Kirjastot ja muut muistiorganisaatiot muodostavat kulttuurisen elämän sekä erilaisten informaatio- ja dokumentaatiokäytäntöjen pysyväisluonteista infrastruktuuria. Niille on yhteistä aineistojen kokoaminen kokoelmiksi sekä kuvaileminen, mikä palvelee myös mahdollisuutta hakea niiden kokoelmista eri tilanteissa haluttua tai tarpeellista aineistoa. Ominaista kirjastoille ja muille muistiorganisaatioille on se, että niihin liittyy myös ammatillisten käytäntöjen, tehtävien ja menetelmien uusintaminen, mille muistiorganisaatioiden toiminnan pitkäjänteisyys asettaa omat ehtonsa. Tällä on merkitystä myös muistiorganisaatioihin liittyvän tutkimuksen kannalta.
Käynnissä olevat tutkimushankkeet ja projektit
Kirjastoteoria ja –filosofia
Tutkija: Vesa Suominen
Tutkimus pyrkii kirjastoa koskevan käsitteellisen ja teoreettisen ymmärryksen kehittämiseen huomioiden kirjaston ja kirjastonhoitajuuden ominaisluonne viestintä-, informaatio- tai dokumentaatiokäytäntönä.Lähtökohtana on dokumentaatiokäsitteistö sellaisena kuin se ymmärretään nk. uusdokumentaation piirissä, mitä spesifioidaan kirjastoteorian yhteydessä.
Dokumentin ja dokumentaation käsitteistä lähtevä kirjastokäsitys kytkee kirjastoa yhteiskunnan ja kulttuurin historiallisuuteen ja kehityslinjoihin, joiden ymmärtämisen lähtökohtina ovat hermeneuttisen filosofian piirissä esitetyt yhteiskunnan ja kulttuurin näkemykset. Tämä mahdollistaa kritiikin rajoittuneen välineellisiä mutta usein itsestäänselvyyksinä otettuja kirjastokäsityksiä kohtaan. Esimerkiksi kirjaston mahdollisten perustavien kasvatuksellisten ja sivistyksellisten ulottuvuuksien käsittäminen on vaikeaa rajoittuneesti välineellisen kirjastokäsityksen puitteissa.
Esimerkiksi kirjastopolitiikan ja kirjastojen kehittämislinjojen kannalta on tarpeen voida hahmottaa laajasti niitä erilaisia mahdollisia mielekkäitä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia funktioita, joihin kirjasto voi liittyä.
Päättyneet tutkimushankkeet ja -projektit
Luokitus ja bibliografinen kirja/dokumentaatiohistoria
Tutkija: Vesa Suominen
Dokumentin ja dokumentaation käsitteistä lähtevä sekä kirjaston merkitystä yhteiskunnan ja kulttuurin historiallisuuteen kytkevän käsityksen mukaan kirjaston keskeinen asiantuntemus kohdentuu kirja- ja dokumentaatiohistorian alueelle. Tutkimuksessa hahmotetaan luokitusteorian, erityisesti fasettianalyysin pohjalta lähtökohtia, joiden avulla dokumentaarisia sisältöjä voidaan kuvata bibliografisesti, laajoina kartoituksina.
Perustana ovat rakenteelliset tyypitykset, jotka kuvaavat historiallisesti muodostuneiden dokumentaation osa-alueiden sisältöjen rakentumista. Luokitus on keino tuottaa systemaattisesti bibliografista tietoa dokumentaarisista sisällöistä.
Tällä on laaja-alainen merkitys kirjastotyön edellyttämänä asiantuntemuksena myös tiedonhaun yhteydessä. Tämä korostuu esimerkiksi silloin, kun halutaan kehittää mahdollisuuksia selailevalle kirjallisuushaulle tai kun ammatillinen tiedonhakija voi hyödyntää ”maastontuntemuksena” yleistä ja kartoittavaa tietoa dokumentaarisista sisällöistä.
Audio- ja videotallenteiden haun semanttisen kuilun täyttäminen
(www-sivut)
Oulun yliopiston MediaTeamin Suomen Akatemian rahoittaman hankkeen alaprojekti
Tutkijakoulutettava: Juha Lilja, lisensiaattityö
Ohjaaja(t): Terttu Kortelainen, Vesa Suominen
Alkoi: 8/2001 Päättyi: 7/2004
Tutkimushanke kohdistui audio- ja videotallenteiden indeksointiin tietokantaan ja niiden sisältöön perustuvaan tiedonhakuun. Tarkastelun kohteena olivat tiedonhakustrategiat, joita käyttäjät sovelsivat hakiessaan elokuvien sisältöä koskevaa tietoa tietokannasta, joka sisälsi myös digitaalista puhetta, musiikkia, kuvia ja kuvasarjoja. Tutkimus oli tieteidenvälinen, ja informaatiotutkimuksen tehtävänä oli tutkia filmin teoriaa tiedonhaun näkökulmasta.
Hypertekstin laatimisen diskurssit
Tutkijakoulutettava: Juha Kämäräinen (väitöskirjaprojekti, Viestintätieteiden ja informaatiotutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu, INVA)
Ohjaaja(t): Vesa Suominen
Alkoi: 1/1999 Päättyi: 12/2002
Tutkimus kohdistui hypertekstien laatimisen käsitteellistämiseen hypertekstin voimakkaan kehityksen ja popularisoinnin jaksona vuoden 1987:n Hypertext -konferenssista World Wide Web:n esittelyyn. Tutkimuksen tärkeimpänä aineistona oli joukko hypertekstiä tarkastelevia monografioita vuosilta 1989-1992; näihin sovellettiin aineistolähtöistä teoriaa (grounded theory) kirjoittajien esittämien hypertekstikäsitysten eksplikoimiseksi erityisesti hypertekstien syntyprosessien kannalta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa käsitteellinen malli hypertekstin laatijan toimintaympäristöistä ja -tavoista kirjallisuuden esittämänä.
Viimeksi päivitetty: 27.10.2016