Oulun yliopisto tarjoaa monenlaisia opiskeluvaihtoehtoja. Perus- ja jatkotutkintoon tähtäävät koulutukset sekä eri maisteriohjelmat tuottavat työelämässä arvostetun yliopistotutkinnon. Lisäksi osaamisen päivittämiseen tarjoutuu lukuisia mahdollisuuksia mm. avoimen yliopiston koulutustarjonnan, täydennyskoulutuksen ja tiedekuntien täydentävien opintokokonaisuuksien kautta.
Kasviekologia tarkastelee kasveja osana elinympäristöään. Kasvit reagoivat joustavasti ympäristön vaihteluun. Niiden pitää toisaalta kestää epäedullisia olosuhteita ja toisaalta tehokkaasti hyödyntää edulliset kasvuolosuhteet. Usein menestys riippuu kasvien vuorovaikutuksista toisten kasvien, eläinten, sienten tai mikrobien kanssa. Joskus menestys riippuu kyvystä levitä uusille kasvupaikoille. Oulussa kasviekologinen perustutkimus on painottunut kasvien sopeutumiseen pohjoisiin olosuhteisiin, kasvipopulaatioiden ja eliöyhteisöjen ekologiaan sekä luonnonsuojelubiologiaan. Pohjois-Suomen luonto tarjoaa otollisen tilaisuuden kenttätutkimuksiin.
Perustutkimuksen ohella soveltava kasviekologinen tutkimus on noussut tärkeäksi. Luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä ympäristön- ja luonnonsuojeluun liittyvien kysymysten ratkaisemisessa kasviekologinen tieto on keskeistä. Niinpä uhanalaisten biotooppien ja kasvilajien hoidon sekä maankäytön suunnittelun ekologinen tausta ovat eräitä soveltavan kasviekologisen tutkimuksen aihepiirejä. Uusia soveltavia aloja ovat mm. ennallistava ekologia ja kaupunkiekologia. Opetuksen ja tutkimuksen tukena ovat kasvimuseon ja kasvitieteellisen puutarhan kokoelmat, puutarhan koekentät sekä pohjoisten tutkimusasemien verkosto.
Kasviekologian syventävä opetus painottuu populaatio- ja evoluutioekologiaan, yhteisöekologiaan sekä pohjoisten alueiden erityiskysymyksiin.
Tutkimusaihepiirit:
BIOLOGIA: FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO
Suuntautumisvaihtoehto ekologia, pääaine kasviekologia
FM-tutkintoon (120 op) sisältyy vähintään 80 opintopisteen laajuiset kasviekologian syventävät pääaineopinnot. Tutkintoon ei kuulu pakollisia sivuaineopintoja, vaan 40 op voi sisältää valinnaisia syventäviä pääaineopintoja, sivuainekokonaisuuksia ja yksittäisiä, henkilökohtaisen opintosuunnitelman kannalta tärkeitä opintojaksoja.
Tarkempi kuvaus tutkinnon rakenteesta käy ilmi kurssidiagrammista.
Yleiset osaamistavoitteet
FM-tutkinnon suorittanut biologi
Pääainekohtaiset osaamistavoitteet
FM-tutkinnon suorittanut kasviekologi
Aiemmin suoritettujen opintojen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen tapahtuu opintojen alkaessa. Mikäli opiskelijalla on tutkinto yliopistosta, ammattikorkeakoulusta tai muusta oppilaitoksesta ja mikäli hän haluaa hyödyntää aiemmin hankittua osaamista, niin hänen on otettava yhteys laitoksen amanuenssiin.
Oulun yliopistossa on määritelty pääperiaatteet, joita kaikki noudattavat osaamisen tunnustamisessa, mutta kullakin alalla voi olla omat erityispiirteensä: http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintopolku/ahot
Biologian opiskelu on kokopäiväistä ja vastaa 60 opintopistettä vuodessa. Tämä tarkoittaa 1 600 tuntia lukuvuodessa opiskelijan opiskelutyönä. FM-tutkinto (120 op) suoritetaan kahdessa vuodessa täysipäiväisesti opiskellen. Opinnot toteutetaan ensisijaisesti lähi- eli kontaktiopetuksena. Opinnot koostuvat luennoista, harjoituksista, laboratoriotöistä ja kenttäopetuksesta. Myös laskuharjoitukset, ryhmätyöt ja seminaarit ovat tyypillisiä opiskelutyötapoja, omatoimista opiskelua unohtamatta. Opetus tapahtuu pääsääntöisesti päivittäin klo 8-18 välisenä aikana.
Opetus on pääosin suomen kielellä. Osa opintojaksoista järjestetään englanniksi.
Opiskelija tekee opintonsa opetussuunnitelman mukaisesti. FM-tutkintoon sisältyvien pääaineopintojen on oltava tasoltaan syventäviä. Sivuaine ja muut opinnot voivat olla yleis-, perus-, aineopintotasoisia tai syventäviä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) opintojensa alkuvaiheessa. HOPS sisältää suunnitelman tutkintoon suoritettavista opintokokonaisuuksista ja aikataulun niiden suorittamiseen. Siinä on kuvattu pakolliset ja valinnaiset opintojaksot, niiden määrät ja laajuudet. Opintosuunnitelma tukee opiskelun edistymistä ja auttaa opiskelijaa muodostamaan mielekkään, omannäköisen tutkinnon.
Laskennallisesti 1 opintopiste (op) vastaa noin 27 tuntia opiskelua ja opintovuoden aikana suoritetaan 60 op (1 600 tuntia opiskelua). Luentokursseille osallistuminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. Harjoituksia sisältävillä kursseilla on täydellinen paikallaolovelvollisuus.
Opintojaksot suoritetaan pääsääntöisesti tenttimällä ja arvioinnin suorittaa opintojakson vastuuhenkilö. Kursseista järjestetään tyypillisesti kolme tenttiä lukuvuoden aikana. Opintojaksoille ja tentteihin tulee ilmoittautua weboodissa. Arviointi perustuu usein loppu- tai välitenttiarvosanoihin. Arviointimenetelminä voidaan käyttää myös lajintuntemustenttiä, maastotenttiä, suullista tenttiä, raporttia, työselostuksia, harjoitustöitä, seminaariesityksiä ja oppimispäiväkirjaa. Opintojaksojen suorittamisesta on tarkemmin kerrottu opintojaksokuvauksissa.
Tutkintoon sisältyvät opintojaksot arvostellaan käyttämällä sanallista arvostelua hyväksytty/hylätty tai numeerista asteikkoa 0-5, jossa 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0=hylätty. Opintojaksokohtainen arviointikäytäntö on ilmoitettu opinto-oppaassa. Ks. myös Koulutuksen johtosääntö pykälä 17. Tutkinnon lopputyönä oleva pro gradu —tutkielma arvostellaan numeerisella asteikolla 0-5. Opintokokonaisuuden arvosanan laskemisessa noudatetaan opintopistemäärillä painotettua keskiarvoa. Pro gradu —tutkielman arvosanaa ei oteta huomioon syventävien opintojen keskiarvoa laskettaessa.
Pääosa kasviekologeista toimii opettajina ja/tai tutkijoina. Kasvitieteilijöitä on sijoittunut myös erilaisiin ympäristöhallinnon tehtäviin sekä soveltavien alojen tutkijoiksi Metsäntutkimuslaitokseen ja suunnittelijoiksi Metsähallitukseen.
Filosofian maisterin tutkinto antaa kelpoisuuden suorittaa tieteellisiä jatko-opintoja ja tehdä filosofian lisensiaatin (FL) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
Opiskelijan on anottava luonnontieteelliseltä tiedekunnalta filosofian maisterintutkintoa siinä vaiheessa kun kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu hyväksytysti. Tutkinnon anomisen yhteydessä hän esittää hyväksytyn henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). FM-tutkintoon sisältyvät pakolliset ja valinnaiset opinnot on kuvattu opintojen rakenne kohdassa.
Filosofian maisterin tutkinto (FM) on ylempi korkeakoulututkinto, joka antaa mahdollisuuden moniin työtehtäviin. FM-tutkinto syventää opiskelijan tietoja valitsemallaan biologian tieteenalalla. Tutkinnon sisältöön voi vaikuttaa ottamalla tutkintoon valinnaisia pää- ja/tai sivuaineiden opintoja sekä harjoittelupaikan oman kiinnostuksensa mukaisesti. Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon mukaan opiskelleet maisterit saavat aineenopettajan pätevyyden.
Tutkinto antaa kielitaidon puolesta kelpoisuuden valtion virkoihin kielitaitopykälän 6 mukaisesti: Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnosta (2004/794), Kielitaitopykälä 6§