Kirjaston historiaa

Toimipisteet

Oulussa ei ennen yliopiston perustamista ollut varsinaista tieteellistä kirjastoa. Vuodesta 1953 toimineen väliaikaisen opettajakorkeakoulun kirjastoa kehitettiin 1950-luvun lopulla palvelemaan tulevan yliopiston tarpeita.

Yliopiston kirjaston toiminta alkoi 1.9.1959. Myös tiedekuntien laitoksille syntyi erillisiä kirjastoyksiköitä, kun tiedekunnat saivat yliopistolta käyttöönsä määrärahaa omien alojensa kirjallisuuden hankintaan.

Opettajakorkeakoulun kirjastosta muotoutui yliopiston pääkirjasto, joka toimi vuodesta 1964 Kasarmintiellä nykyisissä Oulun taidemuseon tiloissa. Vuonna 1987 pääkirjasto muutti Linnanmaan
kampusalueelle.

Yliopiston toiminnan keskityttyä muutamille kampusalueille myös kirjastoja yhdistettiin suuremmiksi yksiköiksi. Ensimmäinen niistä oli humanistisen tiedekunnan ja kasvatustieteiden tiedekunnan kirjastojen kokoaminen vuonna 1993 Snellmanian kirjastoksi Linnanmaan kampusalueelle kyseisten tiedekuntien saadessa sieltä uudet tilat.

Vuonna 2003–2007 yhdistettiin arkkitehtuurin osaston kirjastoa lukuun ottamatta kaikki teknillisiä ja luonnontieteellisiä tieteenaloja palvelevat kirjastoyksiköt yhdeksi kirjastoksi nimeltään Tiedekirjasto Tellus. Vuonna 2009 liitettiin humanistisiin ja kasvatustieteisiin erikoistunut Snellmanian kirjasto Pääkirjastoon, jonka vastuulla olivat taloustieteet, kurssikirjasto ja vapaakappaleet. Uusi kirjasto nimettiin Tiedekirjasto Pegasukseksi.

Vuonna 2013 Kajaanin opettajankoulutuksen toiminta loppui ja  110 vuotta toiminut Kajaanin yliopistokeskuksen kirjasto suljettiin. Kajaanin yksiköiden kirjastopalvelut päätettiin hankkia Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjaston kautta. Vuonna 2015 Tiedekirjasto Tellus liitettiin Pegasukseen. 1960-luvulla kirjastoyksiköitä oli noin 60, vuonna 1988 niitä oli 23 , vuonna 2010 viisi (Pegasus, Tellus, Lääketieteen kirjasto, Kajaanin yliopistokeskuksen kirjasto ja arkkitehtuurin osaston kirjasto) ja vuonna 2017 enää kaksi (Pegasus ja Lääketieteen kirjasto) Arkkitehtuurin tiedekunnan muutettua Linnanmaan kampukselle; arkkitehtuurin kokoelmat lisättiin Pegasuksen kokoelmiin.

 

Hallinto

Aikaisemmin laitoskirjastot ja niiden henkilökunta olivat osa laitoksia. Kirjaston johtosäännöt (ensimmäinen vuonna 1966) ovat vähitellen kiinteyttäneet kirjaston hallinnollisesti yhtenäiseksi organisatoriseksi kokonaisuudeksi. Vuonna 1986 hyväksytyn Oulun yliopiston kirjaston johtosäännön mukaan kaikki yliopiston kirjastoyksiköt muodostavat yhdessä yliopiston kirjaston ja kaikki yliopistolle hankittu kirjallisuus kuuluu kirjaston kokoelmaan.

Vuoden 2010 yliopiston johtosäännön mukaan kirjasto on erillislaitos, jonka perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää yliopiston hallitus. Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja.

Johtokunnan sijaan laitokselle voitiin valita myös ohjausryhmä. Kirjastossa toimi ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana 2014 päättyneellä toimikaudella oli koulutusrehtori Olli Silvén.

Kirjaston johtokunnan ja sen edeltäjien puheenjohtajina ovat toimineet professori Pekka Vuoria (1966-70), professori Lemmitty Salmensaari (1970-72), apulaisprofessori Matti Pääkkönen (1972-1994), professori Heikki Ruskoaho (1994-97), vararehtori Jorma Hirvonen (1997), professori Irma Sorvali (1998-2001), professori Liisi Huhtala (2002-2006) ja professori Marja-Leena Huotari (2007-2009).

Vuonna 2015 yliopiston organisaatiota uudistettiin ja siinä yhteydessä päätettiin, että kirjasto toimii yliopiston koulutuksesta vastaavan rehtorin alaisuudessa.

Kirjaston ensimmäisenä johtajana toimi FM Rae Murhu (kirjastonhoitaja 1959-1974, ylikirjastonhoitaja 1974-79). Vt. ylikirjastonhoitajana oli 1979-83 YM Irene Kujala. Vuosina 1983-1999 oli ylikirjastonhoitajan viran haltijana FL Vesa Kautto. Kauton ollessa virkavapaana 1988-1998 tehtävää hoiti FL Päivi Kytömäki. Hän toimi ylikirjastonhoitajan virassa 1999-2015. FM Minna Abrahamsson-Sipponen valittiin kirjaston johtajan tehtävään 1.8.2015.

 

Henkilökunta

Kirjaston aloittaessa toimintansa erillisenä yksikkönä henkilökuntaa oli vähän. Vuonna 1960 kirjastolla oli yksi kirjastonhoitaja ja neljä kirjastoapulaista. Vuonna 1970 henkilökuntaa oli 21 ja vuonna 1980 62. Yliopiston toiminnan laajetessa rekrytoitiin lisää henkilökuntaa ja enimmillään kirjaston virkojen määrä oli 105.

Kirjaston henkilökunnan määrä lähti laskuun 2000-luvulla, jolloin kirjaston rakennetta alettiin tiivistää ja yksiköiden määrää vähennettiin. Erityisesti kausijulkaisujen kohdalla nopeasti edennyt julkaisutoiminnan muutos painetusta elektroniseksi vaikutti voimakkaasti osaltaan kirjaston rakennemuutokseen. Verkossa käytettävän aineiston ansiosta kirjaston etäisyys tutkijalle ei ollut enää niin merkityksellinen kuin ennen.

Vuonna 2011 kirjastohenkilökuntaan kuului 83 henkilöä.

Vuonna 2013 kirjaston taloushallinto- ja tietojärjestelmähenkilöstö sekä virastomestari siirtyivät yliopistopalveluiden alle. Runsaan eläköitymisen ja organisaation tiivistämisen myötä vuoden 2014 lopussa kirjaston henkilömäärä oli 62 ja vuoden 2016 lopussa 53.

Kokoelmat

Kirjaston kokoelmat ovat kasvaneet ripeästi ostojen, lahjoitusten ja vapaakappaleiden muodossa. Oulun yliopiston kirjasto sai osittaisen vapaakappaleoikeuden Suomessa painettuun kirjallisuuteen vuoden 1961 alusta ja täydellisen oikeuden vuoden 1981 alusta. Kirjasto saa myös Euroopan Unionin viralliset julkaisut.

Yliopiston aloittaessa toimintansa opettajakorkeakoulun kirjaston kokoelmissa oli noin 6000 luetteloitua nidettä. Kirjallisuuspääomaa hankittiin yleisillä keräyksillä. Ensimmäisen laajan keräyksen järjesti 1958-60 Oulun Korkeakouluseuran toimikunta, toisen joukko Helsingissä asuvia entisiä oululaisia 1961-1963.

Vuonna 1970 yliopiston kirjastoyksiköiden kokoelmat sisälsivät noin 344 000 nidettä, vuonna 1980 829 000 ja 1990 1 352 000 nidettä. Vuoden 2009 lopussa monografioiden määrä oli noin 1,2 miljoonaa nidettä. Elektronisia aikakauslehtiä oli asiakkaiden käytössä noin 19 000.

Vuoden 2014 lopussa kirjaston kokoelmiin kuului noin 1,6 miljoonaa painettua nidettä, yli 57 000 verkkokirjaa ja yli 47 000 elektronista aikakauslehteä.

Oulun yliopiston kirjaston kokoelmat heijastavat yliopiston tieteenaloja ja niiden suuntautumista. Jotkut alat ovat edustettuina vain Oulun yliopistossa joten niiden alojen tietoaineistoa on kerätty mahdollisimman laajasti (esimerkkeinä aate- ja oppihistoria sekä saamen kieli ja saamelaiskulttuuri). Joillakin aloilla on saatu arvokkaita lahjoituksia, esimerkkeinä Oulun Luonnonystäväin yhdistyksen lahjoitus (biologian kirjasto) ja Pentti Eskolan, Aaro Hellaakosken ja Rautaruukin kokoelmat (geotieteiden kirjasto). Erikoiskokoelmista mainittakoon presidentti Urho Kekkosen ja Madetoja-Onervan kokoelmat ja Mirjam Kinoksen vuonna 1999 lahjoittama suuri exlibriskokoelma.

Palvelut

Kirjaston palvelumuodot ovat monipuolistuneet vuosikymmenien aikana. Kaukopalvelua on ollut tarjolla alkuvuosista alkaen, samoin käsikirjastokokoelmia ja lukupaikkoja. Informaatiopalvelu aloitettiin virallisesti vuonna 1969. Oulun yliopiston kirjaston vahvuutena ovat olleet monien eri alojen tutkintoja suorittaneet informaatikot.

Kirjaston tehtäviin on myös kuulunut yliopiston henkilökunnan julkaisujen julkaisutietojen kerääminen bibliografiaksi. Nykyisin Oy tutkii -tietokantaan kerätyillä tiedoilla on tärkeä tehtävä julkaisutoiminnan tilastoinnissa ja arvioinnissa.

Kirjaston tehtävä tiedonhankinnan opetuksessa on keskeinen, sillä käyttäjäkoulutus alkoi jo 1960-luvun lopulla ja verkkoympäristössä sen osuus kirjastotyössä on kasvanut voimakkaasti. Opiskelijoita opetetaan hakemaan ja tunnistamaan luotettavaa tieteellistä tietoa ja käyttämään sitä eettisesti ja juridisesti oikein. Kirjaston opetuksen piirissä onkin nykyisin vuosittain lähes 8000 opiskelijaa.

Kirjaston rooli opiskelun tukijana on edelleenkin vahvistunut. Kirjastoja on yleisesti kehitetty 2000-luvulla ns. oppimiskeskusmallin mukaisiksi oppimiskeskuksiksi, joissa on kaikki opiskeluun tarvittavat elementit saatavilla: yhden henkilön tai ryhmän työpiste, mikro, tarvittava kirjallisuus painettuna tai elektronisena ja ohjelmistot, kopiointi- ja tulostusmahdollisuus. Opiskelijat käyttävät tätä opiskelupaikkapalvelua ja tuskin on liioittelua sanoa, että kirjasto on opiskelijan työ- ja olohuone.

Uusi merkittävä tehtävä kirjastolla on ollut vuodesta1996 lähtien yliopiston väitöskirjojen julkaiseminen (yli 200/v). Opinnäytteiden elektroninen julkaiseminen aloitettiin vuonna 2012.

Atk-luettelointi aloitettiin 1981. Ensimmäinen integroitu atk-järjestelmä (VTLS) otettiin käyttöön 1990, samalla syntyi luettelotietokanta OULA ja yhteys valtakunnalliseen LINDA -tietokantaan. VTLS -järjestelmä korvattiin uudella Voyager -kirjastojärjestelmällä kesäkuussa 2001, jolla toimii paitsi kirjaston tietokanta myös lainaus, hankinta, luettelointi ja 2011 lähtien myös kaukopalvelu.

Oulun yliopiston kirjasto on aktiivisesti mukana tieteellisten kirjastojen yhteisissä kansallisissa kehittämishankkeissa: mm. kirjastojärjestelmien hankinta, kaukopalveluohjelmiston hankinta, Nelli ja Finna -tiedonhakuportaali.

 

Lähteitä:

Murhu, Rae: Oulun yliopiston kirjasto 1959 - 1984. Oulu 1985.

Salo, Matti: Yliopiston kirjastotoimi. Teoksessa: Salo, Matti & Lackman, Matti: Oulun yliopiston historia 1958-1993. Oulu 1998. S. 561-578.

Viimeksi päivitetty: 9.6.2017