Oulun yliopisto tarjoaa monenlaisia opiskeluvaihtoehtoja. Perus- ja jatkotutkintoon tähtäävät koulutukset sekä eri maisteriohjelmat tuottavat työelämässä arvostetun yliopistotutkinnon. Lisäksi osaamisen päivittämiseen tarjoutuu lukuisia mahdollisuuksia mm. avoimen yliopiston koulutustarjonnan, täydennyskoulutuksen ja tiedekuntien täydentävien opintokokonaisuuksien kautta.
Sähkötekniikan diplomi-insinööriopinnoissa pääpaino on elektroniikkasuunnittelussa, teknillisessä fysiikassa ja/tai tietoliikennetekniikassa. Oulun yliopistossa on tehty elektroniikan ja tietoliikenteen alalla yli 25 ajan uraauurtavaa tutkimusta ja yhteistyötä sekä paikallisten että kansainvälisten yritysten kanssa, kuten Polar Electro, Nokia ja Elektrobit. Näistä Polar Electro on esimerkki myös spin-off -yrityksestä, jolla on juuret sähkötekniikan osaston tutkimuksessa. Sähkötekniikan koulutusohjelma antaa opiskelijoilleen laajan ja syvällisen pohjan suuntautua erityyppisiin sähkötekniikan uramahdollisuuksiin tai tutkimukseen. Koulutusohjelmassa koulutetaan erikoisalojen asiantuntijoita ja monialaisia osaajia haastaviin kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Koulutus perustuu korkeatasoisen tutkimuksen tuottamaan uusimpaan tietoon ja valmentaa tiedon soveltamiseen ja jatkuvaan uuden oppimiseen myös työelämässä.
Koulutuksen pääpaino on elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamisessa. Diplomi-insinöörin opinnoissa valitaan yksi neljästä opintosuunnasta, jotka ovat Elektroniikan suunnittelu, Elektroniikan materiaalit ja komponentit, Fotoniikka ja mittaustekniikka tai Tietoliikennetekniikka, sekä lisäksi näitä syventäviä ja täydentäviä opintoja.
Diplomi-insinöörin tutkinnon opintoihin (120 op) sisältyy valittu opintosuunnan moduuli (n. 40 op), yksi siihen liittyvistä syventävistä moduuleista (n. 30 op), täydentävä moduuli (n. 20 op) ja diplomityö (30 op). Täydentävän moduulin opiskelija muodostaa itse ja sen voi muodostaa esim. jonkun toisen opintosuunnan perusmoduulin ydinkursseista ”sivuainetyyppisesti”. Koulutusohjelma hyväksyy ja vahvistaa täydentävän moduulin.
DI-opintoihin sisältyy pakollisena 3 op:n verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua, joka sisällytetään täydentävään moduuliin. Opintojakson sisältökuvaus on esitetty opinto-oppaan opintojaksokuvausosiossa. Henkilökohtainen, opiskelijan ohjatusti itse suunnittelema täydentävä moduuli voi tekniikan opintojen lisäksi sisältää esimerkiksi niitä tukevia luonnontieteellisiä ja kaupallisia opintoja. Täydentävään moduuliin voi sisällyttää yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettuja vähintään aineopintotasoisia (kurssikoodi A) kursseja. Kieliopintojen kokonaismäärä on rajoitettu 18 opintopisteeseen siten, että luku sisältää myös kandidaattivaiheen kieliopinnot. Moduulien sisällöt on suunniteltava siten, että diplomi-insinöörin tutkintoon on syventäviin opintoihin kuuluvan diplomityön lisäksi sisällyttävä 30 opintopisteen verran syventäviä (kurssikoodi S) opintojaksoja. Opiskelijan pitää hakea hyväksyntä syventäville ja täydentäville moduuleille neljännen vuosikurssin kuluessa lomakkeella, jonka saa opintotoimistosta tai verkkosivuilta. Opintosuunnissa koulutetaan oppialaansa laajasti ja syvällisesti perehtyneitä asiantuntijoita seuraavasti:
Elektroniikan suunnittelun opintosuunassa koulutetaan piiri-, laite- ja järjestelmäsuunnittelijoita, joilla on hyvät tiedot myös optoelektroniikasta, RF-tekniikasta ja sulautetuista tietokonejärjestelmistä. Opintosuunnan syventymiskohteen voi valita joko analogis- tai digitaalispainotteiseksi.
Fotoniikan ja mittaustekniikan opintosuuntassa koulutetaan moniteknisten mittalaitteiden ja mittausjärjestelmien suunnittelijoita, joilla on hyvät tiedot elektroniikkatuotteiden testauksesta, EMC- ja RF-mittauksista sekä fotoniikkaa soveltavista mittaustekniikoista ja painetusta elektroniikasta.
Elektroniikan materiaalien ja komponenttien opintosuunnassa koulutetaan diplomi-insinöörejä elektroniikan komponenttien, liitos- ja pakkaustekniikoiden, nanoteknologian, mikrosysteemien sekä teknillisen fysiikan asiantuntijoiksi teollisuuteen ja tutkimuslaitoksiin.
Tietoliikennetekniikan opintosuunnssa koulutetaan tietoliikennetekniikan verkko-, signaalinkäsittely-, radiotekniikka- ja järjestelmäasiantuntijoita, joilla on hyvät tiedot myös optimoinnista ja informaatioteoriasta sekä valmiudet teoreettisiin jatkoopintoihin. Opintosuunnan syventävissä moduuleissa on mahdollista keskittyä joko tietoliikenneverkkoihin, langattomaan tietoliikenteeseen tai radiotietoliikenteen signaalinkäsittelyyn.
Koulutusohjelmassa diplomi-insinööritutkinnon suorittanut henkilö kykenee sähkötekniikan kandidaatin tutkinnossa hankitun osaamisen lisäksi:
Edellä mainitun lisäksi DI-tutkinnon suorittanut henkilö kykenee valitsemansa opintosuunnan perusteella lisäksi:
Elektroniikan suunnittelun opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa
Fotoniikan ja mittaustekniikan opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa
Elektroniikan materiaalien ja komponenttien opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa
Tietoliikennetekniikan opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa
Tutkinnossa ei ole omia, erityisiä AHOT-käytöntöjä. Aiemman osaamisen tunnustamiseen noudatetaan yliopiston pääperiaatteita: http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintopolku/ahot
Opiskelu on kokopäiväistä opiskelua, joka vastaa 60 opintopistettä vuodessa. Tämä tarkoittaa 1600 tuntia vuodessa opiskelijan opiskelutyötä. Koko tutkinto (120 op) voidaan suorittaa kahdessa vuodessa täysipäiväisesti opiskellen. Opinnot on toteutettu pääosin lähiopetuksena sisältäen luentoja, laskuhajoituksia, kotitehtäviä ja laboratorioharjoituksia sekä tietokonesimulointeja. Osan kursseista voi suorittaa myös kirjatenttinä. Opintoihin sisältyy lisäksi syventävä harjoittelu (3 op).
Luennot ja harjoitukset järjestetään tyypillisesti maanantaista torstaihin klo 8.00-16.00 ja perjantaisin klo 8.00-12.00. Tentit pidetään tyypillisesti perjantaisin klo 14.00-17.00.
Suomi, osa kursseista pelkästään englanniksi osana kansainvälistä maisteriohjelmaa.
Tutkintoon liittyvät opinnot voidaan suorittaa opetussuunnitelmaperusteisesti. Opiskelija opiskelee opetussuunnitelmassa olevat valitsemansa opintosuunnan opinnot, syventävät opinnot sekä vapaasti valittavat opinnot opetussuunnitelman mukaisesti. Opintojaksot suoritetaan pääsääntöisesti tenttimällä ja arvioinnin suorittaa opintojakson vastuuhenkilö. Arviointi perustuu usein loppu- tai välitenttiarvosanoihin. Muitakin arviointimenetelmiä käytetään, kuten mikrotenttejä (jatkuva arviointi), työselostukset, seminaarit jne. Opintojaksojen suorittamisista on tarkemmin kerrottu opintojaksokuvauksissa. Tutkinnon lopputyönä tehdään diplomityö, jonka tekoprosessiin koulutusohjelmalle on laadittu yksityiskohtainen ohje. Opikelijan taustaopinnoista riippuen hänelle voidaan myös laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, jossa otetaan huomioon aikaisemmat opinnot ja työkokemus.
Kursseista järjestetään tyypillisesti kolme tenttiä opintovuoden aikana. Joidenkin kurssien pitäjät järjestävät luennoinnin aikana mahdollisuuden osallistua osakokokeisiin ja joistakin pidetään lisäksi kesätenttejä. Tentteihin täytyy ilmoittautua. Tenttilistat, ilmoittaumisohjeet, tenttikäytänteet ja säännöt on ilmoitettu verkkosivulla osoitteessa www.oulu.fi/ee/opiskelu/tenttilista ja www.oulu.fi/til/opiskelu/tenttilista.
(Koulutuksen johtosääntö, pykälä 17) Opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeerista asteikkoa 0–5 kokonaislukuina taikka sanallista arviota hyväksytty tai hylätty. Väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten arvostelussa voidaan käyttää sanallista arviota kiittäen hyväksytty, hyväksytty tai hylätty. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.
Opintokokonaisuuden arvosanan laskemisessa noudatetaan opintopistemäärillä painotettua keskiarvoa. Pro gradu -tutkielmien ja diplomitöiden arvosanoja ei oteta huomioon syventävien opintojen keskiarvoa laskettaessa.
Yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) 6 §:n mukaan vaadittavan suomen ja ruotsin kielen taidon arvioinnista on säädetty erikseen http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794.
Sähkötekniikan koulutusohjelmasta valmistunut diplomi-insinööri työskentelee tyypillisesti alan teollisuuden tai oppi- ja tutkimuslaitosten palveluksessa. Myös itsenäinen yrittäjyys on varteenotettava uravaihtoehto. Työ liittyy yleensätutkimukseen, tuotekehitykseen, teolliseen tuotantoon tai vaativiin asiantuntija- ja johtamistehtäviin yhteiskunnan eri osa-alueilla. Usein sähkötekniikan alan diplomi-insinöörin toimenkuvaan liittyy toimialueesta ja toimipaikasta riippumatta myös vahva kansainvälinen ulottuvuus.
Sähkötekniikan diplomi-insinöörin tutkinto antaa myös valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin. Opinnoistaan hyvin suoriutuneet ovat kelvollisia jatko-opintoihin kohti tekniikan tohtorin tutkintoa.
Diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkintoa varten opiskelijan on tutkintoon vaadittavien opintosuoritusten ja opinnäytetyön lisäksi kirjoitettava kypsyysnäyte koulusivistyskielellään, saavutettava riittävä suomen ja ruotsin kielen taito kuten lain (424/2003) 6 §:n 1 momentissa on määritelty (ellei sitä ole osoitettu jo kandidaatin tutkinnossa). Tutkintotodistusta on anottava tiedekunnalta.
Diplomi-insinöörin koulutus on teknis-tieteellisen alan ylempi korkeakoulututkinto ja antaa mahdollisuuden moniin eri työtehtäviin. Koulutuksen sisältöön voi myös itse vaikuttaa painottamalla opintojen sisältöä ja harjoittelupaikkojen valintaa omien kiinnostusten mukaisesti. Sähkötekniikan koulutusohjelmasta valmistunut diplomi-insinööri saa valmiudet työskennellä mm. alan teollisuuden tai oppi- ja tutkimuslaitosten palveluksessa. Myös itsenäinen yrittäjyys on varteenotettava uravaihtoehto.
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnosta (2004/794), Kielitaitopykälä 6§: Kielitaito
Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.
Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.