Rehtorin blogi: Vuorovaikutus muuttaa tieteen hyödyksi

Yliopistoissa tehdyn tutkimuksen hyöty yhteiskunnalle nähdään toisinaan kapeasti teknologiansiirtona. Teknologiansiirto, jossa tehtyjä keksintöjä siirretään sopimuksin hyötykäyttöön, on kuitenkin vain hyvin kapea siivu hyödystä ja koskettaa lähinnä teknisiä ja joitakin luonnontieteellisiä aloja. Tutkimuksella tuotetaan myös paljon tieteellistä tietoa, jota tarvitaan päätöksenteossa ja oikeiden toimintatapojen löytämisessä. Tällaisia aloja ovat muun muassa kauppatieteet, historia, kulttuuri, kielitieteet, käyttäytyminen, biologia, ilmakehäntutkimus, terveystieteet tai kasvatustieteet.

Laaja-alainen tutkimus luo osaamispääomaa, mutta vasta sen siirtyminen käyttöön tekee osaamisesta vaikuttavaa. Tiede hyödyttää sitä enemmän, mitä paremmin sen tuloksia saadaan kerrottua yhteiskunnan eri toimijoille. Samoin toimijoilta saadaan tietoa siitä osaamisesta, mille on suurin tarve. Kahdensuuntainen osaamisensiirto tapahtuu erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Osaamista siirtyy esimerkiksi koulutuksessa, tiedettä popularisoivien kirjoitusten ja tapahtumien avulla, esitelmätilaisuuksissa, konsultoinnissa tai yhteistutkimuksessa.

Yksittäisellä tutkimustuloksella on harvoin suurta merkitystä. Tutkija kuitenkin tuntee laajalti alansa ja toimii osaamisen näkökulmasta merkittävän, usein kansainvälisen, verkostoituneen tiedeyhteisön osaamispääomalla. Hän siis osaa omien tekemistensä lisäksi muiden tekemiset. Verkostoissa saatu tieto on tuoretta, julkaistu tieto on yleensä jo pari vuotta vanhaa. Ilman verkostoja tutkija ei pääse laajan tuoreen tiedon omistajaksi. Eikä verkostoon pääse ilman omaa osuutta tieteen tekemiseen.

Tieteen tekeminen vaatii joillakin aloilla kalliita huippulaitteita. Tämän vuoksi yliopistot joutuvat kokeellisessa tutkimuksessa keskittymään muutamiin valittuihin kokonaisuuksiin. Muiden yliopistojen laitteisiin päästään käsiksi yhteistyön tai vaihtokaupan avulla. Todella suurille tutkimusinfrastruktuureille on ominaista se, että ne ovat useiden maiden rahoittamia ja pääsy avautuu kansallisen rahoitusosuuden ja yhteistyön kautta. Yliopiston omat ja yhteistyön tai kansallisen panostuksen kautta saavutettavissa olevat tutkimuslaitteistot ovat työkaluja, joilla tehdään sitä työtä, jolla lunastetaan paikka verkostoissa. Aktiivinen vuorovaikutus tiedeyhteisössä on korkean osaamisen edellytys.

Monien tahojen yhteiset tutkimushankkeet ovat erittäin tärkeä ratkaisukeskeisen vuorovaikutuksen muoto. Suomen Akatemian ja erityisesti Tekesin tarjoamassa kansallisessa hankerahoituksessa on pitkään arvostettu vuoropuhelua ja yhteistyötä. EU-hankkeet tarjoavat hienon ympäristön kansainväliselle yhteistyölle. Hankkeiden sisällä tapahtuvaa keskustelua voi edelleen lisätä ja syventää.

Oulun yliopistossa vuorovaikutuksen edistämiseen on panostettu monin tavoin. Olemme luoneet koulutuksen ja tutkimuksen rinnalle yhteistyösuhteiden toiminnon, joka auttaa tutkijoitamme pääsemään mukaan niin suomalaisiin kuin kansainvälisiinkin tutkimushankkeisiin sekä luo mahdollisuuksia vuorovaikutukselle yritysten kanssa. Kohtaamisten edesauttamiseksi Linnanmaan kampukselle on perustettu Tellus Innovation Arena, jossa järjestetään tapahtumia ja jonka kautta koko yliopiston osaaminen löytyy. Viestintään on panostettu voimakkaasti, ja esimerkiksi uusilla verkkosivuillamme on aiempaa helpompi viettää aikaa kiehtovien tutkimustulosten äärellä.

Oulussa on laajemminkin tehty paljon työtä osaamisen siirtymisen vaatiman hyvän vuorovaikutuksen eteen. Yksi esimerkki on Oulun innovaatioallianssi, joka tuo yliopiston, ammattikorkeakoulun, Oulun kaupungin, Suomen Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, VTT:n, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Oulun seudun koulutuskuntayhtymän ja Technopoliksen ihmiset yhteisille foorumeille. Yhteistyössä innovoidaan mm. tulevaisuuden sairaalaa, tulevaisuuden teollisuutta, digitalisaation mahdollisuuksia, vetovoimaista pohjoista kaupunkia sekä innovaatioiden ketterää kaupallistamista.

Osaamisen siirtymisessä rakenteet eivät yksin auta, vaan kohtaamisesta on saatava syntymään syvällinen avoin keskustelu. Myös koulutuksen tulee olla vuorovaikutteista. Mitä enemmän opettajat ja opiskelijat vuorovaikuttavat, sitä parempia ovat oppiminen ja oppimiskokemus.

Yhä paremman osaamisen syntymisen lisäksi tulemme jatkossa kiinnittämään edelleen lisääntyvää huomiota osaamisen siirtoon ja vuorovaikutukseen, jotta hallussamme oleva tieto saadaan koitumaan yhteiskunnan hyväksi.  Seuraava suurelle yleisölle suunnattu tilaisuus tutustua tieteeseen ja tutkimukseen on 30.9. järjestettävä Euroopan laajuinen Tutkijoiden yö. Oulun yliopisto järjestää Tutkijoiden yössä tiedetapahtuman Oulussa Linnanmaan kampuksella ja kasvitieteellisessä puutarhassa sekä Kajaanissa ja Sodankylässä.

Jouko Niinimäki

Teksti on julkaistu Kalevassa vieraskolumnina 12.7.2016

Last updated: 9.8.2016

Add new comment