Tutkimuksen tavoitteet

Oman kokemuksemme lisäksi tiedämme maailmasta myös sen, mitä meille kerrotaan. Kaikkeen emme kuitenkaan usko, vaan arvioimme asiantuntijoiden ja muiden erilaisten tiedonlähteiden kognitiivista auktoriteettia (Wilson 1983). Luotettavina pitämämme asiantuntijat ja muut tiedonlähteet ovat potentiaalisia kognitiivisia auktoriteetteja, joita arvioimme tekstin tuottajan, taustalla olevan instituution ja tekstin ominaisuuksien sekä intuitiivisesti koetun uskottavuuden perusteella. (Rieh 2010.) Kognitiivinen auktoriteetti ei perustu niinkään henkilön valta-asemaan vaan pikemminkin hänen asiantuntemukseensa, maineeseensa ja uskottavuuteensa; erilaisissa yhteisöissä ja tilanteissa voidaan tunnistaa erilaisia auktoriteetteja (Wilson 1983).

Näiden ajatusten ohjaamina selvitämme auktoriteettien rakentumista nuorten arjessa, koulussa ja vapaa-ajalla 6–9-luokkalaisten keskuudessa. Muotoilimme seuraavat tutkimuskysymykset:

  1. Miten kognitiiviseen auktoriteettiin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan tutkimuskirjallisuudessa?

  2. Mitä tai keitä nuoret pitävät kognitiivisina auktoriteetteina terveyden kontekstissa?

  • Mihin nuoret perustavat arvionsa kognitiivisista auktoriteeteista?
  •  Millainen rooli uskotuilla henkilöillä (esimerkiksi opettajilla, vanhemmilla) on kognitiivisten auktoriteettien rakentumisessa?
  •  Miten nuoret rakentavat kognitiivista auktoriteettia tuottaessaan terveystietoa itse?

 

Lähteet

Gee, J.P. (2010). New digital media and learning as an emerging area and "worked examples" as on way forward. Cambridge MA, MIT Press.

Leu, D., Kinzer, C. K., Coiro, J. & Cammack, D. W. (2004). Toward a theory of new literacies emerging from the Internet and other information and communication technologies. In: Ruddell RB & Unrau N (eds) Theoretical models and processes of reading 5(1). Newark DE, International Reading Association: 1570-1613.

Niemelä, R., Ek, S., Eriksson-Backa, K. & Huotari, M.-L. (2012). A screening tool for assessing everyday health information literacy. Libri 62(2): 125-134.

OECD (2014). Obesity update. URI: http://www.oecd.org/health/Obesity-Update-2014.pdf

Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. URI: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen...

Rieh, S. Y. (2010). Credibility and cognitive authority of information. In M. Bates & M.N. Maack (Eds.) Encyclopedia of Library and Information Sciences, 3rd Ed. (pp. 1337-1344), New York: Taylor and Francis Group, LLC.

Selander, S. & Kress, G. (2010). Design för lärande  ̶  ett multimodalt perspektiv [Design for learning  ̶  a multimodal perspective]. Stockholm, Norstedt.

Viner, R. M., Ozer, E. M., Denny, S., Marmot, M., Resnick, M., Fatusi, A. & Currie, C. (2012). Adolescence and the social determinants of health. The Lancet 379(9826): 1641-1652.

Wilson, P. (1983). Second-hand knowledge: an inquire into cognitive authority. Westport, CT: Greenwood Press.

    Viimeksi päivitetty: 26.2.2018