Liikenne on luonnonlaki

Oulun yliopisto lisää lahjoitusvaroillaan tutkimuksen vaikuttavuutta. Tärkeässä roolissa ovat lahjoitusten mahdollistamat tutkijoiden rekrytoinnit. Tuore rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusohjelma sai rekrytointeihinsa suoraa tukea lahjoitusvaroista. Tämä mahdollisti myös väylä- ja liikennetekniikan professuuriin perustamisen.
Image
Väylä-ja tieliikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas

Menneisyyden ja tulevaisuuden alat yhdistyvät

”Liikennettä on niin kauan kuin on elämää”, toteaa sekä tekniikan että kauppatieteiden tohtori, professori Pekka Leviäkangas ja perustelee: ”Luonnossa on aina tapahtunut liikennettä, se on luonnonlaki: muuttolinnut, valtamerikalat ja norsut muuttavat, maapallo pyörii. Kivikautinen metsästäjä lähti kalaan ja metsälle, samoin mekin aamulla töihin. Liikennettä tulee olemaan aina; sitä ei voi estää eläviltä olennoilta. Sama pätee tavaroiden liikutteluun.”

Leviäkankaan väylä- ja liikennetekniikan professuuriin kuuluu kaikki, mikä liikkuu rakennetun infrastruktuurin päällä: koneet, autot, laivat ja lentokoneet. Professuuri kytkeytyy luontevasti moniin yhteiskunnan alueisiin. ”Esimerkiksi kaupungistuminen jatkuu yhä: suomalaisista vajaat 90 % (riippuen laskentatavasta) asuu kaupunkimaisessa ympäristössä, ja kaupunkeja rakennetaan edelleen, mikä vaatii kaiken liikenteen sujuvuutta ja tulevaisuuden liikkumispalveluiden kehittämistä.”

Tehtävä perustettiin Oulun yliopiston teknilliseen tiedekuntaan 1.2.2020, ja se linkittää sekä menneisyyden että tulevaisuuden alat, kun fyysinen ja digitaalinen liikenne yhdistyvät. ”Oppituolini tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden vahvistaminen, mikä on teknisellä alalla helppoa, sillä tutkimus selvästi hyödyttää elinkeinoelämää.”

”Laaja-alaisuudesta juontuu myös jonkin verran pinnistelyä tutkimuksen fokusoinnissa, jota ohjaavat tutkijoiden tutkimusintressien lisäksi tutkimusrahoitus, ja kansainvälistymistavoitteet. Olemme jo päässeet mukaan suurehkoon eurooppalainen tutkimushankkeeseen, joka kohdistuu harvaanasuttujen seutujen digitalisaation” Leviäkangas kertoo. Oulun yliopiston tutkimusteema kohdistuu älykkääseen liikenteeseen ja logistiikkaan. “Tavoitteenamme on löytää digitaalisia ratkaisuja ohuiden markkinoiden eli harvaan asuttujen seutujen olosuhteisiin. On tärkeää löytää sekä ympäristöllisesti että taloudellisesti kestäviä ratkaisuja. Myös tulevat EU:n Green Deal -tutkimusohjelman hankehaut ovat fokuksessamme” kertoo Leviäkangas. "Lisäksi tulemme varmuudella olemaan mukana automaatioon ja digitalisaatioon pureutuvassa tutkimuksessa – sekä liikenteeseen että liikenneväyliin liittyen“.

Maailman parantamista perinteisillä aloilla

”Kaikki mitä näemme ikkunasta on joko luojan tai insinöörin rakentamaa”, Leviäkangas määrittää. ”Kansalliset hiilineutraaliustavoitteet ja kansainväliset ilmastosopimukset johdattavat nykyään tutkimusta niin infrastruktuureissa kuin liikenteessäkin. Kestävän kehitykseen periaatteisiin lukeutuvat myös sosiaaliset seikat ja ihmisten tyytyväisyys elinympäristöönsä, jotka kytkeytyvät tiivisti liikenteeseen ja sen väistämättömiin haittavaikutuksiin. Silti tarvitsemme liikennettä. ”

Tarvitseeko tutkimuksen ympäristönäkökulmia yhä perustella perinteisillä teollisuudenaloilla? ”Hyvä kysymys, sillä informaatiota ympäristöstä on yllin kyllin, mutta yrityspuolella joudutaan punnitsemaan omistaja-arvotavoitteiden ja kestävyysperustelujen välillä”, Leviäkangas muistuttaa. ”Historiallisesti on vallinnut omistaja-arvoa maksimoiva periaate, mutta talousarkkitehtuuri on muuttunut, ja taloudellinen ajattelumme tunnistaa muitakin periaatteita.” Esimerkiksi omistajan shareholder-arvoihin yhdistyvät myös sidosryhmien stakeholder-arvot, ja yrityksen tehtävänä on tuottaa myös yleistä hyvää ja hyötyä, joka ei ole aina viivan alla nähtävissä.

”Joten kollektiivisella tasolla kestävyysasioita ei enää tarvitse perustella, mutta niiden mittaaminen onkin kiperä kysymys. Siihen tarvitaan viisaita yritysjohtajia, joiden tehtävänä on tulkita oikein ympäristön merkkejä”, Leviäkangas sanoo.

Mutta entäpä kaksi tohtorintutkintoa? Yleensä yksikin on kova ponnistus, mutta tutkijat myös nauttivat aprikoinnista. ”Kirjoitin toisen väitöskirjani täysin uteliaisuuden motivoimana. Työskentelin tuolloin Australiassa, asuin vuokralla eikä kotiasioista tarvinnut huolehtia. Koin mielekkääksi aivoharrastukseksi penkoa muutamaa kysymystä, jotka jäivät vaivaamaan ensimmäisen väitöskirjan aikana. Onnistuin niiden ratkomisessa ja niistä muodostui toinen väitöskirja.”

Lahjoita nyt!

Yliopiston toimintaan yleisesti 30.6.2022 mennessä tehdyt lahjoitukset oikeuttavat valtion vastinrahaan, joka kasvattaa merkittävästi lahjoitusten vaikuttavuutta. 

+