Giellagas-instituhtas ohcet sámi gielaid professora

Mii Oulu universitehtas leat riikkaidgaskasaš dieđaservoša oassi mii buvttada ođđa dieđalaš dieđu ja dasa gullevaš čovdosiid. Mii oahpahat boahtteáiggi láidesteaddjiid geat leat huksemin nannoseabbo, jierbmát ja olmmošleabbo máilmmi. Ođasmuvvan, ovddasvástádusa guoddin ja ovttasráđiid bargan leat min doaimmaid geađgejuolgi. Mii fállat bargobirrasa mas juohkehaš sáhttá atnit ávkin iežas máhtu, ovddidit iežas ja bargat mearkkašahtti barggu. Universitehta fállá viiddes ja máŋggabealat karriera- ja ovdánanvejolašvuođaid iešguđege suorggi áššedovdiide. Ovttas Oulu ámmátallaskuvllain mii leat Oulu allaskuvlakonseardna.

Dieđut

Mii ohcat dál SÁMI GIELAID PROFESSORA nanomasmahttit min máhtolašvuođa.

Sámegielaid oahppoávnnas gullá humanisttalaš dieđagoddái, Giellagas-instituhttii (https://www.oulu.fi/giellagas). Giellagas-instituhtas leat guokte professora, njeallje universitehtalektora, golbma universitehtaoahpaheaddji ja mearreáigásaš universitehtaoahpaheaddjit. Sámi gielaid oahppoávdnasis (anáraš-, davvi- ja nuortalašsámegiella) leat professora lassin guokte universitehtalektora, golbma universitehtaoahpaheaddji ja mearreáigásaš universitehtaoahpaheaddjit.

Bargogovvádus

Giellagas-intituhtta lea birgen erenoamáš bures riikkaidgaskasaš dutkamuša dási árvvoštallamiin. Sámegielaid guovddáš dutkansuorggit leat dál sámegiela ráhkadusa dutkamuš, giellakontávttat, giellahistorjá, nammadutkamuš ja sámegielaid ealáskahttin. Giellagas-instituhtta lea árbevirolaččat deattuhan ovttasbarggu giellaservošiiguin oahpahusa ja giellaplánema suorggis.

Bargui gullet dieđalaš dutkamuš, dan ovddideapmi ja láidesteapmi, joatkkadutkkusoahput, oahpahus man vuođđun dutkan ja oahpahusa ovddideapmi, oahppočájánasbargguid bagadeapmi, riikkaidgaskasaš ja sisriikkalaš ovttasbargu, servodatlaš váikkuheapmi ja eará universitehtii gullevaš barggut. Bargoáigi lea 1612 diimmu jagis. Bargoplána dahkkojuvvo juohke jagi. Dutkan- ja oahpahusbarggut laktásit sámegielaide ja sámi kultuvrii.

Válljenkriterat

Professora barggus mii gáibidat

  • doavtterdutkosa
  • allasdásat dieđasaš máhtolašvuođa
  • vásáhusaid dieđalaš dutkamuša láidesteamis
  • máhtu addit ja ovddidit alladásat oahpahusa man vuođđun dutkan, ja bagadit oahppočájánasbargguid ja čájánasaid iežat dutkansuorggi riikkaidgaskasaš ja sisriikkalaš ovttasbarggus
  • dáiddu bargat akatemalaš jođiheaddjin
  • uhcimusat ovtta sámegielas erenoamáš buori máhtu
  • njuovžilis suoma- ja eaŋgalsgiela máhtu
  • sámi kultuvrra dovdamuša.

Mii vuordit ahte don čájehat uhcimusat ovtta sámegielaid dutkamuša oassesuorggis nana bohtosiid ja doarvái buriid nuppi oassesuorggis. Mii atnit árvvus du máhtu ja vásáhusa olggobeal dutkanruđa háhkamis, dutkanprojeavttaid ja -joavkkuid jođiheamis, riikkaidgaskasaš fierpmádagaide searvamis, diehtagiidgaskasaš ja/dahje máŋggadieđalaš dutkamuš- ja ovddidanovttasbarggus ja oahpaheamis, joatkkadutkkusoahpahusas ja oahppočájánasbargguid bagadeamis. Válljemis mii atnit ánsun du bohtosiid servodatlaš váikkuheamis ja diehtaga populariseremis.

Ohcamuššii galggat laktit dutkama ja oahpahusa ovddidanplána. Dat galgá guoskat sámegielaid oaiveávdnasa ja dan oktavuođa sámi kultuvrra oahppoávdnasii ja humanisttalaš dieđagotti gielaid ja girjjálašvuođa dutkkusprográmmii. Dasa lassin sáhtát buktit ovdan iežat plána oktavuođa dieđagotti dutkan- ja oahpahusstrategiijai (<https://www.oulu.fi/sites/default/files/content/Humanistinen_strat_2020_A4_fi-ja-eng_valmis%20%28002%29.pdf>) ja profilašuvdnaprojeavttaide ja vejolaš ođđa dutkanviggamušaide.

Dohkálašvuođagáibádusat leat meroštallojuvvon Oulu universitehta bargonjuolggadusas mii bođii fápmui 1.1.2016.

Mii fállat dutnje

Fállat dutnje vejolašvuođa dahkat jierpmálaš barggu, man váikkuhusat dávistit servodahkii sihke báikkálaččat, sisriikkalaččat ja máilmmeviidosaččat. Beasat hukset sámegielaid suorggis boahtteáiggi máhtolašvuođa mii sáhttá ovddidit sihke suorggi ja sámi servošiid nanosmuvvama ja buresveadjima. Stuorra organisašuvdna fállá buriid vejolašvuođaid ovddidit du iežat dieđuid ja dáidduid sihke bargat guoibmás ja hárjánan bargoskihpáriiguin. Mii fállat dutnje maid ođđaáigásaš bargobiergasiid, vejolašvuođa bargat máŋgga sajis ja viiddes lihkadan- ja kulturovddu.

Bálká

Bargu gullá universitehta bálkávuogádaga oahpahus- ja dutkanbargoveaga gáibádusdássái 8–9. Dasa lassin máksojuvvo bálkáoassi man vuođđun lea persovnnalaš birgen. Dat lea eanemustá 50 % dan bálkkás mii gullá doibmii. Go bargogaskavuohta universitehtain álgá, de mánnobálká lea sullii 5 800–6 500 euro. Bargosoahpamuš lea fámus doaisttážii ja doaibma devdojuvvo 1.1.2023 rájes dahje nugo sohppojuvvo. Bargui gullá 6 mánu geahččalanáigi.

Ohcanrávvagat

Sádde eaŋgalsgiel ohcamuša oktan mildosiiguin rekryterenvuogádahkii maŋimuštá 31.3.2022. Lavtte ohcamuššii:

  1. Motivašuvdnareive (eanemustá 2 siiddu) mii sisdoallá čoahkkáigeasu doaimma dáfus dehálaš hárjánumis ja máhtolašvuođas, ja čilgehusa manin ozat aiddo dán barggu ja manin don galggašit válljejuvvot.
  2. Curriculum vitae (eanemustá 10 siiddu) mii galgá čuovvut Dutkamušehtalaš ráđđádallangotti rávvagiid: (<https://tenk.fi/fi/ohjeet-ja-aineistot/tutkijan-ansioluettelomalli>.
  3. Publikašuvdnalogahallan (millosepmosit DOI-dovddaldagaiguin) mii galgá čuovvut Suoma Akatemia publikašuvdnakategoriaide guoskevaš rávvagiid: https://www.aka.fi/en/research-funding/apply-for-funding/how-to-apply-for-funding/az-index-of-application-guidelines2/list-of-publications/

Merke doaimma dáfus logi deaŧaleamos publikašuvnna.

  1. Oanehis govvádus dutkanánssuin (eanemusat 2 siiddu)
  2. Oanehis govvádus oahpahusánssuin dahje oahpahusportfolio (eanemusat 4 siiddu) dákkár juoguin:
    1. Oahpahanjurdagat ja iežat karaktiseren oahpaheaddjin
  • Du duogášjurdagat ja oainnut oahpahusa birra; mo dat dihttojit oahpahanbarggus? Govvádus alddát oahpaheaddjin ja oahpahusbargin.
    1. Vásáhus oahpaheamis ja oahpahusa ovddideamis
    2. Oahppomateriála buvttadeapmi ja geavaheapmi
    3. Iežat oahpahanmáhtuid doalaheapmi
    4. Oahpahusas ožžojuvvon máhcahat (oahppiid árvvoštallamat, akatemalaš guoibmeárvvoštallamat, bálkkašumit ja dohkkehuvvon oahpahančájánasat)
    5. Oahpahusa ovddideami višuvdna
      • Muital oanehaččat mo áiggot ovddidit iežat oahpahusa ja oahpahusbarggu lagaš boahtteáiggis.
  1. Govvádus das mo leat háhkan dutkanruhtadeami (eanemustá 2 siiddu)
  2. Oanehis govvádus das mo áiggot ovddidit sámegielaid suorggi dutkamuša ja oahpahusa (eanemustá 3 siiddu)

Válljenproseassa

Válljemis čuovvut Oulu universitehta rekryterenrávvagiid. Nammaduvvon válmmaštallanjoavku válmmaštallá válljenproseassa ja dahká ohcciid publikašuvdnalogahallamiid vuođul publikašuvdnaanalysa. Buoremus ohcciid árvvoštallá olggobeale, akatemalaš áššedovdijoavku. Árvvoštallama vuođđun leat čuovvovaš bohtosat:

  • dieđalaš doaibma ja mo dat dihtto publiserendoaimmas, dieđalaš ovdanbuktosat sihke máidnumat ja bálkkašumit
  • oahpahusánssut ja daid árvvoštallan (oahpahusportfolio, oktan studeanttaid árvvoštallamiiguin)
  • dutkkus- ja nákkosgirjestudeanttaid bagadeapmi
  • ruhtadeami háhkan ruhtagálduin maid alde olugat gilvalit
  • sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš fierpmádagat
  • doaimmaid akatemalaš ja servodatlaš mearkkašahttivuohta ja potentiála.

 

Mii sáhttit bovdet ohcciid, geain leat eanemus ánssut, addit oahpahančájánasa ohccojuvvon doaimma suorggis fáttá birra mii mearriduvvo sierra, ja sidjiide sáhttit ordnet dilálašvuođa mas sáhttet njálmmálaččat buktit ovdan oainnuideaset das mo sii áigot ovddidit doibmii gullevaš bargguid.

 

Lassidieđut

 

Lassidieđuid barggu birra addiba Giellagas-instituhta hoavda Anni-Siiri Länsman, anni-siiri.lansman@oulu.fi, tel. 040 518 3781 ja dekána Paula Rossi, paula.rossi@oulu.fi, tel. 050 350 6609.