Koronapandemiaan liittyvä tutkimus Oulun yliopistossa

Infrapunaspektroskopiaan perustuva uusi, edullinen ja nopea diagnostinen testi COVID-19:lle ja muille virusinfektioille

Vastuullinen tutkija: professori Simo Saarakkala, projektipäällikkö Lassi Rieppo

Hankkeessa kehitetään uusi diagnostinen pikatesti koronavirusinfektion osoittamiseen hengitystie-eritenäytteestä. Testi perustuu infrapunaspektroskopiaan ja sen kehittämisessä hyödynnetään tekoälymenetelmiä. Uuden testin etuja ovat nopeus, helppokäyttöisyys ja edullisuus. Valmistuttuaan testi voisi lisätä koronavirusinfektioon liittyvää testauskapasiteettia merkittävästi nykyisestä. Menetelmää voidaan soveltaa myöhemmin myös muiden virusinfektioiden testaamiseen. 

Tutkimuksen vaihe: Pitkälle edennyt

CoronaRpTest

Vastuullinen tutkija: tutkijatohtori Florence Naillat yhteistyössä VTT ja Oulun yliopisto (Associate Professor Henrikki Liimatainen, professori Seppo Vainio, Ilkka Kaisto VTT)

Koronaviruksen aiheuttaman infektion havaitsemiseksi riittävän aikaisessa vaiheessa tarvitaan uusia testimenetelmiä. Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää koronainfektioon geenitesti, joka perustuu nukleiinihappojen havaitsemiseen hengitysilmasta. Testi on herkkä, toistettava ja helposti toteutettava, koska se ei vaadi erityistä näytteiden esikäsittelyä. Menetelmä soveltuu suurten potilasmäärien massatestaukseen ja testin tulos saadaan muutamassa tunnissa. Tämä testaustapa mahdollistaa myös muiden virus- ja bakteeri-infektioiden nopean testauksen. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).

Tutkimuksen vaihe: Päättynyt

Koronavirusinfektio raskauden aikana

Vastuullinen tutkija: dosentti Terhi Tapiainen

Tutkimus tuo tietoa raskaudenaikaisen koronavirusinfektion vaikutuksista raskauden kulkuun, ennenaikaisen synnytyksen riskiin ja syntyvän lapsen terveyteen.

Tutkimuksen vaihe: Alkanut

Vakavalle COVID-19 -taudille alttiiden potilaiden tunnistaminen immuunipuolustuksen solujen yksityiskohtaisen karakterisoinnin avulla

Vastuullinen tutkija: Associate Professor Zhi Jane Chen 

Immuunipuolustuksen reaktiot vaikuttavat keskeisesti SARS-CoV-2 infektion vaikutuksiin elimistössä. Tässä projektissa tehdään yksittäisten immuunipuolustuksen solujen ja pienten solupopulaatioiden yksityiskohtainen karakterisointi SARS-CoV2-infektion eri vaiheissa olevista potilaista. Tutkimus tuottaa uutta tietoa, jonka avulla voidaan kehittää sekä potilaskohtaisia täsmähoitoja että uusia SARS-CoV-2-rokotestrategioita. 

Tutkimuksen vaihe: Ei alkanut

Naisten terveystutkimus 1986 - koronaviruksen vaikutukset perhesuunnitteluun

Vastuullinen tutkija: professori Terhi Piltonen

Tutkimuksella pyritään selvittämään korona-epidemian vaikutuksia naisten stressitasoon sekä pandemian yhteyttä naisten perhesuunnitteluun. Lähetämme kutsukirjeet 4500:lle 1986 syntyneelle naiselle. 

Tutkimuksen vaihe: Datankeruu on alkanut toukokuussa 2020. 

Biopankit ja näytekeräys COVID-19 -tutkimukseen

Vastuullinen tutkija: dosentti Raisa Serpi

Alttius vakavaan COVID-19 tautiin vaihtelee riippuen yksilön iästä, tietyistä kroonisista sairauksista, elintavoista ja/tai geneettisistä tekijöistä. Monista erilaisista taustatekijöistä johtuen tarpeeksi suuret näytekokoelmat ovat välttämättömiä COVID-19 tutkimusten toteuttamiselle. Biopankkeihin kerätään näytteitä ja potilastietoja biopankkisuostumuksen antaneilta henkilöiltä ja näitä näytteitä ja tietoja voidaan hyödyntää monipuolisesti tutkimuksessa. Biopankkiin COVID-19 epidemian aikana kerätyt näytteet tulevat olemaan laajasti tutkijoiden käytettävissä SARS-CoV-2 viruksen ja COVID-19 sairauden tutkimisessa.

Tutkimuksen vaihe: Käynnissä

SARS-CoV-2-viruksen varhaisen vaiheen diagnostiikka, rokote- ja antiviraaliset hoidot

Vastuullinen tutkija: professori Seppo Vainio

Tavoitteena on kehittää SARS-CoV-2-infektioon liittyvää varhaisen taudinvaiheen ei-invasiivista diagnostiikkaa sekä uusia alustoja proaktiiviseen lääkekehitykseen. Tutkimushanke on osa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaa GeneCellNano-osaamiskeskittymää.   

Tutkimuksen vaihe: Alkanut

Kainuulaisten COVID-19 potilaiden vasta-ainevasteen kehittyminen ja säilyminen

Vastuullinen tutkija: professori Vesa Virtanen

Kainuun soten kanssa yhteistyössä toteutettavassa hankkeessa tutkitaan vasta-aineiden muodostumista koronavirusta vastaan COVID-19 taudin sairastaneissa potilaissa. Päätavoitteena on selvittää vasta-ainevasteen yleisyys, ja pysyvyys pitkällä aikavälillä sekä verrata, onko senioriväestön ja työikäisten välillä eroa vasta-aineiden muodostumisessa. Lisäksi hankkeessa on uudeksi tavoitteeksi otettu rokotuksien vaikutuksen seuranta vasta-ainemääriin terveillä ja koronan sairastaneilla henkilöillä.

Tutkimuksen vaihe:  Käynnissä

Koronaviruspandemian biopsykososiaaliset liitännäisvaikutukset Pohjois-Suomen kohorteissa  

Vastuullinen tutkija: professori Sylvain Sebert 

Tutkimus tuo tietoa koronaviruspandemian vaikutuksista Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966. Tutkimukseen sisältyy verkkokysely ja kognitiivista suoriutumista mittaavia testejä. Tutkittavilta kerätään kyselyllä tietoa koronaviruspandemian vaikutuksista arkielämään, terveyskäyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, talouteen ja työelämään sekä mielenterveyteen ja elämänlaatuun. Kognitiivisten testien avulla mitataan muistia ja oppimista. Kohortin jäseniä on seurattu läpi elämän ja tutkittavista on olemassa jo entuudestaan runsaasti tutkimustietoa ja näytteitä. Tämä luo loistavan lähtökohdan tutkia pandemian vaikutuksia terveyden ja hyvinvoinnin kehittymiseen koko elinkaaren näkökulmasta. 

Tutkimuksen vaihe: Alkanut

Six-month survival after extracorporeal membrane oxygenation for severe COVID-19

Vastuullinen tutkija: professori Fausto Biancari, professori Tatu Juvonen

Tähän monikeskustutkimukseen osallistui 132 potilasta (keski-ikä 51,1 ± 9,7 vuotta), joita hoidettiin kehonulkoisella kalvohapetuksella (ECMO) vaikean COVID-19:ään liittyvän akuutin hengitysvaikeusoireyhtymän (ARDS) suhteen kymmenessä eurooppalaisessa keskuksessa. ECMO-hoidon kesto oli 14,6 ± 11,0 päivää. Kuusikymmentäkolme (47,7 %) potilasta kuoli ECMO-hoidon aikana ja 70 (53,0 %) sairaalahoidon aikana. Kuuden kuukauden kuolleisuus oli 53,0 %. Ikä > 60 vuotta ja pH <7,23 liittyivät lisääntyneeseen kuolleisuusriskiin. Tämä tutkimus osoitti, että noin puolet aikuisista potilaista, joilla on vaikea COVID-19:ään liittyvä ARDS, voidaan hoitaa onnistuneesti ECMO:lla. Potilailla, joilla oli matala pH ja korkea ikä, oli suurempi kuolleisuuden riski. 

Linkki tutkimusjulkaisuun: Six-month Survival after Extracorporeal Membrane Oxygenation for Severe COVID-19

Tutkimuksen vaihe: päättynyt

Desinfioituva nanopinta

Vastuullinen tutkija: Associate Professor Wei Cao

Tavoite on kehittää itsedesinfioituva nanopinta, jossa hyödynnetään nanorakenteiden ja -materiaalien hydrofobisuutta, huokoisuutta ja fotokatalyyttisuutta.  Desinfioituva pinta minimoi virusten aktiivisuuden ja haitallisen leviämisen pinnan välittämänä kantajasta terveisiin ihmisiin.

Tutkimuksen vaihe: Suunnitteilla

Encounter

Vastuullinen tutkija: akatemiatutkija Denzil Ferreira

Tavoite on kehittää kontaktien jäljittämiseen käyttäjien yksityisyyttä suojaava, järjestelmäriippumaton ja hajautettu mobiilisovellus, jonka avulla terveysviranomaiset voivat nopeasti ottaa yhteyttä mahdollisesti altistuneisiin henkilöihin paljastamatta tartunnan saaneen tai altistuneiden henkilöllisyyttä. 

Tutkimuksen vaihe: Alkanut

“Ei kosketa minua”: Etäisyys, suhteisuus ja vastuu COVID-19-pandemian keskellä

Vastuullinen tutkija: tutkijatohtori Johanna Sitomaniemi-San

Tässä filosofisesti, teoreettisesti ja historiallisesti suuntautuneessa projektissa tutkitaan välittämisen kulttuurista maastoa Covid-19-pandemian aikana. Projektissa tarkastellaan välittämistä tilallisena ja suhteisena kysymyksenä, joka ilmenee esimerkiksi siinä, kuinka solidaarisuudesta (”olemme kaikki samassa veneessä”) ja piittaamattomuudesta (”tämä ei kosketa minua”) neuvotellaan pandemiaan liittyvässä puheessa. Hyödyntäen foucault’laista genealogista lähestymistapaa ja kiinnittyen etäisyyden problematiikkaan hankkeessa tutkitaan niitä historiallisesti muotoutuneita ehtoja, jotka mahdollistavat neuvottelumme pandemian merkittävyydestä ja relevanssista.

Tutkimuksen vaihe: Käynnissä

Vastustuskykyinen kaupunki. Kaupunkisuunnittelu pandemioiden ennaltaehkäisyn välineenä (RECIPE)

Vastuullinen tutkija: professori Helka-Liisa Hentilä

Tartuntatautien torjuntaa ei huomioida kaupunkisuunnittelussa, vaikka globaali kaupungistuminen jatkuu ja monet aiemmat ja viimeaikaiset pandemiat ovat saaneet alkunsa ja levinneet kaupungeissa. Monitieteisessä RECIPE-konsortiohankkeessa tutkitaan kaupunkiympäristöjen roolia ja kaupunkisuunnittelun mahdollisuuksia tartuntatautien ennaltaehkäisyssä ja siten pandemioiden torjunnassa. Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Tutkimuksen vaihe: Alkanut

Pandemiaan vastaaminen paikallisissa, kansallisissa ja globaaleissa konteksteissa: COVID-19-pandemian vastatoimet, politiikka ja historia Saharan eteläpuolisessa Afrikassa

Vastuullinen tutkija: dosentti Markku Hokkanen

Tutkimus sijoittaa COVID-19-pandemian osaksi epidemioiden (ml. Ebola, HIV/Aids, espanjantauti), politiikan, lääketieteen ja parantamisen globaalia ja Afrikan historiaa. Hankkeessa tutkitaan 1) kuinka paikalliset, kansalliset ja ylirajaiset toimijat vaikuttavat toisiinsa vastatessaan uuteen pandemiatilanteeseen, 2) kuinka aikaisempien epidemioiden tuntemus ja tulkinnat vaikuttavat COVID-19-vastatoimiin ja 3) mitä tautien, lääketieteen ja politiikan historioista voidaan oppia nykyisen pandemian aikana.

Tutkimuksen vaihe: Käynnissä (osahankkeen rahoituskausi 1.8.2020-31.12.2021. Tutkimus jatkuu osana ”Liikkuvat parantajat, politiikka ja kehitys Saharan eteläpuolisessa Afrikassa”-hanketta / Suomen Akatemia, 2019-2023)

Economic Resilience (EconRe)

Vastuullinen tutkija: Associate Professor Jaakko Simonen

Tutkimus keskittyy alueelliseen resilienssiin ja siihen, kuinka uutta teknologiaa voidaan hyödyntää tehokkaasti yhteiskunnallis-taloudellisen kehityksen tukemisessa. Tutkimuksen keskeisiä teemoja ovat mm. miten yhteiskunnan eri tasot, ihmiset, yritykset, erilaiset yhteisöt ja organisaatiot voivat hyödyntää jatkuvasti kehittyvän teknologian tarjoamia mahdollisuuksia vahvistaakseen kykyään sopeutua erilaisiin, esimerkiksi koronapandemian kaltaisiin, taloutta horjuttaviin shokkeihin. Toisin sanoen, miten teknologiaa voidaan hyödyntää alueiden, organisaatioiden ja ihmisten sopeutumiskyvyn eli resilienssin vahvistamisessa? Miten teknologian kehitys vaikuttaa ihmisten kykyyn sopeutua esimerkiksi työmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin? Lisäksi tarkastelemme tutkimuksessamme koronaviruspandemian aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia Arktisilla alueilla, erityisesti Arctic 5 -kaupungeissa.

Tutkimusryhmän tutkimus on osa Oulun yliopiston laajempaa monitieteistä GenZ-profilaatiohanketta "Generation Z and beyond: Co-evolution of human capabilities and intelligent technologies in the 21st century (GenZ)"

Tutkimuksen vaihe: Käynnissä (alkanut  1.3.2020)

Miksi opiskella strategisesti? Prosessianalyysi itsesäätöisestä oppimisesta

Vastuullinen tutkija: Assistant Professor Jonna Malmberg
  
Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa niitä itsesäätöisen oppimisen prosesseja, jotka ovat kriittisiä onnistuneen oppimisen kannalta yksilö- ja ryhmätilanteissa. Keskiössä on kehittää ja käyttää sellaisia tutkimusmenetelmiä, joiden avulla nämä näkymättömät prosessit saadaan näkyviksi. Tutkimuksessa käytetään monikanavaista dataa, jota hyödynnetään keskeisten oppimisen säätelyprosessien tunnistamisessa. Tutkimus tuottaa oppijoille itselleen mahdollisuuksia tulla tietoiseksi omasta oppimisessaan erityisesti oppimisen haastetilanteissa. Sen lisäksi se tuottaa käytännön mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen ja itsesäätöisen oppimisen tukemiseen. 

Tutkimuksen vaihe: Alkanut

Make-a-Difference projekti (AoF)

Vastuullinen tutkija: professori Netta Iivari

Projektissa tutkitaan, kuinka nykypäivän lapsia voidaan tukea kehittämään kriittisen teknologiasuunnittelijan ja -värkkääjän identiteettejä. Tähän pyritään tutustuttamalla lapset digitaalisen innovoinnin ja valmistamisen maailmaan sekä kriittiseen suunnitteluun ja teknologiavärkkäilyyn. Yhteistyö on aloitettu Oulun kaupungin kanssa, ja tulevalle vuodelle on valittu kolme peruskoulua, joissa koululaiset kutsutaan kriittisinä teknologiasuunnittelijoina ja -värkkääjinä hyödyntämään digiteknologiaa kiusaamisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Parhaillaan tutkimme COVID-19-pandemian vaikutuksia lasten jokapäiväiseen elämään, heidän koulutukseensa ja heidän suhteeseensa digiteknologiaan. Tutkimus etenee parhaillaan yhteistyössä aikuisten kanssa ja myöhemmin lasten kanssa.

Tutkimuksen vaihe: Käynnissä

EmReg – Emotion regulation in secondary school pupils' learning

Vastuullinen tutkija: Associate Professor Hanna Järvenoja
 
Tunteiden merkitys kouluikäisten lasten oppimisessa on noussut esiin jo ennen COVID-19-tilannetta. Kansalliset ja kansainväliset tutkimustulokset ovat osoittaneet (mm. PISA), että erityisesti suomalaisilla koululaisilla on kasvavassa määrin haasteita hyvinvoinnissa ja jaksamisessa. Näihin haasteisiin voidaan vastata tukemalla oppilaiden taitoa säädellä tunteita. Taidot säädellä omia tunteita nousivat entistä keskeisempään rooliin tänä keväänä, kun suurin osa Suomen peruskoululaisista siirtyi oppimisen itsesäätelyä ihan uudella tavalla edellyttävään etäopiskeluun lähes kahdeksi kuukaudeksi. EmReg-tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten onnistunut tunteiden säätely toteutuu, mistä se koostuu ja miten se vaikuttaa oppilaiden toimintaan oppimisen tilanteissa. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää, kun kouluissa pyritään ennalta ehkäisemään emotionaalisista tekijöistä johtuvia ongelmia ja erityisesti, kun kehitetään keinoja ja välineitä tukea oppilaita tunteiden säätelyssä osana motivoitunutta oppimista etänä tai kasvokkain.

Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke on päättynyt elokuussa 2020. Hankkeen esiin nostamat teemat ja siitä nousevat tutkimustulokset ovat nyt hankkeen päättyessä keskeisempiä kuin koskaan, kun muutoksiin sopeudutaan sekä koulutuksessa että työelämässä vahvoja tunteita herättävässä tilanteessa. Uuden rahoituksen sen mahdollistaessa suunnitelmissa onkin jatkaa tutkimusta huomioiden erityisesti Covid-19-tilanne ja sen luomat etäopetuksen tarpeet oppimisen säätelyn näkökulmasta niin, että EmReg-hankkeen tutkimustuloksia hyödynnettäisiin oppilaiden oppimisen aikaisen motivaation ja tunteiden säätelyn tukemisessa.

Tutkimuksen vaihe: Päättynyt

Sosiaalisesti jaettu oppimisen säätely yhteisöllisessä oppimisessa

Vastuullinen tutkija: professori Sanna Järvelä
  
Projektissa tutkitaan ja tuetaan sosiaalisesti jaettua oppimisen säätelyä ryhmissä. Tutkimusmenetelmät sisältävän monitieteisen yhteistyön tuloksena aivan uudenlaista multimodaalista aineistoa oppimisen prosessin vaiheista helpottavat sen ”läpinäkyväksi tekemistä”. Tavoitteena on, että tietoisuus oppimisen kognitiivisista, motivationaalisista ja emotionaalisista prosesseista auttaa oppimisen säätelyprosesseissa ja yhteisöllisessä̈ oppimisessa. Nämä taidot ovat edellytys tulokselliseen yhteisölliseen oppimiseen koulutuksessa ja työelämän tiimityössä. Erityisesti ne korostuvat yhteisöllisessä etätyöskentelyssä. 

Jacobs Foundation rahoituksella on perustettu Center for Learning and Living with AI (CELLA) kansainväliseen yhteistyöhön LET:n ja partnereiden kanssa, tavoitteena yhdistää tutkimustietoa siitä miten oppilaiden ja opettajien taitoja voidaan vahvistaa tulevaisuuden teknologiaan ja teköälyyn perustuvaan maailmaan. CELLA:n partnerit ovat Radboud University, The Netherlands, Technical University Munich, Germany; Monash University, Australia ja Florida State University, US

Tutkimuksen vaihe: Käynnissä 

Tietotekniikka ihmisten arjessa

Vastuullinen tutkija: Associate Professor Marianne Kinnula

Koronavirusaikaan tietoteknisten ratkaisujen merkitys ihmisten arjessa selviytymisessä on tullut hyvin näkyväksi. Eri ikäisten ihmisten tietotekniikkaan liittyvän tiedon ja taitojen taso kuitenkin vaihtelee: osalla on pulaa sekä laitteista että käyttötaidoista, kun taas toisille tietotekniikka on arkinen ja helppo työkalu. Tämä vaikuttaa niin koululaisiin, työssäkäyviin kuin eläkeläisiinkin ja on sidoksissa myös syrjäytymisriskiin. Tässä tutkimuksessa pääfokuksessa on sen ymmärtäminen, miten ja millaisia tietoteknisiä taitoja lapsille pitäisi opettaa, että he pärjäävät teknologiantäyteisessä arjessa nyt ja etenkin tulevaisuudessa, kun teknologian määrä ympärillämme entisestään lisääntyy. Tutkimuksen toisena fokusalueena ovat koronavirusajan selviytymisstrategiat.

Tutkimuksen vaihe: Pitkälle edennyt

Kriisijohtaminen sairaalaorganisaatiossa COVID-19-pandemian aikana

Vastuullinen tutkija: dosentti Outi Kanste

Kriisi- ja poikkeustilanteet tuovat merkittäviä muutoksia sairaalaorganisaatioiden toimintatapoihin. Tämä edellyttää joustavaa, uudistus- ja muutoskykyistä johtamista sekä vahvaa johtamisosaamista ottaen huomioon digitalisaatio ja hybridityö. Näihin teemoihin pureudutaan tässä hankkeessa, jossa tuotetaan tietoa kriisijohtamisesta ja sen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä, sen edellyttämästä johtamisosaamista sekä johtajien työhyvinvoinnista COVID-19-pandemian aikana. Tietoa voidaan hyödyntää johtamistyössä, osaamisen ja työhyvinvoinnin vahvistamisessa, koulutuksessa, hallinnollisessa päätöksenteossa ja jatkotutkimuksissa.

Tutkimuksen vaihe: Käynnissä

Taukojen vuorovaikutuksellinen rakentuminen ja sosiaalinen tuki muuttuvassa työympäristössä (Tauko-hanke)

Vastuullinen tutkija: yliopistonlehtori Mirka Rauniomaa

Hankkeessa tarkasteltiin työntekijöiden vuorovaikutusta ja toimintaa työnteon lomassa pidettävillä tauoilla sekä taukojen merkitystä työntekijöiden muodostamalle ammatilliselle ja sosiaaliselle yhteisölle. Hankkeessa kerättiin videoaineistoa ja tehtiin havainnointia aidoissa taukotilanteissa sekä haastateltiin työyhteisöjen jäseniä. Hankkeen mielenkiinnon kohteita olivat muun muassa erilaiset työympäristön muutokset, jotka vaikuttavat myös työyhteisön taukokäytänteisiin. Esimerkiksi etätyösuositus COVID-19-pandemian aikana mullisti monen työyhteisön taukokäytänteet, kun kahvitauot siirtyivät työpaikan taukotilasta videovälitteisiin etäkokoussovelluksiin. Samalla muutos osoitti yhteisten taukojen merkityksen työntekijöille.

Tutkimuksen vaihe: Päättymässä (huhtikuu 2022)

COVID-19:n mediajulkisuus ja tulevaisuuden matkustaminen: Maiden välinen analyysi

Vastuullinen tutkija: Apulaisprofessori Siamak Seyfi

Eri maiden selviytyminen COVID-19-pandemiassa saa näkyvyyttä tiedotusvälineissä, mikä aiheuttaa yleistä huolta ja vertailua eri puolilla maailmaa sekä muovaa merkittävästi käsityksiä pandemian jälkeisestä matkustuksesta. Tutkimuksessa on mukana kymmenen maata, joissa on erilainen COVID-19-positiivisten määrä ja -kuolleisuus sekä erilaisia selviytymisstrategioita. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia käsitysten vaikutusta luottamukseen, kriisinhallintaan, terveydenhuoltojärjestelmään ja solidaarisuuteen tukea matkustushalukkuutta pandemian jälkeen. Hankkeessa on mukana tutkijoita Uudesta-Seelannista, Malesiasta ja Australiasta.

Tutkimuksen vaihe: Päättynyt