Monitieteellisyys tuottaa tuloksia arktisessa tutkimuksessa

Oulun yliopiston arktinen strategia on valmisteluvaiheessa. Kesällä 2022 strategia annetaan yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden kommentoitavaksi. Heiltä kysyttiin jo aivan strategiatyön alkuvaiheessa ideoita ja ajatuksia strategian tärkeistä painopisteistä erillisellä kyselyllä.

- Osallistava tapa toimia, monitieteellisyys ja kaikkien arktisen alueen toimijoiden yhteistyö on ollut paljon esillä strategiatyössä. Kestävän kehityksen periaatteet on otettava huomioon kaikessa arktisen alueen toiminnassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on siirtänyt arktisen alueen yhteistyön painopistettä entistä enemmän länteen. Kaikki yhteistyö Venäjään on katkaistu, ja monet arktisen tutkimuksen kannalta keskeiset venäläiset yliopistot on suljettu sodan vuoksi yhteistyön ulkopuolelle. Tämä näkyy myös tekeillä olevassa strategiassa, kertoo Oulun yliopiston arktisen tutkimuksen professori Arja Rautio. Hän on peruskoulutukseltaan lääkäri ja työskentelee monen muun luottamustehtävän lisäksi myös Arctic Interactions -ohjelman johtoryhmässä.

Toksikologina arktisten alueiden asukkaiden terveys sekä myös erilaiset monitorointihankkeet ovat Raution erityisiä kiinnostuksen kohteita.

- Arktisia tutkimushankkeita rahoittavat erityisesti EU, Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Arktinen neuvosto. Oulun yliopistossa toimiva Thule-instituutti koordinoi kansainvälistä tutkimusyhteistyötä arktisen alueen monien yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yhteisöjen välillä, jatkaa Rautio.

Rautio on itse napapiirin pohjoispuolella syntynyt, joten arktisen alueen ympäristö, ihmiset ja eläimet ovat tulleet hänelle tutuksi jo pienestä pitäen. Kaikki arktisen alueen ”kylmyydessä” elävät ihmiset, eläimet ja kasvit ovat jatkuvasti kiinteässä yhteydessä luontoon. Ilmastonmuutos tuo monia uusia ja ahdistaviakin muutoksia tullessaan, mutta Rautio luottaa myös ihmisen ja ympäristön kykyyn sopeutua.

- Arktisella alueella kehitetään jatkuvasti uusia tapoja, joiden avulla ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin voidaan sopeutua. Ihmiset ja luonto elävät siellä joka päivä omaa elämäänsä eivätkä murehdi tai pelkää ilmastonmuutosta jatkuvasti. Tutkimus tuo uusia tapoja ratkaista ongelmia ja tekee sopeutumisen muutoksiin mahdolliseksi, muistuttaa Rautio.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että arktisen alueen ihmisten pitäisi nostaa kädet pystyyn ja antautua ilmastonmuutoksen edessä.

- Kaikki mahdolliset keinot on käytettävä, jotta lämpötilan nousu ja ilmastonmuutos saataisiin pysäytettyä. Kriittisintä on puhtaan veden ja ruoan riittävyys. Vain monitieteellisellä näkökulmalla monimutkaiset ja toisiinsa linkittyneet ongelmat saadaan ratkaistua, painottaa Rautio.

Rautio näkee Arctic Interactions -tutkimusohjelman hyvin tärkeänä sekä ilmastonmuutoksen tutkimuksessa että myös osana Oulun yliopiston arktisen strategian toteuttamista. Alustavasti noin viisi vuotta eteenpäin katsova strategia rakentuu kansainvälisen mutta myös kotimaisen ja pohjoismaisen tutkimuksen varaan. Tässä Arctic Interactions -ohjelma on vahvoilla, sillä se saattaa yhteen monia erilaisia arktisia tutkimusyhteisöjä ja niissä työskenteleviä ihmisiä eri rooleissaan.

- Korona vei ihmiset kauemmas toisistaan, mutta nyt on aika taas koota ihmisiä fyysisesti yhteen. Olin kesäkuun alussa Yhdysvalloissa UArctic Assembly -tapaamisessa, joka järjestettiin pitkästä aikaa kasvokkain. Kaikista paikalle saapuneista näki jo kauas vilpittömän ilon ja helpotuksen, kun ihmiset pääsivät taas tapaamaan toisiaan. Ajatusten vaihto tutkijoiden kesken on kasvokkain niin paljon virtuaalikokouksia tehokkaampaa, kertoo Rautio.

- Uskon, että Arctic Interactions -ohjelma pystyy tekemään samaa erityisesti täällä Pohjolassa ja Suomessa. Muutokset ovat arktisella alueella usein nopeampia kuin uskommekaan. Silloin tarvitaan runsaasti ajantasaista erilaisten ihmisten ja yhteisöjen tuottamaa tieteellistä tutkimustietoa. Vain sen avulla voimme tehdä oikeita ja vastuullisia päätöksiä, toteaa Rautio.