Uraohjaaja sparraa työnhaussa

Oulun yliopistolle tehdyillä lahjoituksilla tuetaan uusia avauksia niin tutkimuksessa kuin koulutuksessa. Tärkeässä roolissa ovat esimerkiksi lahjoitusten mahdollistamat rekrytoinnit. Yliopiston 60. juhlavuoden For the Next Generation -kampanjalahjoitukset, erityisesti LähiTapiola Pohjoisen merkittävä tuki, mahdollistivat uraohjaajan rekrytoinnin tukemaan kansainvälisten opiskelijoiden urapolkuja ja työllistymistä.
Image
Kuvassa Angela Suorsa

Oulun yliopistolle tehdyt lahjoitukset mahdollistivat uraohjaajan rekrytoimisen

Oulun yliopistossa opiskelee joka vuosi yli tuhat kansainvälistä maisteriohjelmaopiskelijaa. Näiden omien alojensa huippulahjakkuuksien toivotaan jäävän Ouluun pysyvästi.

Uraohjaaja Angela Suorsa näkee paljon hyvää siinä, että Oululla on vetovoimaa kansainvälisesti.

”Vetovoima ja pitovoima ovat Oululle ehdottoman tärkeitä. Yritykset eivät voi menestyä, jos meillä ei ole tekijöitä. Jo nyt meillä on pulaa työntekijöistä monella alalla. Juuri tähän tarpeeseen opiskelijat voivat vastata jäädessään pysyvästi tänne töihin.”

Kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat kotoisin useista eri maista. Euroopan maiden lisäksi Ouluun tullaan muun muassa Kiinasta, Intiasta, Argentiinasta ja Singaporesta. 

”Erityisesti tekniikan opiskelijat työllistyvät meillä suhteellisen helposti. Näissä yrityksissä on jo totuttu palkkaamaan ulkomaalaisia. Muiden alojen yrityksissä ollaan vielä hiukan varovaisempia, mikä on ymmärrettävää. Esiin nousee esimerkiksi kysymyksiä sen suhteen, kuinka pitkäksi aikaa työntekijä on valmis sitoutumaan työnantajaansa.”

Yritysten kynnystä ulkomaalaisten palkkaukseen pyritään madaltamaan yhteistyöllä. Suorsa kannustaakin yrityksiä rohkeasti olemaan yhteydessä, mikäli ne ovat kiinnostuneita opiskelijayhteistyöstä tai palkkaamaan kansainvälisen talentin. 

”Rekrytoimalla kansainvälisen osaajan yritys voi saada sellaista tietotaitoa, mitä ei ole vielä koko Suomessa.”

Lähteminen ulkomaille on tutkinto-opiskelijalle iso satsaus, joten he ovat Suorsan mukaan lähtökohtaisesti todella motivoituneita sekä opiskeluun että työnhakuun.

Verkostoituminen on tärkein työnhakutaito

Monelle ulkomaalaiselle opiskelijalle tulee yllätyksenä, että Suomessa yliopisto-opinnot ovat huomattavasti vapaammat kuin monessa muussa maassa.

”He ovat yllättyneitä siitä, kuinka paljon opinnoista pitää itse ottaa vastuuta. Se voi aluksi tuntua vaikealtakin. Seuraavana vuonna he ovat jo omaksuneet suomalaisen tavan opiskella, eivätkä vaihtaisi vapautta mihinkään”, Suorsa hymyilee.

Uraohjaaja sparraa opiskelijoita suomalaisen työnhaun taitoihin sekä järjestämällä koulutuksia että antamalla henkilökohtaista ohjausta. 

”Korostan heille, että verkostoituminen on ensisijaisen tärkeä taito. Jopa 80 prosenttia työpaikoista on piilomarkkinoilla. Uudessa maassa ja uudessa kulttuurissa verkostoituminen vaatii paljon työtä”, Suorsa tietää.

Moni opiskelijoista ei ole ehkä koskaan tehnyt CV:tä.

”Muissa maissa ei ole TET- jaksoja tai vastaavia työelämään tutustumisen mahdollisuuksia jo yläkoulusta lähtien. CV:n on tietysti oltava kunnossa, mutta haluan samalla täsmentää opiskelijoillemme, että yritykset eivät välttämättä etsi parasta, vaan sopivinta työntekijää tiettyyn tehtävään. Siksi on tärkeää ajatella työnhakua yrityksen näkökulmasta ja tuoda esiin niitä asioita, joissa itsellä voisi olla annettavaa juuri kyseiselle yritykselle. Työhaastattelut ovat meillä myös yleensä rentoja tilaisuuksia, joissa dialogi on toivottavaa. Tämä yllättää monet.”

Ouluun tulo oli pieni kulttuurishokki

Suorsa tietää hyvin, että sopeutuminen uuteen maahan on aina myös pieni kulttuurishokki, sillä hän on itse kokenut saman. Kun hän vuonna 1997 tuli kotimaastaan Kreikasta Erasmus-vaihtoon Suomeen, hän ei osannut kieltä eikä tapoja.

”Kielen opiskelu on vain osa kotoutumista. Kyse on siitä, miten ollaan yhteiskunnassa ja miten luetaan kulttuurista käytöstä, niin sanottuja rivivälejä”, Suorsa tietää.

Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi vuonna 2002 Suorsa työllistyi heti alansa töihin Oulussa. Äitiyslomansa jälkeen hän joutui vaihtamaan alaa, kun ICT-alan työpaikkoja ajettiin alas. Muutama vuosi sitten Suorsa jatkoi opiskelua ja ryhtyi suorittamaan tohtorintutkintoa Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa.

”Olen joutunut kääntämään heikkouteni vahvuuksiksi ja luomaan potentiaalini uudelleen monta kertaa. Se on antanut minulle myös valtavasti motivaatiota uraohjaajan työhön”, Suorsa nauraa.

Työn parhaita hetkiä ovat Suorsan mukaan ne, kun työnantaja ja työnhakija kohtaavat toisensa siten, että molemmista tuntuu, että juuri oikeat palaset loksahtavat kohdilleen. 

”Sellainen tilanne kävi juuri pari päivää sitten, kun eräs ympäristötekniikan opiskelija sai unelmiensa työpaikan. Koronan vuoksi hänellä oli vaikea alku opinnoissa, kun kaikki tapahtui etänä ja uuteen ympäristöön sopeutuminen oli todella vaikeaa. Preppasin häntä huolellisesti työhaastattelua varten. Kun hän soitti uutiset, siinä olivat tunteet pinnassa.”