Tutkimusaineistot haltuun - Tiedekuntien ja fokusinstituuttien data-asiantuntijat aloittivat

Tutkimusaineistojen hyvä hallinta ja tutkimustuotosten avoin saatavuus ovat nykyaikaisen tieteen perusedellytyksiä. Oulun yliopisto edellyttää vastuullisen tutkimuksen ohjelmassaan mm. aineistonhallintasuunnitelmien laadintaa, aineistojen kuvailutietojen
University of Oulu, 2016

Tutkimusaineistojen hyvä hallinta ja tutkimustuotosten avoin saatavuus ovat nykyaikaisen tieteen perusedellytyksiä. Oulun yliopisto edellyttää vastuullisen tutkimuksen ohjelmassaan mm. aineistonhallintasuunnitelmien laadintaa, aineistojen kuvailutietojen avaamista sekä aineistoihin liittyvistä oikeuksista sopimista. Näiden vaatimusten täyttämiseksi sekä tutkimuksen tietosuojan turvaamiseksi yliopistoon on nimetty yhdeksän data-asiantuntijaa. Tehtävät ovat osa-aikaisia (20% työajasta) ja toimintakaudeksi on sovittu alkuun yksi vuosi. Toimintamallin jatkotarvetta ja tehtävien laajuutta tarkastellaan ensimmäisen vuoden aikana kertyneiden kokemusten pohjalta.

Data-asiantuntijoiden ensimmäisen kevään ja kesän työaika kuluu paljolti kouluttautumisessa, mutta esim. tutkimusaineistojen aktiivinen kartoittaminen on jo aloitettu ensimmäisissä tiedekunnissa. Myös tutkimusaineistojen kuvailu- eli metatietojen avaamiseen valmistaudutaan, vaikka varsinaisesti tähtäin on asetettu Qvain-työkaluun, joka tulee käyttöön heinäkuun alussa. Aineistonhallintasuunnitelmien osalta data-asiantuntijoille koittaa suurempi testi syyskuussa, kun tieteenalakohtaista tukea tarjotaan Suomen Akatemian haun aineistonhallintasuunnitelmien laadintaa.

Data-asiantuntijoille on määritetty tehtäväkenttä, jonka tärkeimpiä kokonaisuuksia ovat edellä mainittujen lisäksi tutkimusaineistojen koko elinkaaren aikaisen hallinnan tuki sekä aineistonhallintasuunnitelmien käytön saaminen osaksi tutkijan arkea, tutkimuksessa käsiteltävien henkilötietojen tietosuojan tuki, merkittävien tutkimusaineistojen tunnistaminen ja tutkimusaineistojen pitkäaikaissaatavuuden sekä arkistoinnin edistäminen. Useimmissa Suomen yliopistoissa näitä tehtäviä hoitavat kokopäivätoimiset (tieto)asiantuntijat. Tätä vaihtoehtoa pohdimme myös Oulussa, mutta päädyimme osa-aikaiseen, mutta kattavampaan tieteenalakohtaiseen tukeen. Toivomme, että näin muodostuu matalan kynnyksen palvelu, joka on tarpeeksi lähellä tutkijoita ja heidän tieteenalaansa. Esimerkiksi tutkimusaineistojen kartoittaminen on ollut erittäin haastava tehtävä useimmissa korkeakouluissa, mutta data-asiantuntijoiden avulla toivomme saavamme Oulun yliopistolle kattavan kuvan tutkimusaineistoista sekä niiden hallinnan tarvitsemista tukitoimista.

Data-asiantuntijoiden apua tarvitaan myös uusien palveluiden käyttöönotossa. Yliopisto tarjoaa pian tutkijoille oman NextCloud-palvelun aineistojen jakamiseen sekä RedCap-palvelun aineistojen keräämiseen ja hallintaan. Lisäksi vuoden 2019 aikana on tarkoitus tehostaa kansallisten Fairdata-palveluiden ja Tietoarkiston käyttöä sekä eurooppalaisten EUDAT-palveluiden ja Zenodon hyödyntämistä. Tiedon välittäminen tutkijoille on osoittautunut aikaisemmin varsin haastavaksi, mutta ehkä data-asiantuntijoiden avulla edellä luetellutkin palvelut löytyvät pian useamman oululaisen tutkijan työkalupakista.

Vaikka data-asiantuntijoiden harteille on asetettu suuri joukko tehtäviä, niin eivät hekään kaikkeen lupaudu. He eivät esimerkiksi kirjoita tai päivitä tutkijoiden aineistonhallintasuunnitelmia tai tietosuojaan liittyviä vaikutustenarviointeja, vaan antavat tukea niiden laadintaan ja ylläpitoon sekä erityisesti aineistojen vastuulliseen hallintaan. Data-asiantuntija onkin aineistonhallinnan edistäjä, sparraaja ja ehkä osittain myös tutkijan vuosikello, joka muistuttaa tärkeistä dataan liittyvistä velvollisuuksista ja käytänteistä.

Kirjoittaja:

Miki Kallio

FT, Erityisasiantuntija, Strategian ja tiedepolitiikan yksikkö