Geologia ja mineralogia

Geologia ja mineralogia

Geologian ja mineralogian tutkimushankkeet keskittyvät pääasiassa Suomen arkeeisen ja varhaisproterotsooisen kallioperän syntyyn ja kehitykseen ja niihin liittyviin geologisiin prosesseihin. Tulosten keskeiset soveltamisalueet liittyvät erilaisten geologisten muodostumien tutkimukseen, taloudellisesti merkittävien esiintymien paikantamiseen ja hyödyntämiseen sekä erilaisten ympäristökysymysten hallintaan. Magmaattisia prosesseja ja mafisia intrusiivikiviä ja myös kallioperän suprakrustisia kiviä on tutkittu intensiivisesti. Fennoskandian kilven alkaligraniitit, alkalikivet ja karbonatiitit muodostavat myös yhden tutkimuskohteen. PGE-, Cr- ja Ni-malmiesiintymät ovat olleet keskeisessä asemassa mineraalisten luonnonvarojen tutkimuksessa. Viime aikoina on tutkimustyötä kohdennettu myös varhaisproterotsooisiin muodostumiin liittyviin Au-, Zn-Pb- ja W-mineralisaatioihin. Maankuoren kehitykseen, paleosedimentologiaan, tektoniikkaan, rakennegeologiaan ja metamorfiseen petrologiaan liittyvät kysymykset ovat olleet myös useiden tutkimusprojektien kohteina. Yhteistyö suomalaisen teollisuuden kanssa erilaisina petrologian ja soveltavan mineralogian sovellutuksina muodostaa myös yhden merkittävän tutkimussektorin.

Maaperägeologia

Maaperägeologia

Maaperägeologian opetuksen ja tutkimuksen painopisteet ovat geotieteissä erityisesti kvartäärigeologiassa ja malminetsintää tukevassa maaperägeologiassa sekä globaali-ilmastonmuutoksen ja ympäristön tutkimuksessa. Kvartäärigeologia luo pohjan pohjoisten alueiden maaperän hyödyntämiselle ja tutkimukselle. Koska Suomen kallioperä on 97 % erilaisten maaperäkerrosten peittämää, kvartäärigeologisten prosessien tuntemus on tärkeää. Se lähtee rapautumisesta, glasiaaligeologiasta ja kvartääristratigrafiasta sekä maaperämuodostumien ja maa-ainesten esiintymisen ja ominaisuuksien tunnistamisesta. Ne ovat perusedellytys alueella toimimiselle ja niitä tukevat maaperän raaka-ainevarojen ja pohjavesien tuntemus sekä maaperän hyödyntäminen mineraalisten luonnonvarojen etsinnässä ja erilaisten maankäyttömuotojen perustana. Pohjoisille ja erityisesti arktisille alueille kohdistuvat ilmaston ja luontaisen ympäristön tilan muutospaineet ovat osa globaalia tutkimuskenttää, jossa geotieteillä on merkittävä rooli. Maaperägeologiassa näihin kysymyksiin pääsee perehtymään kaikilla opetuksen tasoilla perus- ja syventävästä opiskelusta tohtorikoulutukseen saakka kuin myös vahvaan tieteelliseen osaamiseen pohjautuvan perus- että soveltavan tutkimuksen kautta.

Maaperägeologisessa perustutkimuksessa yksiköllä on vahva tutkimuspanos ja käytännönläheinen ote. Opinnäytetöissä pyritään elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten kanssa verkottuneisiin projekteihin, joissa opiskelijat pääsevät soveltamaan osaamistaan todellisiin tutkimuskysymyksiin. Jatko-opinnot ja muu tutkimustoiminta on kansainvälistä ja monitieteellistä liittyen mm. pohjoisten ja arktisten alueiden pitkän ajan ilmastonmuutostutkimukseen ja ympäristögeologisiin haasteisiin sekä mineraalivarojen etsintämenetelmien kehittämiseen. Näillä tutkimusaloilla toimitaan verkottuneesti ja vuorovaikutteisesti elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten ja muiden yliopistojen kanssa hyödyntäen oman perusrahoituksen lisäksi erilaisia yhteisrahoitteisia rahoituslähteitä ja yritysten toimeksiantoja. Maaperägeologiassa soveltava tutkimus liittyy muun muassa maaperägeologisten malminetsintämenetelmien käytännön sovelluksiin, hiekka-, sora-, pohjavesi- ja turvevarojen arviointiin ja hyödyntämiseen sekä ympäristönsuojeluun liittyviin tutkimuksiin. Soveltavaa tutkimusta suoritetaan yhteistyössä esimerkiksi valtion sektoritutkimuslaitosten, alueellisten ympäristökeskusten, luonnonvarakeskuksen ja yksityisten yritysten kanssa.

 

Geokemia

Geokemia

Geokemia tutkii maapallon ja sen eri osien kemiaa. Tavoitteena on selvittää maapallon ja sen kehien kemiallinen koostumus sekä alkuaineiden ja niiden isotooppien kiertokulku luonnossa. Tärkeitä sovellutuksia ovat malminetsintä- ja ympäristögeokemia sekä isotooppigeokemia. Geokemian opetus tukee lähinnä geotieteiden, mutta myös muiden koulutusohjelmien tavoitteita. Geokemiallista tietoa ja taitoa tarvitaan malminetsintä-, suunnittelu-, ja ympäristönsuojelutehtävissä, terveydenhuollossa sekä vesien, maaperän, kallioperän, malmien, maannoksen, biosfäärin, ilman, meteoriittien, avaruuden, kuiden ja planeettojen tieteellisessä tutkimuksessa. Geokemiallisen analytiikan merkitys on erityisen suuri malminetsinnässä, malmien invennoinnissa sekä kaivostoiminnassa.