Viestinnän proffa

Näkökantoja imagoon, brändiin, maineeseen, poliittiseen viestintään, tietoyhteiskuntaan, tieteen popularisointiin, tieteen tutkimukseen.

06.10.2015 blog

Kolpakosta voi kumota myös historiaa

Kirjassaan Kuusi lasillista historiaa (Edita 2006) Tom Standage katsoo ihmiskunnan historiaa juomien kautta. Juomat näyttelevät keskeisempää roolia historiassa kuin yleisesti tunnustetaan. Kivikauden ja rauta-ajan sijaan voidaan puhua myös oluen, viinin, viinan, kahvin, teen ja Coca-Colan hallitsemista aikakausista.

05.10.2015 blog

Millainen on kulttuurinen "sijoitussalkkusi" ?

- Yksi panostaa työhön, toinen puutarhaan, kolmas minipossuihin...

Amerikkalainen kulttuurintutkija Lawrence Grossberg näkee ihmiset eräänlaisiksi sijoittajiksi, jotka panostavat energiaansa ja kiinnostustaan eri asioihin. Sijoitukset vaihtelevat sekä määrällisesti että laadullisesti.

05.10.2015 blog

Ja minkähänlainen keho Teille saisi olla?

- Keinotekoisuuden yhteiskunnassa ihmiskehostakin tulee valinnainen

Iltalehdessä kerrottiin kuinka Venezuelassa harjoitetaan menestyksellistä missiteollisuutta. Kymmenen vuoden aikana maan edustaja on ollut viiden parhaan joukossa kaikissa merkittävissä missikisoissa. Menestys on missien vuosikausien huolellisen muokkaamisen, valmentamisen ja tuotteistamisen tulosta.

05.10.2015 blog

Automaatio vie vauhdilla työpaikkoja

- Robottien aikakaudella talouskasvu ei takaa ihmistyön lisääntymistä

Ennenvanhaan tuotannon lisäys merkitsi ihmistyön määrän lisäystä samassa suhteessa. Sodan jälkeen aina 1960-luvulle saakka työpaikat tosiaan lisääntyivät tuotannon kasvun tahtiin. Mutta entä nyt? Viisi vuotta Suomen koneet kävivät punahehkuisina. Teollisuustuotannon vuosikasvu on ollut 10 prosentin tasolla, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin Euroopan teollisuusmaiden keskiarvo. Jos maailma olisi entisensä, meillä olisi käsissämme massatyöttömyyden sijaan armoton työvoimapula!

05.10.2015 blog

Tieto on valtaa, mutta miksi?

Tieto on valtaa, sanoi englantilainen filosofi ja lordikansleri Sir Francis Bacon (1561-1626). Menestyskirjojen tekijä Alvin Toffler panee teoksessaan ”Suuri käänne” lausuman vieläkin paremmaksi. Hän toteaa, että valta-asemaa maailmassa ei takaa enää raha eikä asevoima, vaan tieto. Tieto nimittäin poikii rahaa ja tiedon avulla valmistetaan myös entisiin nähden ylivoimaiset aseet.

31.12.2010 blog

Medioitunut yhteiskunta

Mukautuuko politiikka median logiikkaan?

Yhteiskuntamme medioituminen etenee ja vaikuttaa yhä syvällisemmin. Medioituminen (engl. mediatization) tarkoittaa ensinnäkin sitä, että yhä suurempi osa kokemuksistamme ja tiedoistamme on median välittämää. Jos media ei noteeraa jotakin asiaa, sitä ei oikeastaan ole laajassa mitassa vaikuttavana yhteiskunnallisena todellisuutena olemassakaan.

31.12.2010 blog

Brändillä tehdään tuotteista persoonia

Mielikuvayhteiskunnassa brändiajattelu tunkeutuu yhä useammille elämänaloille. Esimerkkinä vaikkapa paikkojen markkinoinnista väitelleen tekniikan tohtori Seppo Rainiston kirja Kunnasta brändi? (2004). Siinä hän korostaa, että kuntaa on markkinoitava brändinä hienostuneesti ja tehokkaasti vahvimpien merkkituotteiden mallin mukaisesti.

31.12.2010 blog

"Karruttajat ovat mammallisia ruotto-eläimiä"

- Varhaisnykysuomi vilisi hupaisia uudissanoja

Vanhan kirjasuomen ja nykysuomen välisen siirtymäkauden (n. 1810-1880) kieltä sanotaan varhaisnykysuomeksi. Tuona ajanjaksona suomen kielestä muokattiin täysipainoinen sivistyskieli, jolla pystyttiin käsittelemään tieteellisiäkin asioita. Kieltä kehitettäessä jouduttiin keksimään tavaton määrä omakielisiä vastineita vieraiden kielten sanoille.

31.12.2010 blog

Linnan juhlat - Näytösjulkisuutta vai demokratiaa?

Habermasin julkisuusteoria sopii someen

Linnan juhlia seuraa televisiosta pari miljoonaa suomalaista. Kansalaisilla on hyvä tilaisuus tirkistellä valtakunnan eliittiä pukuloistossaan. Mahtaako tämä olla demokraattista julkisuutta? Ei, sanoisi julkisuusteorian klassikko Jürgen Habermas.

31.12.2010 blog

Voiko julkisuutta hallita?

Voiko mediajulkisuutta hallita? Voiko esimerkiksi poliitikko pyörittää mediaa mielensä mukaan? Monien journalistien mielestä näin tapahtuu ilman muuta. Julkisuuden kohteet taas katsovat, että mahdollisuudet mediajulkisuuden sävyn ja määrän säätelemiseen ovat heikot.