Koulutustarjonta 2012-2013, ARKISTO

Oulun yliopisto tarjoaa monenlaisia opiskeluvaihtoehtoja. Perus- ja jatkotutkintoon tähtäävät koulutukset sekä eri maisteriohjelmat tuottavat työelämässä arvostetun yliopistotutkinnon. Lisäksi osaamisen päivittämiseen tarjoutuu lukuisia mahdollisuuksia mm. avoimen yliopiston koulutustarjonnan, täydennyskoulutuksen ja tiedekuntien täydentävien opintokokonaisuuksien kautta.

Koulutusohjelmat ja oppiaineet (5-6-vuotiset)

DI, tietotekniikan koulutusohjelma

Tutkinnon kuvaus ja profiili: 

Tietotekniikan diplomi-insinööriopinnoissa pääpaino on tietokonetekniikassa, ohjelmistotekniikassa ja informaatiotekniikassa. Oulun yliopistossa on tehty tietotekniikan alalla yli 25 vuoden ajan korkealuokkaista tutkimusta ja yhteistyötä sekä paikallisten että kansainvälisten yritysten kanssa. Tietotekniikan koulutusohjelma antaa opiskelijoilleen laajan ja syvällisen osaamisen ja valmiudet erilaisiin tietotekniikan alan tehtäviin, niin kotimaassa kuin ulkomailla. Koulutus perustuu korkeatasoisen tutkimuksen tuottamaan uusimpaan tietoon ja valmentaa tiedon soveltamiseen ja jatkuvaan uuden oppimiseen myös työelämässä.

Koulutuksen pääpaino on tietoteknisten laitteiden ja järjestelmien tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamisessa. Kandidaatinopintoihin sisältyvät matemaattis-luonnontieteelliset opinnot antavat hyvän pohjan näiden valmiuksen kehittämiselle diplomi-insinöörin opinnoissa. Opinnoissa valitaan yksi kolmesta opintosuunnasta, jotka ovat informaatiotekniikka, informaatioverkostot ja sulautetut järjestelmät, sekä lisäksi näitä syventäviä ja täydentäviä opintoja.

Opintojen rakennekaavio ja tutkintoon vaadittavat opinnot: 

Diplomi-insinöörin tutkinnon opintoihin (120 op) sisältyy valittu opintosuunnan perusmoduuli (n. 40 op), yksi siihen liittyvistä syventävistä moduuleista (n. 30 op), täydentävä moduuli (n. 20 op) ja diplomityö (30 op). Täydentävän moduulin opiskelija muodostaa itse ja sen voi muodostaa esim. jonkun toisen opintosuunnan perusmoduulin ydinkursseista. Koulutusohjelma hyväksyy ja vahvistaa täydentävän moduulin. DI-opintoihin sisältyy pakollisena 3 op:n verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua, joka sisällytetään täydentävään moduuliin. Opintojakson sisältökuvaus on esitetty opinto-oppaan opintojaksokuvausosiossa.

Henkilökohtainen, opiskelijan ohjatusti itse suunnittelema täydentävä moduuli voi tekniikan opintojen lisäksi sisältää esimerkiksi niitä tukevia luonnontieteellisiä ja kaupallisia opintoja. Täydentävään moduuliin voi sisällyttää yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettuja vähintään aineopintotasoisia kursseja. Kieliopintojen kokonaismäärä on rajoitettu 18 opintopisteeseen siten, että luku sisältää myös kandidaattivaiheen kieliopinnot. Moduulien sisällöt on suunniteltava siten, että diplomi-insinöörin tutkintoon on syventäviin opintoihin kuuluvan diplomityön lisäksi sisällyttävä 30 opintopisteen verran syventäviä (S) opintojaksoja. Opiskelijan pitää hakea hyväksyntä syventäville ja täydentäville moduuleille neljännen vuosikurssin kuluessa lomakkeella, jonka saa opintotoimistosta tai verkkosivuilta. Opintosuunnissa koulutetaan oppialaansa laajasti ja syvällisesti perehtyneitä asiantuntijoita seuraavasti.

Informaatiotekniikan opintosuunnassa koulutetaan asiantuntijoita, joilla on vahva teorian ja käytännön osaaminen digitaalisen informaation käsittelystä ja analyysistä. Opintosuunnan syventymiskohteeksi voi valita joko älykkäät järjestelmät, signaalinkäsitelyn tai lääketieteellisen tietotekniikan.

Informaatioverkostojen opintosuuntassa koulutetaan verkostoituneiden teknologia- ja liiketoimintaratkaisujen osaajia, joilla on valmiudet myös aihealueen tutkijoiksi. Opintosuunnan syventävissä kohteissa voi suuntautua joka verkottuneiden järjestelmien teknologiaan tai palveluliiketoimintaan.

Sulautettujen järjestelmien opintosuunnassa koulutetaan sulautettujen järjestelmien suunnitteluun syvällisesti perehtyneitä ohjelmisto-, laite- ja järjestelmäsuunnittelijoita ja asiantuntijoita.  Opintosuunnan syventymiskohteeksi voi valita joko sulatettujen järjestelmien elektroniikkaan tai ohjelmistoihin.

Osaamistavoitteet: 

Koulutusohjelmassa diplomi-insinööritutkinnon suorittanut henkilö kykenee tietotekniikan kandidaatin tutkinnossa hankitun osaamisen lisäksi:

  • hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti  alan uusinta tietoa ja osaamista
  • soveltamaan tietämystään luovasti tuotekehitys-, tutkimus-, asiantuntija- ja johtamistehtävissä
  • tekemään tieteellistä tutkimusta ja tuottamaan uutta tietoa yritysten ja muun yhteiskunnan tarpeisiin
  • työskentelemään tavoitteellisesti itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä
  • viestimään suullisesti ja kirjallisesti selkeästi ja analyyttisesti

Edellä mainitun lisäksi DI-tutkinnon suorittanut henkilö kykenee valitsemansa opintosuunnan perusteella lisäksi:

Informaatiotekniikan opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa:

  • hyödyntää mm. digitaalisen kuvan- ja videonkäsittelyn, tilastollisen hahmontunnistuksen, konenäön sekä tietokonegrafiikan perusmenetelmiä erilaisten käytännön sovellusongelmien ratkaisemiseen,
  • käyttää keskeisimpiä multimediateknologioita uusien multimediasovellusten ja -palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa,
  • soveltaa matemaattisia laskentamenetelmiä kuten esimerkiksi optimointialgoritmeja tieteessä ja tekniikassa esiintyvien ongelmien formaaliin määrittämiseen ja ratkaisemiseen,
  • analysoida ja suunnitella digitaalisia signaalinkäsittelyjärjestelmiä sekä toteuttaa niissä tarvittavia algoritmeja esimerkiksi moderneille signaaliprosessoreille,
  • tulkita rakenteisen tiedon kuvauksia ja tunnistaa niiden välisiä suhteita sekä suunnitella ja toteuttaa omia tai valmiita kuvauksia käsitteleviä ohjelmia.

Opintosuunnan sisällä opiskelija voi syventyä älykkäisiin järjestelmiin, signaalinkäsittelyyn tai lääketieteelliseen tietotekniikkaan. Valitsemansa syventävän moduulin perusteella opiskelija osaa:

  • suunnitella järjestelmiä, joilla on älykkäitä ominaisuuksia kuten kyky hankkia aisteilla tietoa ympäristöstään, analysoida tietoa ja tehdä se perusteella järkeviä toimenpiteitä.
  • kehittää digitaalista signaalinkäsittelyä hyödyntäviä järjestelmiä esimerkiksi datan suodattamiseen, pakkaamiseen pienempään tilaan, analysointiin ja vaikkapa suojaamiseen  tiedonsiirrossa syntyviä satunnaisia virheitä vastaan.
  • kehittää digitaalista signaalinkäsittelyä ja tekoälyä hyödyntäviä järjestelmiä ihmisen mittaamisella saatujen fysiologisten signaalien automaattiseen analysointiin ja tulkintaan lääketieteen tekniikan ja hyvinvointitekniikan sovelluksiin.

Informaatioverkostojen opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa:

  • kuvata laite-, ohjelmisto- ja kommunikaatiotekniikoita ja tunnistaa verkostoituneiden järjestelmän toiminnalliset osa-alueet sekä soveltaa niitä uusien sovellusten, palveluiden ja liiketoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa
  • käyttää ohjelmistokehityksen perusmenetelmiä verkostoituneiden järjestelmien suunnitteluun
  • suunnitella ja toteuttaa erilaisia sovellus- ja palvelukonsepteja prototyyppitasolla ja dokumentoida teknisen toteutuksen ja projektinhallinnan vaatimat seikat
  • määritellä erilaisten verkostoituneiden tekniikoiden erityisominaisuudet ja selittää verkostoituneen tiedon esitysmuotoihin liittyvät perustekniikat ja niiden toimintaperiaatteet
  • selittää informaatioverkostojen keskeiset käsitteet ja verkostorakenteisiin liittyviä lainalaisuuksia
  • selittää informaatioverkostoihin liittyviä teoreettisia malleja sekä osaa luokitella erilaisia informaatioverkostojen palvelutekniikoihin liittyviä teknologioita
  • tunnistaa verkostoituneiden teknologioiden merkityksen erilaisten palveluiden toteuttamisessa.

Opintosuunnan sisällä opiskelija voi syventyä informaatioverkostojärjestelmiin informaatioverkostojen palveluliiketoimintaan. Valitsemansa syventävän moduulin perusteella opiskelija osaa:

  • mallintaa, suunnitella ja hyödyntää vaativia informaatio- ja kommunikaatiojärjestelmiä ja niiden osakokonaisuuksia
  • suunnitella, kehittää ja hyödyntää liiketoimintalähtöisiä sisältöratkaisuja mobiilin ja liikkuvan tietoliikenteen palvelujen ja mallien uusissa palvelujärjestelmissä ja sovelluksissa.

Sulautettujen järjestelmien opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa:

  • analysoida tietokoneen toimintaa digitaalitekniikan näkökulmasta
  • analysoida ja vertailla teknologioita toiminnallisuuden jakamisessa ohjelmiston ja laitteiston välillä
  • analysoida toteutusteknologioiden vaikutusta sulautetun järjestelmän toimintaan ja elinkaareen
  • suunnitella ja toteuttaa sulautetun järjestelmän laitteita, ohjelmistoja ja käyttöliittymiä noudattaen hyviä suunnittelukäytäntöjä
  • soveltaa sigaalinkäsittelyn ja hahmontunnistuksen menetelmiä sulautetuissa laskentaympäristöissä
  • soveltaa sähkötekniikan ja elektroniikan teoriaa ja komponentteja sulautetun järjestelmän toteutuksessa.

Lisäksi opiskelija voi valita yhden kahdesta syventävästä moduulista. Valitsemansa moduulin perusteella opiskelija osaa:

  • suunnitella vaativia sulautettuja järjestelmiä käyttäen digitaali- ja analogiatekniikan teoriaa ja komponentteja sekä signaalikäsittelyn ja hahmontunnistuksen menetelmiä
  • suunnitella ja tuottaa laajoja sulautetun järjestelmän ohjelmistoja noudattaen hyviä suunnittelukäytäntöjä sekä soveltaa multimedia-, tietoliikenne- sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutustekniikoita sulautettujen järjestelmien sunnittelussa.
Aiemman osaamisen tunnustaminen: 

Tutkinnossa ei ole omia, erityisiä AHOT-käytäntöjä. Aiemman osaamisen tunnustamiseen noudatetaan yliopiston pääperiaatteita: http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintopolku/ahot

Opintojen toteutus: 

Opiskelu on kokopäiväistä opiskelua, joka vastaa 60 opintopistettä vuodessa. Tämä tarkoittaa 1600 tuntia vuodessa opiskelijan opiskelutyötä. Koko tutkinto (120 op) voidaan suorittaa kahdessa vuodessa täysipäiväisesti opiskellen. Opinnot on toteutettu lähiopetuksena sekä itsenäisesti tehtävinä harjoituksina ja ryhmissä tehtävinä suunnittelu- ja toteutusprojekteina. Lähiopetus sisältää luentoja, laskuharjoituksia ja laboratorioharjoituksia. Osan kursseista voi suorittaa myös kirjatenttinä. Opintoihin sisältyy lisäksi syventävä harjoittelu (3 op).

Luennot ja harjoitukset järjestetään tyypillisesti maanantaista torstaihin klo 8.00-16.00 ja perjantaisin klo 8.00-12.00. Tentit pidetään tyypillisesti perjantaisin klo 14.00-17.00.

Opetuskieli: 

Suomi, osa kursseista pelkästään englanniksi osana kansainvälistä maisterikoulutusohjelmaa.

Opintojen suoritustavat, arviointikäytänteet ja -asteikko: 

Tutkintoon liittyvät opinnot voidaan suorittaa opetussuunnitelmaperusteisesti. Opiskelija opiskelee opetussuunnitelmassa olevat valitsemansa opintosuunnan opinnot, syventävät opinnot sekä vapaasti valittavat opinnot opetussuunnitelman mukaisesti. Opintojaksot suoritetaan tenttimällä ja projektitöinä. Arvioinnin suorittaa opintojakson vastuuhenkilö. Arviointi perustuu tenttiarvosanoihin tai projektityöstä palautettuun materiaaliin ja sen esittelyyn. Muitakin arviointimenetelmiä käytetään, kuten mikrotenttejä (jatkuva arviointi), työselostukset, seminaarit jne. Opintojaksojen suorittamisista on tarkemmin kerrottu opintojaksokuvauksissa. Tutkinnon lopputyönä tehdään diplomityö, jonka tekoprosessiin koulutusohjelmalle on laadittu yksityiskohtainen ohje. Opiskelijan taustaopinnoista riippuen hänelle voidaan  myös laatia  henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, jossa otetaan huomioon aikaisemmat opinnot ja työkokemus.

Kursseista järjestetään tyypillisesti kolme tenttiä opintovuoden aikana. Joidenkin kurssien pitäjät järjestävät luennoinnin aikana mahdollisuuden osallistua osakokokeisiin ja joistakin pidetään lisäksi kesätenttejä. Tentteihin täytyy ilmoittautua. Tenttilistat, ilmoittaumisohjeet, tenttikäytänteet ja säännöt on ilmoitettu verkkosivulla osoitteessa http://www.oulu.fi/tietotekniikka/opiskelu/tentit.

Opintosuoritusten arvostelussa käytetään Koulutuksen johtosäännön (pykälä 17) mukaista numeerista asteikkoa 0–5 kokonaislukuina taikka sanallista arviota hyväksytty tai hylätty. Väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten arvostelussa voidaan käyttää sanallista arviota kiittäen hyväksytty, hyväksytty tai hylätty. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Opintokokonaisuuden arvosanan laskemisessa noudatetaan opintopistemäärillä painotettua keskiarvoa. Pro gradu -tutkielmien ja diplomitöiden arvosanoja ei oteta huomioon syventävien opintojen keskiarvoa laskettaessa.

Yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) 6 §:n mukaan vaadittavan suomen ja ruotsin kielen taidon arvioinnista on säädetty erikseen http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794.

Tutkinnon ammatillinen profiili: 

Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistunut diplomi-insinööri työskentelee tyypillisesti alan yritysten, tutkimus- ja oppilaitosten sekä julkishallinnon palveluksessa. Myös itsenäinen yrittäjyys on varteenotettava uravaihtoehto. Työ liittyy yleensä tutkimukseen, tuotekehitykseen, teolliseen tuotantoon tai vaativiin asiantuntija- ja johtamistehtäviin yhteiskunnan eri osa-alueilla. Usein tietotekniikan alan diplomi-insinöörin toimenkuvaan liittyy toimialueesta ja toimipaikasta riippumatta myös vahva kansainvälinen ulottuvuus.

Jatko-opintokelpoisuuden saavuttaminen: 

Tietotekniikan diplomi-insinöörin tutkinto antaa myös valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin. Opinnoistaan hyvin suoriutuneet ovat kelvollisia jatko-opintoihin, esimerkiksi kohti tekniikan tohtorin tutkintoa.

Valmistumisen edellytykset: 

Diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkintoa varten opiskelijan on tutkintoon vaadittavien opintosuoritusten ja opinnäytetyön lisäksi kirjoitettava kypsyysnäyte koulusivistyskielellään, saavutettava riittävä suomen ja ruotsin kielen taito kuten lain (424/2003) 6 §:n 1 momentissa on määritelty (ellei sitä ole osoitettu jo kandidaatin tutkinnossa). Tutkintotodistusta on anottava tiedekunnalta.

Tutkinnon antama kelpoisuus: 

Diplomi-insinöörin koulutus on teknis-tieteellisen alan ylempi korkeakoulututkinto ja antaa valmiudet moniin eri työtehtäviin sekä jatko-opintoihin. Koulutuksen sisältöön voi myös itse vaikuttaa painottamalla opintojen sisältöä ja harjoittelupaikkojen valintaa omien kiinnostusten mukaisesti.

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnosta (2004/794), Kielitaitopykälä 6§: Kielitaito: Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.

Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.Government Act on University Degrees 794/2004.

Perustiedot

Tutkinnon taso: 
Maisterin tutkinto
Opintojen kesto: 
2 vuotta
Laajuus: 
120 op
Opetuskieli: 
suomi
Graduate profiles: 
Ohjelmoija
Tekninen asiantuntija
Ohjelmistosuunnittelija
Järjestelmäsuunnittelija
Kehityspäällikkö
+358 (0)294 482798
jukka.riekki (at) oulu.fi

Hakeminen ja valintaperusteet

Hakeminen: 
Tutkinto on osa viisivuotista koulutusohjelmaa, johon haetaan valtakunnallisessa sähköisessä yhteishaussa http://yliopistohaku.fi