Uusia tutkijoita

Historian oppiaineessa on aloittanut kuluneena syksynä kolme uutta tutkijaa, kun Riikka Isoaho-Nousiainen, Tanja Riekkinen ja Helena Pennanen liittyivät tutkijakuntaan. Kolmikon tutkimuksissa yhdistyvät Oulun yliopiston ja historiatieteiden painopisteet: pohjoisuus, sukupuolihistoria ja ympäristöhistoria.

Riikka Isoaho-Nousiainen (kuvassa vas.) tekee oululaisittain mielenkiintoista tutkimusta, jonka kohteena ovat 1800-luvun oululaiset säätyläisnaiset, heidän elämäntapansa, ajattelunsa ja toimijuutensa. Väitöstutkimuksen keskipisteessä ovat Snellmanin suvun naiset. Syksyn aikana Riikka on sukeltanut kolmen sukupolven naisten ainutlaatuisen rikkaaseen kirjeenvaihtoon.

- Tutkimuksessa yhdistyvät kaikki kiinnostuksen kohteeni: naishistoria, 1800-luku ja kaupunkihistoria, Isoaho-Nousiainen kertoo. Tämä aikakausi ja sen ihmiset ovat kiehtoneet minua aina, ja olen iloinen, että tänä syksynä tarjoutui mahdollisuus päästä tekemään tutkimusta.

Helena Pennanen (oik.) tutkii saamelaisalueella asuvien yläkouluikäisten tyttöjen arjen rakentumista, tulevaisuudennäkymiä ja tyttönä elämistä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena Pennasen väitöstutkimuksessa ovat  ylisukupolvisuuden, historian ja paikallisuuden merkitykset pohjoisen nuoruuden rakentumisessa.

- Aihe on vähän tutkittu, mutta sitäkin merkityksellisempi. Se ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi, Pennanen toteaa tutkimusaiheestaan. Yläkoulusta toiselle asteelle siirtyvät nuoret ovat nivelvaiheessa, jossa he joutuvat pohtimaan monia tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä aina ammatinvalinnasta asuinalueeseen ja sosiaalisten suhteiden muutokseen. Tämän ajankohdan tarkastelu avaa tärkeitä näkökulmia nuorten elämänkulkuihin ja niihin vaikuttaviin tekijöihin. Erityisesti pohjoisen nuoria koskevaa tutkimusta on vähän. Nuorisotutkimus painottuu etelän kaupunkeihin, Pennanen jatkaa.

Tanja Riekkinen (kesk.) tarttuu väitöskirjassaan niinikään ajankohtaiseen ja tärkeään teemaan, kulttuurimme öljyriippuvuuteen. Riekkinen tutkii, millaisia yhteiskunnallisia ja teknisiä visioita keskeiset poliitikot, etu- ja kansalaisjärjestöt, öljy- ja polttoainealan yritykset ja viestintävälineet loivat öljystä 1950-luvulta 1970-luvulle ulottuvalla aikavälillä. Työ avaa uuden näkökulman Suomen yhteiskunta- ja ympäristöhistoriaan ja haastaa samalla kyseenalaistamaan eri tahojen esittämiä visioita: kenen ja millaisiin tulevaisuuksiin Suomi on suunnannut – tai suuntaa parhaillaan?

- On valtavan mielenkiintoista, miten öljy läpäisee lähes kaiken, Riekkinen kertoo. Innostuin aiheesta, kun luin öljykulttuurin tutkijoiden tekstejä esimerkiksi siitä, miten öljy virtaa itsestäänselvän oloisesti populaarikulttuurissa. Öljykulttuurin tutkijat ovat haastaneen pohtimaan missä määrin esimerkiksi runsaat öljyvarat rajoittavat mielikuvitusta ja mikä on populaarikulttuurin rooli vallitsevan, hankalana nähdyn tilanteen uusintamisessa.

Unelma-ammatissa

Tutkijan uralle Riekkistä, Pennasta ja Isoaho-Nousiaista on motivoinut paitsi vahva kiinnostus omaan tutkimusaiheeseen, myös intohimo tutkimustyötä kohtaan.

- Kandidaatti-vaiheessa heräsi ajatus, että haluan tutkijaksi, Riekkinen kertoo tutkijan uralle hakeutumisestaan.

Myös Helena Pennaselle tutkimustyö oli pitkäaikainen haave.

- Olen tiennut jo varhain, että tutkijan ura on se, mitä tulevaisuudessa haluan tehdä.

Keskeinen kannustin kaikille kolmelle on ollut Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan ja oman tutkijayhteisön lämmin tuki.

- Olen iloinen, että tiedekunta on antanut työhuoneen ja mahdollisuuden tulla joukkoon, tämä on ollut ratkaiseva kädenojennus väitöstutkimuksen tekemiselle, kiittää Isoaho-Nousiainen.

Riekkinen ja Pennanen yhtyvät kiitoksiin.

- Historian työyhteisössä meidät uudet tutkijat on otettu avosylin vastaan ja olemme saaneet tuntea kuuluvamme yhteisöön, tutkijat kertovat ja lähettävät kiitoksensa tiedekunnalle.

- Tärkeä kannustava tekijä väitöskirjatutkijalle on myös se, että tutkimus nähdään tärkeäksi ja rahoitus on turvattu riittävän pitkäksi aikaa, tutkijat toteavat.

Riekkisen työ palkittiin juuri Koneen Säätiön myöntämällä nelivuotisella rahoituksella. Helena Pennanen tekee väitöskirjaansa Oulun yliopiston nelivuotisella rahoituksella, Eudaimonia-instituutin vuoden 2018 Emerging projects -hausta rahoitetussa hankkeessa. Isoaho-Nousiaisen tutkimusta rahoittaa Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö.

 

 

Viimeksi päivitetty: 22.1.2019