Perusopetus

CERH vastaa kansanterveystieteen oppialan opetuksesta Lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Kansanterveystiede on tieteellinen ja käytäntöön sovellettava järjestelmä, jonka tarkoituksena on ehkäistä sairauksia, lisätä elinvuosia ja edistää terveyttä järjestelmällisten yhteiskunnallisten toimenpiteiden avulla. Kansanterveystiede on luonteeltaan soveltavaa ja monitieteistä. Se käyttää hyväkseen useiden eri tieteenalojen menetelmiä ja tuloksia, kuten epidemiologian, kliinisen lääketieteen, molekyylibiologian, sosiologian ja taloustieteen.

Kiinnostuksen kohteena on koko väestö tai jokin sen osajoukko. Tämä erottaa kansanterveystieteen kliinisestä lääketieteestä, joka keskittyy yksilöön.

Oppialan pääedustaja on kansanterveystieteen professori, LT Jouni Jaakkola, hän vastaa tohtoriopinnoista ja kansanterveystieteen opinnoista yleensä. Jokaisella perusopetuksen opintojaksolla on oma vastuuhenkilönsä, ottakaa yhteyttä heihin jos teillä on jotain kysyttävää tai haluatte antaa palautetta kursseista. Vastuuhenkilöiden nimet tulevat esille alla olevassa opintojaksoesittelyssä. Kaikkien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)oulu.fi.

Jos olette kiinnostuneet syventävien opintojen suorittamisesta CERH:issä, ottakaa yhteyttä tutkijoihin tutkimusaiheen mukaan.
 

OPINTOJAKSOT:

040116Y Kansanterveystiede ja moniammatillinen yhteistyö (kansanterveystieteen perusteet)

Laajuus: 3.0 op

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: C1 & DC1; ensimmäisen lukuvuoden syksy

Kansanterveystiede

Tavoitteet:

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kansanterveystyön/kansanterveystieteen käsitteet ja ymmärtää niiden merkityksen väestön hyvinvoinnin ylläpidossa ja edistämisessä sekä lääkärin/hammaslääkärin työssä. 

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija osaa tunnistaa keskeiset kansanterveyteen vaikuttavat elintapoihin, sosioekonomiseen asemaan ja elinympäristöön liittyvät tekijät, jotka voivat lisätä / vähentää sairastumisriskiä. Lisäksi opiskelija saa yleiskuvan väestön sairastavuudesta, terveyden edistämistyöstä, terveystilanteen seurannan keinoista ja terveyspalvelujärjestelmästä.

Sisältö:

Luennot:

  • Väestön sairastavuus elämän eri vaiheissa
  • Elintavat, käyttäytyminen ja terveys
  • Ympäristö ja terveys
  • Sosioekonomiset tekijät ja terveys
  • Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä
  • Väestön terveystilanteen arviointi ja seuranta
  • Terveyden edistämistyö
  • Globaali kansanterveys

Pienryhmätapaamiset:

  1. Tieteellinen viestintä
  2. Tiedonhaku ja tietokannat
  3. Näyttöön perustuva tieto
  4. Kansanterveystieteen tutkimusmenetelmät
  5. Tutkimusten kriittinen arviointi

Seminaaripäivä (opiskelijakongressi)

Väestöprofiilityö

Toteutustavat: Luennot ja väestöprofiilityö sekä osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn ja opiskelijakongressiin. Osana pienryhmätyöskentelyä tuotetaan kirjallinen seminaarityö ja valmistellaan suullinen esitys opiskelijakongressiin. Tentti, joka toteutetaan Optima ympäristössä.

Vastuuhenkilö: Aino-Kaisa Rantala, tutkijatohtori
 

040105Y Epidemiologian perusteet

Laajuus: 1.5 op 

Opetuskieli: suomi/englanti

Ajoitus:  C4; toisen lukuvuoden kevät.

Tavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija osaa määritellä epidemiologian peruskäsitteet, tunnistaa keskeiset epidemiologiset tutkimusasetelmat sekä ymmärtää epidemiologisten menetelmien perusteet lääketieteessä ja yleensä terveystieteissä.

Sisältö: Epidemiologian kurssi sisältää luennot seuraavista aiheista: 1) Peruskäsitteet ja kausaalisuus, 2) tutkimusasetelman perusteet, 3) tarkkuus ja validiteetti, 4) altistuksen arviointi, 5) terveysvaikutuksen arviointi ja sairauden esiintyvyyden, yhteyden ja terveysvaikutuksen mittaluvut, 6) kohorttitutkimuksen perusteet, 7) kohorttitutkimuksen aineistonanalyysi, 8) tapaus-verrokkitutkimuksen perusteet, 9) tapaus-verrokkitutkimuksen aineiston analyysi ja 10) poikittaistutkimukset. Lisäksi kurssiin kuuluu kaksi ryhmätyönä suoritettavaa harjoituskertaa: 1) epidemiologian käsitteet ja menetelmät analyysiartikkeleiden pohjalta ja 2) laskuharjoitus. Opiskelijat arvioivat myös yksilöllisesti artikkelin (artikkelin kriittinen analysointitehtävä).

Toteutustavat: 10 tuntia luentoja, kaksi 3 tunnin harjoitusta ja artikkelin arviointi. Tentti, joka toteutetaan Optima ympäristössä.

Vastuuhenkilö: Taina Lajunen, tutkijatohtori
 

040119Y Ympäristöterveydenhuolto

Laajuus: 1 op

Opetuskieli: suomi/englanti

Ajoitus: C4; toisen lukuvuoden kevät.

Tavoitteet:  Opintojakson jälkeen opiskelija tunnistaa ympäristön keskeisimmät vaikutukset terveyteen sekä ymmärtää lääkärin ja muiden ammattilaisten roolin ympäristöterveydenhuollossa.

Sisältö: Ympäristöterveydenhuollon teemapäivät sisältävät luennot seuraavista aiheista: 1) Ympäristö ja terveys, 2) Yhdyskuntailma, 3) Säteily ympäristössä, 4) Ympäristömelu, 5) Sisäympäristö, 6) Veden kemialliset vaaratekijät, 7) Juomaveden ja elintarvikkeiden mikrobiologiset riskit, 8) Kylmän ja kuuman ympäristön terveysvaikutukset ja niiden hallinta, 9) Ympäristöterveyden erityistilanteet – varautuminen ja toiminta, 10) Kunnallinen ympäristöterveysvalvonta, ja 11) Lääkärin rooli ympäristöterveydenhuollossa. Lisäksi opiskelijat tekevät ryhmätöitä em. teemoihin liittyvien tapausesimerkkien pohjalta.

Toteutustavat: Teemapäivät, joihin kuuluu 9 tuntia luentoja, keskustelua, ryhmätöitä, loppukeskustelu sekä tentti.

Vastuuhenkilö: Timo Hugg, tutkijatohtori
 

080417A Yleislääkäri ja kansanterveys (kansanterveystiede)

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: C11; kuudennen lukuvuoden syksy

Opetus toteutetaan yhteistyössä yleislääketieteen oppialan kanssa.

Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää väestöpohjaisen kansanterveystieteellisen lähestymistavan ja kliinisen potilastyön välisen kiinteän yhteyden, ymmärtää kuinka kansanterveystiede kytkeytyy lääkärin työhön sekä osaa hyödyntää väestöpohjaista lähestymistapaa omassa työssään. Yksityiskohtaisempina oppimistavoitteina on väestön terveyden erityispiirteiden tunteminen, epidemiologisten tutkimusten kriittinen tarkastelu ja tulkinta, terveystaloustieteen viitekehyksen ymmärtäminen osana terveydenhuoltoon liittyvää kustannuslaskentaa, vakuutuslääketieteen ja kuntoutuksen periaatteiden ja järjestelmien sekä terveydenhuollon ammattilaisia velvoittavan lainsäädännön tunteminen ja soveltaminen käytännön työhön. Opiskelija saa yleiskuvan globaalin terveyden/globaalin kansanterveyden haasteista ja kuinka nämä heijastuvat suomalaisen väestön terveyteen.

Sisältö:

Luennot ja teemapäivät:

  • Sairauksien aikatrendit ja väestöryhmien väliset erot
  • Terveystaloustieteen perusteet
  • Kuntoutus
  • Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy
  • Terveyspolitiikka
  • Terveyssosiologia
  • Terveydenhuollon lainsäädäntö
  • Globaaliterveys
  • Kansanterveystiede ja lääkärin työ

Seminaarit:

  • Seminaariaiheet liittyvät kansanterveydellisesti keskeisiin terveyttä uhkaaviin riskitekijöihin, sairauksiin ja ennaltaehkäiseviin toimiin

Konferenssit (YLE):

  • Toimintakyvyn arviointi
  • Todistustarve
  • Lastenneuvola

Pienryhmäopetus (YLE):

  • Moniongelmaisen potilaan kohtaaminen perusterveydenhuollossa
  • Potilaiden hoidon toteutuminen perusterveydenhuollossa ja Käypä-hoitosuositusten valossa
  • Tutkimustiedon kriittinen arviointi ja hyödyntäminen kliinisessä potilastyössä

Terveyskeskusjakso (YLE)

Toteutustavat: Luennot, teemapäivät sekä seminaari- ja pienryhmätyöskentely. Yhden viikon syventävä käytännön terveyskeskusharjoittelujakso, johon sisältyy oppimistehtäviä. Tentti.

Vastuuhenkilö: Kansaterveystiede - Tiina Ikäheimo, dosentti, yliopistotutkija
 

041002Y Elinympäristö, elintavat ja terveys (EET) -juonne

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: suomi (englanti)

Ajoitus: 1.-6.- lkv. Juonneopetus, joka jatkuu koko opintojen ajan joko itsenäisinä kokonaisuuksina tai eri tavoin muuhun opetukseen integroituneena.

Tavoitteet:Opiskelija ymmärtää, että elinympäristöllä ja elintavoilla keskeinen rooli A) Sairauksien ennaltaehkäisyssä/terveyden edistämisessä, B) Hoidossa ja kuntoutuksessa sekä C) Lääkärin/hammaslääkärin työssä. Opiskelija tunnistaa ja ymmärtää elinympäristön ja elintapojen keskeisen merkityksen terveyden / sairauden lähteenä sekä osaa hyödyntää oppimaansa työssään.

Koostuminen:

  • Osajuonteet (6 kpl): Liikuntalääketiede/terveysliikunta, ravitsemus, päihdelääketiede, ympäristöterveydenhuolto, kuntoutus ja seksuaaliterveys
  • Teemapäivät (4 kpl): Hyvinvoinnin edistäminen, liikuntalääketiede/terveysliikunta, EET:n syventävä ja globaali terveys 
  • Muihin opintojaksoihin kuuluvat erilliset sisällöt

Toteutustavat: Luennot, teemapäivät sekä seminaari- ja pienryhmä-/yksilötyöskentely. Tentit.

Vastuuhenkilöt:

- Timo Hugg (CERH) sekä osajuonteiden vastuuhenkilöt seuraavasti:

  • Liikuntalääketiede/terveysliikunta (Raija Korpelainen)
  • Ravitsemus (Olavi Ukkola)
  • Päihdelääketiede (Solja Niemelä)
  • Ympäristöterveydenhuolto (Timo Hugg)
  • Kuntoutus (Jaro Karppinen)
  • Seksuaaliterveys (Teija Parpala)

- Piia Rantakokko (opintotiimi)

- Ilona Huovinen (opintotiimi)

 

Viimeksi päivitetty: 5.8.2016