Saamelaiset yhä alttiimpia ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille - Sápmelaččat leat ain suojeheamit dálkkádatrievdadusa biehtadahkes váikkuhusaide

Perinteinen saamelainen elämäntapa ja ruokavalio ovat suojanneet saamelaisten fyysistä ja henkistä terveyttä. Uusimman tutkimuksen mukaan sosiaaliset ja kulttuuriset muutokset ovat kuitenkin lisänneet saamelaisten elämäntapasairauksia ja tuoneet uhkia mielenterveydelle. Monet yhteiskunnalliset ja elämäntapaan liittyvät muutokset ovat tehneet saamelaiset myös entistä alttiimmiksi ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille.

Tutkimuksen perusteella saamelaisten fyysinen terveys on samanlainen tai parempi kuin valtakulttuurin edustajien. Samalla se kuitenkin osoittaa, että saamelaisten elämäntapa, ruokavalio ja sairastavuus ovat alkaneet vastaavuudeltaan muistuttaa valtakulttuuria.

Saamen kielen uhanalaistuminen, yhteiskunnallinen kehitys, teollistuminen, muutokset elinkeinoissa, elämäntavassa ja ruokavaliossa, sekä poismuutto saamelaisten kotiseutualueelta ovat tehneet saamelaiset yhä alttiimmiksi ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille.

Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen (CERH) ja Lapin yliopiston arktisen alkuperäiskansatutkimuksen yhteisessä tutkimushankkeessa selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaisten terveyteen, hyvinvointiin ja kulttuuriin. Tutkimuksen aineistona olivat vertaisarvioidut julkaisut saamelaisista sekä kulttuuriantropologiset kenttätyöt Suomen saamelaisten kotiseutualueella.

”Saamelaiset muodostavat erityisen herkän väestöryhmän ilmastonmuutoksen haittavaikutuksille kahdesta toisiaan voimistavasta syystä. Ilmastonmuutos on voimakkainta arktisella alueella, ja perinteistä elinkeinoa, poronhoitoa, harjoittavat saamelaiset elävät läheisessä vuorovaikutuksessa nopeasti muuttuvan luonnon kanssa”, professori Jouni Jaakkola kertoo.

”Tutkimus paljastaa myös tärkeän eettisen ongelman: vähiten ilmastonmuutoksesta vastuussa oleva luonnon kanssa sopusoinnussa elävä väestö joutuu mahdollisesti kärsimään eniten ilmastonmuutoksen haittavaikutuksista.”

Saamelaisiin ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat suoraan, ekosysteemin välityksellä tai hallinnon, talouden ja lainsäädännön kautta. Lämpenevä ilmasto muuttaa kasvillisuusolosuhteita ja uhkaa poron hyvinvointia ja ravinnonsaantia. Muuttuneet olosuhteet lisäävät vakavien moottorikelkka- ja mönkijäonnettomuuksien riskiä. Lämpenevä ilmasto lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin sekä astman ja allergioiden esiintyvyyttä. Uusia eläinperäisiä tauteja siirtyy yhä pohjoisemmaksi.  

”Ilmastonmuutos uhkaa saamelaisten kulttuurista hyvinvointia ja elämäntapaa, ja tämä tulee ottaa huomioon myös hallinnossa ja lainsäädännössä. Mahdollisuus sopeutua ilmastonmuutokseen ja turvata kulttuurin jatkuvuus on alkuperäiskansoille ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on saamelaisille kulttuurista muutosta ja selviytymistä. Antropologista tutkimusta aiheesta tarvitaan lisää, koska myös hallitusten välinen ilmastopaneeli tekee päätelmiään tutkimustiedon perusteella”, tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi toteaa.

Tutkimustietoa saamelaisten terveydestä ja hyvinvoinnista on saatavilla vähän ja se on hajanaista. Laajimmin saamelaisten terveyttä on tutkittu Norjassa, vähiten Venäjällä ja Suomessa. Nyt julkaistu tutkimus nostaa esille tarpeen seurata systemaattisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaisten terveydelle, hyvinvoinnille ja kulttuurille.

Tutkimuksen aineistona olivat vertaisarvioidut julkaisut saamelaisista sekä kulttuuriantropologiset kenttätyöt Suomen saamelaisten kotiseudulla. Se on julkaistu kansainvälisessä Current Environmental Health Reports -julkaisussa. Tutkimus on osittain rahoitettu Suomen kulttuurirahaston ja Jenny ja Antti Wihurin säätiön apurahoilla.

Lisätietoja:

Professori Jouni Jaakkola, Oulun yliopisto, jouni.jaakkola (a) oulu.fi, p. 040 6720927

Tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi, Lapin yliopisto, klemetti.nakkalajarvi (a) ulapland.fi, p. 040 4844032

Tutkimusartikkeli: Jaakkola, J.J.K., Juntunen, S. & Näkkäläjärvi, K. Curr Envir Health Rpt (2018). https://doi.org/10.1007/s40572-018-0211-2

---

Sápmelaččat leat ain suojeheamit dálkkádatrievdadusa biehtadahkes váikkuhusaide

Oulu universiteahta birasdearvvašvuođa ja geahpesdávddaid dutkanguovddáža (CERH) ja Lappi universiteahta árktalaš álgoálbmotdutkamuša dutkanfidnus čielggaduvvoje dálkkádatrievdama váikkuhusat sápmelaččaid dearvvašvuhtii, buresbirgejupmái ja kultuvrii.

Dutkamuša materiálan ledje veardidanárvvoštallojuvvon publikašuvnnat sápmelaččain sihke kulturantropologalaš giddebarggut Suoma sámiid ruovttuguovllus. 

Dutkamuš duođašta, ahte dutkančuozáhahkan leamaš sápmelaččaid eallinvuohki, sierraborramušat ja buozanvuohta leat earáhuvvame nu ahte dat sulastahttigohtet váldokultuvrra danveardásaččaid. Dálá dieđu vuođul sápmelaččaid fysalaš dearvvašvuohta lea ovttalágán dehe buoret, go váldokultuvrraid ovddasteddjiid gaskavuođas. Dutkamušaid mielde árbevirolaš sámi eallinvuohki ja sierraborramušat leat suddjen sápmelaččaid fysihkalaš ja mielalaš dearvvašvuođa, muhto sosiála ja kultuvrralaš rievdadusat leat lasihan eallinvuohkebuozalmasaid dihttoma sápmelaččaid gaskavuođas ja leat buktán uhkiid sápmelaččaid mielladearvvašvuhtii. Dutkandiehtu sápmelaččaid dearvvašvuođas ja buresbirgejumis lea oažžumis unnán ja dat lea bieđgguid. Viidásepmosit sápmelaččaid dearvvašvuohta lea dutkojuvvon Norggas, unnimus Ruoššas ja Suomas.

“Sápmelaččat ráhkadit earenoamáš hearkkes álbmotjoavkku dálkkádatrievdama vahátlaš váikkuhusaide guovtti nuppideaskka gievrudeaddji ákka dihte. Dálkkádatrievdan lea vuoimmálaččamus árktalaš guovllus ja árbevirolaš ealáhusain, boazodoaluin, bargi sápmelaččat ellet lagas vuorrováikkuhusas jođánit earáhuvvi luondduin”, professor Jaakkola ákkastallá dutkanfidnu mávssolašvuođa. “Dutkamuš iktá maid dehálaš etihkalaš buncaraggá: álbmot, mii eallá harmoniijas luondduin ja mas lea unnimus ovddasvástádus dálkkádatrievdamis, šaddá vejolaččat gillát eanemus dálkkádatrievdama vahátlaš váikkuhusain”, Jaakkola joatká.

Dálkkádatrievdama einnostuvvon váikkuhusat sáhttet juhkkojuvvot primára, sekundára ja tertiára váikkuhusaide. Sápmelaččaide váikkuhusat čuhcet njuolga, ekosystema bakte dehe mohkastit hálddahusa, ekonomiija ja láhkaásaheami bakte. Liegganeaddji dálkkádat earáhuhttá šattolašvuođa diliid ja uhkida sápmelaččaide dehálaš bohcco buresbirgejumi ja dan borramuša oažžuma. Earáhuvvan dilit leat lasihan várálaš bárttiid riskkaid mohtorgielkkáiguin ja njealjijuvlagiiguin vuojedettiin. Liegganeaddji dálkkádat lasiha jámolašvuođa váibmo- ja varrasuotnadávddaide, heakkabuđohaga (ástmmá) ja allergiijaid gávdnoma sihke dása lassin ođđa eallivuđot dávddat davvánit ain eanet.

”Mu dahkan viiddes jearahallamat ja gieddebarggut sámiid ruovttuguovllus, čujuhit dasa, ahte sápmelaččaide dálkkádatrievdan uhkida kultuvrralaš buresbirgejumi ja eallinvuogi, ja dát galgá váldojuvvot vuhtii maiddái hálddahusas ja láhkaásaheamis. Vejolašvuohta vuogáiduvvat dálkkádatrievdamii dorvvastettiin kultuvrra jotkkolašvuođa lea álgoálbmogiidda vuosttažettiin olmmošriektegažaldat. Dálkkádatrievdamii vuogáiduvvan dárkkuha sápmelaččaide ovttaáigásaččat kultuvrralaš earáhuvvama ja ceavzima. Fáttás dárbbahuvvo lasi antropologalaš dutkamuš, daningo maid ráđđehusaidgaskasaš dálkkádatpanela dahká jurddabohtosiiddis dutkandieđu vuođul”, dutkidoavttir Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi, lohká.

Sámegiela uhkivuložin šaddan, servodatlaš gárganeapmi, industrialiseren, earáhuvvamat ealáhusain, eallinvuogis ja sierraborramušain sihke eretmuotkun sámiid ruovttuguovllus leat dahkan sápmelaččaid eanet suojeheapmin dálkkádatrievdama biehtadahkes váikkuhusaide. Sámi servošiid vejolašvuođat vuogáiduvvat dálkkádatrievdamii ja doalahit árbevirolaš eallinvuogiset leat rájálaččat láhkaásaheamis ja hálddahusas.

Dutkamuš buktá ovdan dárbbu čuovvut systemáhtalaččat dálkkádatrievdama váikkuhusaid sápmelaččaid dearvvašvuhtii, buresbirgejupmái ja kultuvrii.

Veardidanárvvoštallojuvvon dutkamuš lea almmustuhtton riikkaidgaskasaš Current Environmental Health Reports – publikašuvnnas. Dutkamuš lea muhtin oassái ruhtaduvvon Suoma kulturuhtarádjosa ja Jenny ja Antti Wihuri vuođđudusa veahkkeruđaiguin.

Lassidiehtu:

Professor Jouni Jaakkola, Oulu universiteahtta, jouni.jaakkola (a) oulu.fi, 040-6720927

Dutkidoavttir Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi, Lappi universiteahtta, klemetti.nakkalajarvi (a) ulapland.fi, 040-4844032

Viimeksi päivitetty: 29.10.2018