Tausta

Metallien jalostus ja uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuva teollisuus tuovat hyvinvointia Pohjois-Suomen asukkaille. Samalla vuosittain syntyy sivutuotteina n. 1,5 miljoonaa tonnia erilaisia metalliteollisuuden kuonia ja satoja tuhansia tonneja polttolaitosten tuhkia, joista suuri osa on vielä hyödyntämättä; arviolta yli kolmasosa menee kaatopaikalle. (http://www.metla.fi/hanke/7464/) Vuoden 2011 alusta voimaan tullut jätelaki määrittelee mineraaliset sivuvirrat verolliseksi jätteeksi, joten tuhkien ja kuonien hyödyntäminen parantaa myös niitä tuottavien teollisuusyritysten kannattavuutta ja pienentää yritysten aiheuttamaa ympäristökuormaa.
 
Tuhkien lannoitekäytön ja rakeistuksen lisäksi tuhkalle ja muille teollisuuden mineraalisille sivuvirroille (kuonat, pölyt) on mahdollista löytää myös muita, täydentäviä ja korkea-arvoisempia käyttökohteita.  Esimerkiksi mineraalisten sivuvirtojen hyödyntäminen erilaisissa tuotteissa neitseellisten sementin korvaajana toteuttaa vähähiilisen talouden periaatetta ja luo liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti pk-sektorille. Tällä hetkellä sementin valmistus tuottaa n. 8 % maailman hiilidioksidipäästöistä. Tuhkien käsittely sementin raaka-aineeksi, sekä betonin kaltaisten materiaalien valmistus on mainittu myös lannoite- ja maarakennussovellusten lisäksi keskeisinä toimintoina Ouluun suunnitteilla olevassa materiaalikeskuksessa (Oulun Seudun materiaalikeskuksen sijoittaminen, Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisusarja B 74, 2014).

 

Viimeksi päivitetty: 29.9.2015