Digiprofessori: Pohjois-Suomi pärjää digitalisaatiossa

Digitaalisen liiketoiminnan tuore professori Veikko Seppänen tuo selkoa digitalisaation myllerrykseen. Kuhina tuottaa uutta sellaisella vauhdilla, ettei hän yhdy väitteisiin suomalaisyritysten kyvyttömyydestä luoda uutta bisnestä digitalisaation avulla. Pohjois-Suomessa suurimmat lupaukset kohdistuvat hyvinvointi- ja terveysalaan.

”Digitutkija katsoo tuulilasin kautta tulevaisuuteen eikä taustapeilin kautta menneisyyteen”, hän vertaa. Yhteiskunnan digitalisaatio on kuin Gutenbergin painokone leviämisvaiheessaan. Vaikutukset nähdään seuraavina vuosikymmeninä.

Liiketoiminnassa digitalisaatio on mullistamassa totutun suoraviivaisen toimintamallin ja ansaintalogiikan. ”Lähtökohtana ei enää ole, että ensin analysoidaan, sitten kehitetään, tuotteistetaan, valmistetaan ja katsotaan, menikö kaupaksi. Digitalisaatio tekee kuluttajistakin tuottajia ja muuttaa logiikan ylhäältä johdetun sijaan verkottuneeksi”, Seppänen selittää.

Pohjois-Suomessa ei odoteta tumput suorina digitalisaation seurauksia

Esimerkeiksi uusista toimintamalleista käyvät vaikkapa Airbnb-majoituspalvelu, Uber-taksipalvelusovellus tai yrittäjyyskeskus Business Kitchen, jonka perustajajäsen Oulun yliopisto on.

Seppänen sanoo olevansa onnekas, kun saa olla ”harmaapäisenä henkilönä” seuraamassa Business Kitchenin nuorekasta verkostoa. Tämä on yksi digitaalisen liiketoiminnan professorin tehtävistä: havainnoida ja analysoida digitalisaation myllerrystä liike-elämässä.

”Se on uudenlaista yhteisöllistä toimintaa ja kokeilukulttuuria, jossa varsinkin amerikkalaiset ovat hyviä. He tekevät, voivat epäonnistua ja yrittävät uudelleen, kun taas suomalaiset ovat perinteisesti hyviä suunnittelemaan ja delegoimaan”, hän kuvailee.

Keväällä 2016 Oulun kauppakamarin, Oulun Yliopiston ja VTT:n yhteistyönä työstettiin selvitys, joka käsittelee digitalisaation tavoitteita ja hidasteita pohjoissuomalaisten yritysten näkökulmasta.

”Yritykset eivät seuraa tumput suorana odottamassa, mitä digitalisaatiosta seuraa. Kyselyssä kävi ilmi, että ne hakevat digitalisaatiosta tuotannon tehokkuutta, asiakkaiden palvelua, asiakasrajapintojen hallintaa sekä uusia innovaatioita, palveluja ja markkinoita. Vain hyvin harvat eivät tee mitään.”

Monitieteisyys on valttikortti digitalisaatiossakin

Digitalisaation painopisteet vaihtelevat. Siinä missä Saksassa korostuu teollisen tuotannon digitalisaatio, Pohjois-Suomesta professori nostaa esiin hyvinvointi- ja terveysalan; kun sote-uudistus muuttaa rakenteita ja toimintatapoja, digitalisoidun tiedon analysointi ja yhdistely avaa uusia mahdollisuuksia. Oulun yliopiston yksi kanava tässä on useiden toimijoiden OuluHealth-yhteistyö.

”Yliopiston vahvana alueena hyvinvointipalveluissa on teknologinen osaaminen, esimerkiksi datan keruu ja analyysi, mutta myös palveluliiketoimintaosaaminen. Meillä on terveyteen ja hyvinvointiin monitieteinen ja -alainen näkymä, joka ulottuu molekyylibiologiasta ihmistieteisiin”, Seppänen sanoo.

Monitieteisyys on Oulun yliopiston valtti digitalisaatiossa yleisemminkin. ”Meillä on yliopistona hyvä sauma johtuen laaja-alaisuudesta: saman katon alla ovat hyvinvointi ja terveys, ihmistieteet, liiketaloustiede… Monilta muilta voi puuttua isoja lohkoja.”

Perustan luo digitaalisen teknologian hallinta. ”Esimerkiksi 5G-asiantuntemus on Oulun yliopistossa maailman huippua. Virtuaalitodellisuutta on tutkittu täällä 1990-luvulta alkaen, ja myös data-analyysissa, älykkäissä järjestelmissä ynnä muissa digitalisaation ajureissa olemme hyvin pitkällä”, Seppänen kertoo.

 

Toim. Huom. Teksti on muokattu tiivistelmä - alkuperäisen uutisen voit lukea täältä

Alkuperäinen teksti: Jarno Mällinen
Kuva: Juha Sarkkinen

Viimeksi päivitetty: 19.1.2017