Mitä osaat, kysytään työhaastattelussa – mutta osaako opiskelija vastata?

Oman osaamisen tunnistamisesta puhutaan paljon, mutta mitä keinoja opiskelijoille voidaan antaa osaamisen tunnistamisen avuksi? Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan opiskelijat ehdottivat ratkaisuksi uutta menetelmää. 

Jatkossa biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnasta valmistuvat saavat käteensä tutkintotodistuksen lisäksi osaamisdiplomin. Osaamisdiplomi on biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa kehitetty tapa sanallistaa opiskelijan osaaminen. Idea osaamisdiplomiin tuli opiskelijoilta. 

”Pyrimme keskustelemaan opiskelijoiden kanssa mahdollisimman usein moninaisista opiskeluihin liittyvistä asioista myös opetuksen ulkopuolella. Näissä keskusteluissa tuli ilmi opiskelijoiden huoli siitä, että töitä hakiessa omasta osaamisesta kertominen on hankalaa”, kertoo tiedekunnan koulutusdekaani Tuomo Glumoff

Tiedekunnassa ymmärrettiin, että opiskelijan saama tutkintotodistus ei riitä oman osaamisen markkinointiin nykypäivänä. 

”Tänä päivänä on tärkeää, että työnhaussa osaa myydä omaa osaamista työnantajalle. Enää ei riitä se, että suorittaa tutkinnon. Työnhaussa ei ole oleellisinta, mitä kursseja on käynyt”, sanoo Glumoff. 

Tiedekunnassa alettiin pohtimaan keinoja auttaa opiskelijoita vastaamaan työnhaussa kysymykseen: ”Mitä sinä OSAAT?”. Vastaus kysymykseen oli osaamisdiplomi. Käytännössä osaamisdiplomi on yhden sivun pituinen asiakirja, johon on kirjattu kategorioittain erilaisia taitoja, joita opiskelija on hankkinut opintojensa aikana. Paperi on suunniteltu mahdollisimman helppokäyttöiseksi, jotta siitä saisi nopeasti silmäilemällä kuvan opiskelijan osaamisesta.

 Opiskelijat mukana alusta saakka

 ”Tämä idea ei olisi ikinä syntynyt henkilökunnasta. Opiskelijoiden osallistuminen oli oleellista koko prosessin ajan”, Glumoff kertoo. 


 
Puronurmi on yksi osaamisdiplomia suunnittelevista opiskelijoista. Hän haaveilee oman alan töistä, mutta täksi kesäksi niitä ei vielä löytynyt. 

Kehitysprosessissa on ollut mukana viiden opiskelijan työryhmä, jotka edustavat eri vuosikursseja. Yksi kehitystyössä mukana olevista opiskelijoista on toisen vuoden opiskelija Anna Puronurmi. Puronurmi kertoo saaneensa opintojensa aikana valtavan määrän työelämätaitoja. Taitoja on kertynyt niin paljon, että Puronurmella oli vaikeuksia jäsennellä niitä ilman apua. 

”Haluaisin löytää omaan alaani liittyviä töitä ja toivon, että voisin hyödyntää oppimiani taitoja mahdollisimman paljon. Uskon, että osaamisdiplomi tulee tarpeen työnhaussa. Saan sieltä ideoita siitä, mitä osaan. Se myös rohkaisee minua, kun näen, kuinka paljon osaan asioita” 

Yhdessä tekemisen kulttuuri on syvällä biokemian oppiaineessa. Myös osaamisdiplomia on tehty yhteistyössä henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. 

Kandidaatintutkinto-ohjelman vastuuhenkilö, tutkija Aki Manninen kuuntelee Puronurmea nyökytellen.

 ”Opiskelija ei välttämättä huomaa kaikkea, mitä kursseilla oppii. Esimerkiksi työelämässä elintärkeitä esiintymistaitoja harjoitellaan monella kurssilla, mutta sitä ei alleviivata missään. Kurssin nimessä ei lue ”esiintymistaidot”, eikä siitä saa arvosanaa. Osaamisdiplomi auttaa opiskelijaa huomaamaan osaamisensa”, Manninen kertoo. 

Lisäarvoa, ei lisätyötä

Vaikka osaamisdiplomi tuo paljon lisäarvoa opiskelijalle, sen ei pitäisi tuoda lisätyötä henkilökunnalle. Tämä on ollut yksi lähtökohta suunnittelutyölle alusta asti.

 ”Kun opiskelijoilta tulee tällainen idea, on tärkeää, että sitä ei teilata heti alkuun. Meidän täytyy tietenkin itse miettiä, onko idea toteutettavissa niiden resurssien puitteissa, mitä meillä on”, Glumoff kertoo. 

Koulutusdekaani Glumoff on ylpeä, että biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa vastattiin opintojaksopalautteeseen kaikista tiedekunnista ahkerimmin lukuvuonna 2017–18. Osa palkintorahasta on käytetty opiskelijoille tärkeän osaamisdiplomiprojektin edistämiseen.

Diplomin jatkokehittäminenkin on suunnitteilla: tarkoituksena on, että diplomin saisi jatkossa yhtä helposti kuin opintosuoritusotteen. Kaikkien kurssien osaamistavoitteet kerätään ylös ja opiskelijan taidot kirjautuvat osaamisdiplomiin automaattisesti. Näin diplomin tekeminen ei työllistä henkilökuntaa ja opiskelija voi saada otteen osaamisestaan missä vaiheessa vuotta tahansa. 

”Biokemian oppiaineessa on aina pyritty suunnittelemaan asioita yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoilla on monta tilaisuutta vaikuttaa asioihin ja sitä pidetään tärkeänä”, Glumoff kertoo.

 Palautepäivien lisäksi opiskelijat käyttävät ahkerasti ääntään koulutustoimikunnassa. Sen lisäksi Glumoff pitää yhteyttä biokemian ainejärjestö Histoniin käymällä kiltahuoneella ja lounailla ainejärjestön edustajien kanssa.

Kandidaatintutkinto-ohjelman vastuuhenkilö Manninen uskoo, että palautteen antamisen kynnys on opiskelijoille matala. Se on hyvä asia, sillä opiskelijatyytyväisyys nousee, kun opiskelijat kokevat, että voivat vaikuttaa asioihin. 

”Tällaisia ehdotuksia ei varmasti tulisi, jos olisi vain yksi virallinen palautepäivä. Siellä on aika iso kynnys tehdä esityksiä. Lounaat ja vierailut ovat varmasti edesauttaneet opiskelijoiden osallistamista”, Manninen sanoo. 


 
Mannisen mielestä osaamisdiplomi on olennainen osa koulutuksen strategista kehittämistä. ”Monessa strategiapaperissa puhutaan osaamisen tunnistamisesta ja osaamisdiplomissa se konkretisoituu”, hän kertoo.

Strategia-aamusta yhteistyöideoita

Osaamisdiplomi on herättänyt kiinnostusta ympäri yliopistoa. Osaamisdiplomi tuli puheeksi strategia-aamussa 27.3., johon Glumoff osallistui. 

”Siellä heitettiin ilmoille ajatus, että kaikkien kurssien taidot olisivat yhdessä tietopankissa ja jokainen opiskelija voisi saada osaamisdiplomin automaattisena tulosteena. Voihan olla, että tämä kehittyy vielä koko yliopiston laajuiseksi”, Glumoff sanoo. 

Glumoff väläyttää myös mahdollisuutta poikkitieteelliseen yhteistyöhön diplomin suunnittelussa. 

”Eri alojen asiantuntijuudesta voisi olla hyötyä suunnittelussa. Esimerkiksi tekniseen toteutukseen tarvittaisiin tietotekniikan osaamista. Toistaiseksi etusijalla on kuitenkin yrittää saada diplomi tänä keväänä valmistuville opiskelijoillemme”, Glumoff kertoo. 

YTHS:n vuonna 2016 toteuttaman Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan yhä useampi korkeakouluopiskelija kokee ahdistusta valmistumisen jälkeisestä työttömyydestä ja toimeentulosta. Osaamisdiplomi on yksi tärkeä apukeino taistella valmistumisahdistusta vastaan. Tänä keväänä biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnasta valmistuu vielä melko liuta kandeja ja maistereita. Tutkintotodistuksen lisäksi tiedekunta lyö leimansa heidän osaamisdiplomeihinsa. Leima todistaa heidän kyvykkyytensä työantajille, ja vielä tärkeämpänä, valmistuville itselleen. 

Teksti ja kuvat: Tiina Strand
 

Viimeksi päivitetty: 3.6.2019