikka tällä hetkellä se näyttääkin horjuvan.

Parahin Edvard, niin kuin tässä kirjeessäni olen kertonut, Sinun elämäntyösi on hiljaiselon jälkeen taas osa 2000-luvun tieteellistä tutkimusta ja yhteiskunnallista keskustelua. Olet samalla esikuva monelle nuorelle tutkijalle. Perintösi elää!

Kunnioittaen,

Petteri Pietikäinen

 

Tiedekirjeet-blogisarjassa julkaistaan Oulun yliopiston tutkijoiden kirjoittamia kirjeitä menneisyyden suurille tieteentekijöille ja merkkihenkilöille. Kirjeet juhlistavat Oulun yliopiston 60-vuotista taivalta ja ottavat kantaa mielenkiintoisiin ilmiöihin, historian suuriin hetkiin sekä yhteiseen tulevaisuuteemme.

Last updated: 17.12.2019