Kohti uusia haasteita

Maantieteen tutkimusyksikkö on yksi vanhimmista Oulun yliopiston tutkimuslaitoksista ja ensimmäinen professuuri alalle perustettiin jo vuonna 1959. Minä aloitin Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikössä aluekehityksen ja aluepolitiikan professorina vuoden 2020 alusta, ensimmäisenä vakituiseen professoriin tehtävään koskaan yksikössä valittuna naisena. Valintaprosessi kesti ulkopuolisine arviointeineen lähes vuoden, kuten professuurien kohdalla usein on tapana. Professorin tehtäviin hyppäämistä pehmentää osaltani se, että olen aikaisempina vuosina hoitanut samoja tehtäviä ja kursseja, joista nyt otan päävastuun. Tutkijan polullani olen myös vastannut eri aihepiirejä käsittelevistä tutkimushankkeista ja tutkimusyhteistyöstä sekä toiminut vierailevana tutkijana useissa kansainvälisissä korkeakouluissa.

Aluekehityksen ja aluepolitiikan erikoistumisala perustettiin vuonna 2010 samalla kuin aikaisemmin oman pääaineen muodostunut suunnittelumaantieteen koulutusohjelma yhdistettiin osaksi maantieteen koulutusohjelmaa. Aluekehityksen ja aluepolitiikan erikoistumisalan tehtävänä onkin edeltäjänsä tavoin opetuksen ja perustutkimuksen lisäksi kiinnittää eritystä huomioita yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden tehtävään. Tämän blogin perustaminen on yksi tapa tehdä aluekehityksen ja aluepolitiikan tutkimusta tutuksi myös suuremmalle yleisölle sekä pohtia ajankohtaisia aluekehityksen ilmiöitä sekä niiden taustatekijöitä ja vaikutuksia eri aluetasoilla, paikallisesta kansalliseen ja globaaliin. Toivonkin, että blogin kirjoitukset tavoittavat alan tutkijat, kuntien ja maakuntien aluekehitystoimijat, maantieteen opettajat, maantieteen alumnit, opiskelijat sekä aluekehityksestä ja yhteiskunnallisista ilmiöistä kiinnostuneet kansalaiset.

Maantieteen tutkimusyksikön sekä aluekehityksen ja aluepolitiikan erikoistumisalan tutkimuksen painopisteitä ovat muun muassa kestävä aluekehitys, alueellinen muutos, pohjoinen ympäristö sekä poliittisen talouden ja hallinnan näkökulmat. Aluekehityksen ja aluepolitiikan erikoistumisala tuottaa tietoa ja osallistuu keskusteluun ajankohtaisista alueellisia ilmiöistä maantieteen alalla, mutta myös poikkitieteellisesti sekä aluekehittämisen ja -suunnittelun kentällä laajemminkin. Alueellista dynamiikkaa tarkastellaan paikallisen, alueellisen ja ylikansallisen tason samanaikaisuuden, vuorovaikutuksen ja mahdollisten ristiriitojen näkökulmasta. Tällä hetkellä tutkimusta tehdään erilaisten kestävään alue- ja kaupunkikehitykseen ja alueelliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvien kysymysten parissa. Esimerkiksi juuri käynnistyneessä Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa hankkeessa tarkastelemme kuntien osallisuutta Euroopan unioni -vetoisessa aluekehityksessä rakennerahastotoiminnan kontekstissa eri alueilla. Lisääntyvä ympäristötietoisuus sekä tarve löytää aluekehityksellisiä ja aluepoliittisia keinoja ympäristön muutoksiin vastaamiseksi näkyvät etenkin opinnäytetöiden aiheissa. Maantieteellinen tieto ja tutkimus ovatkin avainasemassa monien nykyisten ja tulevien globaalien haasteiden ymmärtämisessä sekä ratkaisujen löytymisessä. Uusiin haasteisiin tarttumiseksi olemme päivittäneet aluekehityksen ja aluepolitiikan aineopintojen ja syventävien kurssien osaamistavoitteita ja suoritustapoja. Lukukauden 2020-2021 - opetussuunnitelmaa on päivitetty muun muassa lisäämällä kurssien työelämäyhteyksiä sekä osallistavien menetelmien opetusta. Lisäksi olemme vahvistaneet kaupunkialueiden tutkimuksen rinnalla harvaan asuttujen alueiden ja kaupunki-maaseutu-vuorovaikutuksen näkökulmaa.

Uusi professuuri avaa mahdollisuuksia tuoda uusia näkökulmia ja ongelmanasetteluja osaksi Oulun yliopiston aluekehityksen ja aluepolitiikan tutkimusta ja tutkimukseen perustuvaa opetusta. Esimerkiksi maan sisäinen muuttoliike on perinteisesti nähty yhtenä aluekehityksen ja alueellisen transformaation keskeistä kysymyksistä, kun puolestaan kansainvälinen, rajat ylittävä muuttoliike on aluekehityksen ja aluepolitiikan kysymyksenä tuoreempi. Tällä hetkellä kansainvälinen muuttoliike ja sen alueelliset vaikutukset ovat Oulun aluekehityksen ja aluepolitiikan tutkimusryhmän keskeisiä tutkimusteemoja. Uusia näkökulmia tutkimukseen voidaan löytää kurottamalla kohti uusimpia maantieteen alan teoriakeskusteluja, kuten affektiivista teoriaa ja uutta materiaalista maantiedettä. Aluekehityksen ja aluepolitiikan tutkimus on nojautunut vahvasti perinteisiin politiikan ja hallinnan tutkimuksen näkökulmiin. Huomiota tulisi kiinnittää aiempaa enemmän siihen, kuinka aluekehitystutkimus ja erimerkiksi alueellisen kehityksen ennakointimenetelmät samalla tuottavat tunteisiin ja mielikuviin vetoavia aluekertomuksia. Entä millaista alueellista dynamiikkaa ja vaikutuksia aluekertomukset itsessään tuottavat? Tämän kaltaiset kysymyksenasettelut, joita voidaan lähestyä tutkittuun tietoon perustuvan päätöksenteon rinnalla vaikuttavien tunteiden ja affektien maantieteiden avulla, ovat aluekehityksen ja aluepolitiikan tutkimuksessa jääneet vähälle huomiolle. Samoin yhteiskuntatieteessä ja maantieteen alan kansainvälisissä keskusteluissa laajaa kiinnostusta herättänyt ajatus siitä, että myös luonto ja materiaalinen ympäristö omaavat toimijuutta, voisi avata uusia näkökulmia aluekehityksen ja aluepolitiikan tutkimukseen. Tavoitteeni professorina onkin alueellisen muutoksen tutkimusryhmän selkärangan vahvistamisen lisäksi tuoda uudenlaisia, raikkaita näkökulmia aluekehityksen ja aluepolitiikan tutkimuksen kentälle.

Oma kiinnostava kysymyksensä professuurin hoitamisen näkökulmasta on, millä tavalla tieteellisen tiedon ja yliopistojen rooli aluekehityksen kentällä tulee säilymään tulevaisuudessa sekä millainen yhteiskunnallinen toimijuus on mahdollista. Yliopistojen ja tutkimusyksiköiden tavoitteita ja toimintaa ohjaavat erilaiset määrälliset toiminnan tehokkuuden ja laadun mittarit. Samalla kansainvälinen yhteistyö ja rahoitusmekanismit saavat entistäkin suuremman painoarvon. Aluekehityksen ja aluepolitiikan tutkimuksen tieteellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehtävän yhteensovittaminen ja tasapainon ylläpitäminen nykyisessä toimintaympäristössä tarjoaa mielenkiintoisia haasteita. Tieteellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet myös luovat monenlaisia risteyskohtia ja mahdollisuuksia maantieteilijöiden urapoluille. Blogikirjoitukset tarjoavat ikkunan tutkijoiden työn arkeen, haasteisiin ja onnistumisiin. Toivottavasti ne samalla lisäävät yhteiskunnallista vuoropuhelua sekä yleistä kiinnostusta aluekehityksen ja aluepolitiikan kysymyksiä kohtaan.