Vanhoja pääsykoekysymyksiä

2017

Kirjallista koetta varten edellytettiin lukion pakollisten historian kurssien hallinta: Kokeessa vastattiin historian kurssien sisältöjen perusteella tehtyihin kahteen esseekysymykseen. Molemmista tehtävistä voi saada 0–20 pistettä, ts. koko kokeesta 0–40 pistettä.

Vastausten arvioimisessa kiinnitettiin huomiota asiatiedon hallinnan lisäksi kykyyn asettaa ilmiöitä yhteyksiinsä, kykyyn hahmottaa kokonaisuuksia ja erottaa olennainen epäolennaisesta. Lisäksi arvioitiin taitoa esittää asiat jäsennellysti ja johdonmukaisesti.

Tehtävät: Historian valintakoe 2017 (pdf)

 

2016

Kirjallista koetta varten edellytettiin lukion pakollisten historian kurssien hallinta: Kokeessa vastattiin historian kurssien sisältöjen perusteella tehtyihin kahteen aineistotehtävään. Molemmista tehtävistä voi saada 0–20 pistettä, ts. koko kokeesta 0–40 pistettä.

Vastausten arvioimisessa kiinnitettiin huomiota asiatiedon hallinnan lisäksi kykyyn asettaa ilmiöitä yhteyksiinsä, kykyyn hahmottaa kokonaisuuksia ja erottaa olennainen epäolennaisesta. Lisäksi arvioitiin taitoa esittää asiat jäsennellysti ja johdonmukaisesti.

Tehtävät: Historian valintakoe 2016 (pdf)

 

2014

Kirjallista koetta varten edellytettiin lukion pakollisten historian kurssien hallinta: Kokeessa vastattiin historian kurssien sisältöjen perusteella tehtyihin kahteen aineistotehtävään. Molemmista tehtävistä voi saada 0–15 pistettä, ts. koko kokeesta 0–30 pistettä.

Vastausten arvioimisessa kiinnitettiin huomiota asiatiedon hallinnan lisäksi kykyyn asettaa ilmiöitä yhteyksiinsä, kykyyn hahmottaa kokonaisuuksia ja erottaa olennainen epäolennaisesta. Lisäksi arvioitiin taitoa esittää asiat jäsennellysti ja johdonmukaisesti.

Tehtävät: Historian valintakoe 2014 (pdf)

 

2013

Kirjallista koetta varten edellytetään lukion pakollisten historian kurssien hallinta: Kokeessa vastataan historian kurssien sisältöjen perusteella tehtyihin kahteen aineistotehtävään. Molemmista tehtävistä voi saada 0–15 pistettä, ts. koko kokeesta 0–30 pistettä.

Vastausten arvioimisessa kiinnitetään huomiota asiatiedon hallinnan lisäksi kykyyn asettaa ilmiöitä yhteyksiinsä, kykyyn hahmottaa kokonaisuuksia ja erottaa olennainen epäolennaisesta. Lisäksi arvioidaan taitoa esittää asiat jäsennellysti ja johdonmukaisesti.

Tehtävät:

 Kysymys (1)

 Kysymys (2)

 

2012

Kirjallista koetta varten edellytetään lukion pakollisten historian kurssien hallinta: Kokeessa vastataan historian kurssien sisältöjen perusteella tehtyihin kahteen aineistotehtävään. Molemmista tehtävistä voi saada 0–15 pistettä, ts. koko kokeesta 0–30 pistettä.

Vastausten arvioimisessa kiinnitetään huomiota asiatiedon hallinnan lisäksi kykyyn asettaa ilmiöitä yhteyksiinsä, kykyyn hahmottaa kokonaisuuksia ja erottaa olennainen epäolennaisesta. Lisäksi arvioidaan taitoa esittää asiat jäsennellysti ja johdonmukaisesti.

Tehtävä 2.

 

2011

 -Pääsykoekirjana oli Donald E. Hughes, Maailman ympäristöhistoria

1) Esseekysymys (0–20): Ihmisen ja luonnon välinen suhde maatalouden kehittymisestä teolliseen vallankumoukseen

2) Asiatietojen, käsitteiden ja aineistojen analysointitehtävä: kolme kysymystä, yhteensä 0–10 pistettä.

2a Aineiston kirjoittaja on 200-luvulla eaa. elänyt kiinalainen Hsüntse. Arvioi kirjoittajaa suhteuttamalla hänen tekstinsä oman aikansa kulttuuriin ja ympäristöajatteluun. Missä määrin ja millä perusteilla kirjoittaja edustaa omassa ajassaan ja kulttuurissaan tyypillistä tai epätyypillistä ajattelua? (0–3 pistettä)

2b Aineiston kirjoittaja on 1700-luvun jälkipuolella elänyt saksalainen J. G. Herder. Arvioi kirjoittajaa suhteuttamalla hänen tekstinsä oman aikansa kulttuuriin ja ympäristö-ajatteluun. Missä määrin ja millä perusteilla kirjoittaja edustaa omassa ajassaan ja kulttuurissaan tyypillistä tai epätyypillistä ajattelua? (0–3 pistettä)

2c Arvioitavana on kaksi maailmankarttaa. Ylempi esittää sitä, kuinka paljon biomassaa kukin alue pystyy luonnonolosuhteidensa puolesta tuottamaan pinta-alayksikköä kohden. Mitä tummempi väri, sitä suurempi tuotantopotentiaali. Alempi kartta kuvaa maailman väestön määrää ja asukastiheyttä. Mitä tummempi väri, sitä suurempi määrä/tiheys. Analysoi, miten ja miksi nämä kaksi karttaa vastaavat tai eivät vastaa toisiaan; huomioi nykytilanteen lisäksi myös historiallinen kehitys. (0–4 pistettä)

--

2010

HISTORIAN VALINTAKOE 25.5.2010

1) Esseekysymys (0–20):
Kristinuskon omaksuminen ja vakiintuminen Pohjolassa 1200-luvulle saakka

2) Asiatietojen, käsitteiden ja aineistojen analysointitehtävä:
max. viisi lausetta/kohta (0–2 pistettä/kohta, yhteensä 0–10 pistettä):
Määrittele seuraavat käsitteet:

• Eerik Pommerilainen
• Yhdistys- ja vakuuskirja
• Skandinavismi
• Pohjoismainen malli
• Turskasodat

--

2009

HISTORIAN VALINTAKOE 26.5.2009

Kysymykset ja tehtävät pdf-muodossa.

--

2008

Aate- ja oppihistoria

Suomen ja Skandinavian historia

Yleinen historia

 

I OSIO

Vastaa kahteen esseekysymykseen seuraavasti:

Ensimmäisellä hakusijalla olevan historia-aineen esseekysymykseen ja toisen valitsemasi historia-aineen esseekysymykseen.

Aate- ja oppihistoria: Taloudelliset kysymykset Snellmanin kirjoituksissa.

Suomen ja Skandinavian historia: Teollisuuden synty ja kehitys eri Pohjoismaissa 1900-luvun alkuun saakka.

Yleinen historia: Japanin kulttuuriset, taloudelliset ja poliittiset suhteet Kiinaan Jōmon-kauden (10500 – 300 eKr.) loppupuolelta vuoteen 1945 saakka.

II OSIO

Selitä/määrittele yhteensä 10 termiä tai käsitettä (max. 5 lausetta/käsite) seuraavasti:

Ensimmäisellä hakusijalla olevan historia-aineen 5 termiä/käsitettä ja toisen valitsemasi historia-aineen 5 termiä/käsitettä.

 4. Aate- ja oppihistoria:

a) Saima

b) J. J. Nervander

c) Hegemoninen blokki

d) Filosofia ”praksiksena”

e) Jeanette Snellman

 

4. Suomen ja Skandinavian historia:

a) Margareeta

b) dominium maris Baltici

c) hattujen sota

d) Tukholman pöytäkirja

e) pohjoismainen malli

 

4. Yleinen historia

a) neoliittinen vallankumous

b) lineaari-A

c) hijra

d) Tordesillasin sopimus

e) Tenochtitlán

--

2007

Suomen ja Skandinavian historia
Yleinen historia

1) Kaukokaupan vaikutus Euroopan kehitykseen keskiajalta I maailmansotaan.
2)Tanskan talonpoikien sosiaalisen ja poliittisen aseman kehitys 1500-luvulta 1800-luvun loppuun.
3) Selitä/määrittele lyhyesti seuraavat 10 termiä tai käsitettä (max. 5 lausetta/käsite)

1. fundamentalismi
2. Euroopan konsertti
3. SEATO
4. entente cordiale
5. Maastrichtin sopimus
6. thing
7. Kustavilainen hallitusmuoto
8. Eidsvollin perustuslaki
9. Carta Marina
10. kansanrintama-hallitus

--

2006

Suomen ja Skandinavian historia & Yleinen historia

1. Kansallisuusajattelu valtioita muovaavana tekijänä.
2. Millaiset syyt ovat historian kuluessa liikuttaneet ihmismassoja paikasta toiseen?
3. Uskonnolliset uudistusliikkeet Pohjoismaissa 1500-luvulta 1800-luvun loppuun.

--

2005

Suomen ja Skandinavian historia

1. Kuninkuuden ja aateliston kamppailu vallasta unionikauden päättymisestä 1700-luvun alkuun.
2. Keskeiset piirteet Pohjoismaiden sosiaali- ja talouspolitiikassa 1920 - ja 1930-luvuilla.
3. Pohjoismaiden ulkopoliittinen orientaatio kylmän sodan aikana.

 

Yleinen historia

1. Hellenistisen kulttuurin kehitys ja pääpiirteet.
2. Mitä tarkoitetaan länsimaisella, modernisaatioprosessilla?
3. Mikä on Rooman klubi ja mitä sen raportit kertovat?

 --