Koulutustarjonta 2012-2013, ARKISTO

Oulun yliopisto tarjoaa monenlaisia opiskeluvaihtoehtoja. Perus- ja jatkotutkintoon tähtäävät koulutukset sekä eri maisteriohjelmat tuottavat työelämässä arvostetun yliopistotutkinnon. Lisäksi osaamisen päivittämiseen tarjoutuu lukuisia mahdollisuuksia mm. avoimen yliopiston koulutustarjonnan, täydennyskoulutuksen ja tiedekuntien täydentävien opintokokonaisuuksien kautta.

Koulutusohjelmat ja oppiaineet (5-6-vuotiset)

KM, kasvatustieteiden koulutus

Tutkinnon kuvaus ja profiili: 

Kasvatustieteiden koulutusohjelma on kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian tiedeperustaan pohjautuva koulutusohjelma, joka antaa valmiudet tieteelliseen tutkimustyöhön sekä koulutuksen asiantuntijatehtäviin erityyppisissä työelämän organisaatioissa.  Koulutus pohjautuu tutkimustyöhön, jonka keskeisiä alueita ovat pedagogisen interaktion teoreettinen tutkimus, kasvatusaatteet ja traditiot sekä konsultaatio- ja ohjausprosessit.  Koulutuksen ammatillinen profiili rakentuu koulutuksen suunnittelun, opetuksen, tutkimuksen, konsultaation, ohjauksen ja neuvonnan tehtävistä.

Opintojen rakennekaavio ja tutkintoon vaadittavat opinnot: 

Kasvatustieteen maisterin tutkintoon kasvatustieteiden koulutuksessa vaadittavat opinnot ovat:


A250506 Kasvatustiede, syventävät opinnot, 80 op TAI A250801 Kasvatuspsykologia, syventävät opinnot, 80 op
Kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot 5 op
Sivuaine- ja muut opinnot 35 op


Opintojen ajoituskaavio löytyy Kurssidiagrammi-linkistä.


Tutkinnon rakenne sekä tutkintoon vaadittavat opinnot yksityiskohtaisemmin löytyvät täältä.

Osaamistavoitteet: 

Kasvatustieteiden koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kasvatusalan tehtävien hoitamisen edellyttämät yleiset tieteelliset ja ammatilliset valmiudet. Maisterintutkinnon suoritettuaan opiskelija:                                                                                      



  1. osaa kuvata kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden, erityisesti kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian tieteenperinteitä.  Opiskelija osaa käyttää tieteenalansa peruskäsitteistöä ja ymmärtää tieteenalansa tutkimuskohteen.

  2. osaa vertailla eri tieteenteoreettisia ja metodologisia lähtökohtia sekä kasvatustieteellisiä tutkimusmenetelmiä.

  3. osaa nimetä ja analysoida tieteenalansa keskeisimpiä tutkimustuloksia ja arvioida niitä. Hän pystyy osallistumaan niistä käytävään keskusteluun äidinkielellään sekä yhdellä vieraalla kielellä.

  4. osaa laatia tutkimussuunnitelman ja toteuttaa tutkimuksen. Osaa puolustaa tutkimustaan ryhmässä sekä arvioida niin oman kuin muiden tutkimuksen onnistumista. Osaa laatia tutkimusraportin.

  5. osaa määritellä ja paikantaa kasvatusalan eri tehtäväalueita sekä arvioida omaa sijoittumistaan ja kiinnostustaan eri työelämän sektoreille.
Aiemman osaamisen tunnustaminen: 

Koulutusohjelmassa noudatetaan Oulun yliopistossa määriteltyjä aiemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen pääperiaatteita: http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintopolku/ahot

Opintojen toteutus: 

Opiskelu on kokopäiväistä opiskelua, joka vastaa 60 opintopistettä vuodessa. Tämä tarkoittaa 1600 tuntia vuodessa opiskelijan opiskelutyötä. Koko tutkinto (120 op) voidaan suorittaa kahdessa vuodessa täysipäiväisesti opiskellen. Opinnot on toteutettu lähiopetuksena, mutta osan kursseista voi suorittaa myös verkko-opiskeluna. Opintoihin sisältyy lisäksi harjoittelujakso.

Opetuskieli: 

Tutkinnon voi suorittaa suomen kielellä.

Opintojen suoritustavat, arviointikäytänteet ja -asteikko: 

Opintojen suoritustavat ja arviointikäytänteet: Opiskelija opiskelee kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot ja syventävät opinnot sekä sivuaine- ja vapaasti valittavat opinnot opetussuunnitelman mukaisesti. Opintojaksot arvioi opintojakson vastuuhenkilö. Arviointi perustuu usein opintojakson luento- tai kirjatenttiarvosanoihin. Muitakin arviointimenetelmiä käytetään, kuten aktiivista osallistumista opetustapahtumiin, kirjallisia tai muita tehtäviä. Opintojaksojen suorittamisesta on kerrottu opintojaksokuvauksissa. Tutkinnon lopputyönä tehdään pro gradu -tutkielma. Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin, jossa otetaan huomioon aikaisemmat opinnot ja työkokemus.


Arviointiasteikko: Opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeerista asteikkoa 0–5 taikka sanallista arviota hyväksytty tai hylätty. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta. (Koulutuksen johtosääntö § 17)


Opintokokonaisuuden arvosanan laskemisessa noudatetaan opintopistemäärillä painotettua keskiarvoa.  Pro gradu -tutkielman arvosanaa ei oteta huomioon syventävien opintojen keskiarvoa laskettaessa.


Yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) 6 §:n mukaan vaadittavan suomen ja ruotsin kielen taidon arvioinnista on säädetty erikseen http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794.

Tutkinnon ammatillinen profiili: 

Koulutuksen käytyään kasvatustieteen maisteri voi työllistyä kasvatusalan opetus-, tutkimus-, suunnittelu-, hallinto- ja kehitystehtäviin sekä ohjauksen ja neuvonnan tehtäviin erilaisissa ohjaustoimintaa tarvitsevissa organisaatioissa. Tyypillisiä ammattinimikkeitä ovat koulutussuunnittelija, kouluttaja, suunnittelija, tutkija, projektipäällikkö ja henkilöstöasiantuntija.

Jatko-opintokelpoisuuden saavuttaminen: 

Maisterintutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden tohtorintutkintoon.

Valmistumisen edellytykset: 

Maisteriksi valmistuakseen opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelmaan kuuluvat 120 opintopisteen laajuiset opinnot. Maisterintutkinnon tutkielmaopintoihin sisältyy maturiteettikoe tutkielman aihepiiristä. Maisteriksi valmistuvan on myös osoitettava saavuttaneensa riittävän suomen ja ruotsin kielen taidon kuten lain (424/2003) 6 §:n 1 momentissa on määritelty sekä yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka on määritelty Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (2004/794), 6 §:n 2 momentissa, ellei niitä ole osoitettu kandidaatintutkinnossa.  Opiskelijan tulee myös hakea tiedekunnalta tutkinnon vahvistamista tutkinnonvahvistamislomakkeella.

Tutkinnon antama kelpoisuus: 

Maisterintutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden tohtorintutkintoon.


Lisäksi tutkinto antaa kielitaidon puolesta kelpoisuuden valtion virkoihin kielitaitopykälän 6 mukaisesti.


Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnosta (794/2004), Kielitaitopykälä 6§: Kielitaito


1. Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:


1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä


2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.


2. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.


3. Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Perustiedot

Tutkinnon taso: 
Maisterin tutkinto
Opintojen kesto: 
2 vuotta
Laajuus: 
120 op
Opetuskieli: 
suomi
Graduate profiles: 
Koulutussuunnittelija
Kouluttaja
Suunnittelija
+358 (0)294 48 3607
pauli.siljander (at) oulu.fi

Hakeminen ja valintaperusteet

Hakeminen: 
Tutkinto on osa viisivuotista koulutusohjelmaa, johon haetaan valtakunnallisessa sähköisessä yhteishaussa http://yliopistohaku.fi