Koulutusohjelmassa diplomi-insinööritutkinnon suorittanut henkilö kykenee sähkötekniikan kandidaatin tutkinnossa hankitun osaamisen lisäksi:

• hankkimaan ja hyödyntämään alan uusinta tietoa ja erikoisosaamista ja käyttämään sitä valitsemansa opintosuunnan tuotekehitys-, tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä


• tuottamaan uutta tietoa opintosuunntansa alalla teollisuuden ja yhteiskunnan tarpeisiin


• tekemään tutkimustyötä tieteellisiä tutkimusmenetelmiä käyttäen


• asettamaan itselleen tavoitteita ja työskentelemään itsenäisesti ja ryhmässä tavoitteiden saavuttamiseksi


• viestimään ja kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti selkeästi ja perustellusti


• laajentamaan ja syventämään itsenäisesti omaa osaamistaan elinikäisen oppimisen hengessä

Edellä mainitun lisäksi DI-tutkinnon suorittanut henkilö kykenee valitsemansa opintosuunnan perusteella lisäksi:

Elektroniikan suunnittelun opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa

• käyttää elektroniikan suunnittelumenetelmiä ja CAD-apuneuvoja    


• analysoida ja suunnitella sekä jatkuvia että diskreettiaikaisia signaaleja sisältäviä takaisinkytkettyjä järjestelmiä


• analysoida ja suunnitella analogia-, digitaali-, opto- ja RF-elektroniikan piirejä ja lohkoja erillisinä ja toisiinsa kytkeytyneinä kokonaisuuksina sekä toteuttaa niitä eri toteutustekniikoilla, esim. integroituina ja/tai ohjelmoitavina piireinä tai sulautettuna tietokonejärjestelmänä


• määritellä elektroniikkalaitteen vaatimat lohkot ja suunnitella ne toteutukseen soveltuvalla teknologialla


• määritellä elektroniikan laite/tuotekehitysprosessin kulun, osallistua ja johtaa sen eri vaiheita

Fotoniikan ja mittaustekniikan opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa

• soveltaa optista ja elektronista mittaustekniikkaa useille sovellusalueille kuten lääketieteeseen ja prosessiteollisuuteen


• soveltaa ja kehittää valosähköisiin ilmiöihin perustuvia komponentteja kuten valoa emittoivia diodeja ja aurinkokennoja


• vertailla painettavan elektroniikan ja sen valmistuksessa käytettävien laitteiden periaatteita sekä yleisimpiä painettavan elektroniikan materiaaleja


• vertailla eri valmistustekniikoiden käyttämiä materiaaleja, joita käytetään elektroniikan ja optoelektroniikan komponenteissa ja piireissä


• soveltaa optisen suunnittelun periaatteita sekä laskea ja analysoida optisten järjestelmien ominaisuuksia


• toteuttaa laajoja mittausjärjestelmiä ja osaa arvioida eri tavalla toteutettujen mittausjärjestelmien ominaisuuksia ja suorituskykyä järjestelmien koko elinkaaren huomioon ottaen


• analysoida erilaisia analogisen, digitaalisen ja RF-elektroniikan testausstrategioita ja menetelmiä sekä osaa soveltaa testattavuussuunnittelua elektronisen tuotteen laadun, luotettavuuden ja testattavuuden parantamiseksi


• soveltaa EMC:n kannalta hyviä piirisuunnittelun, maadoituksen, kaapeloinnin, suodatuksen ja suojauksen periaatteita ja menetelmiä analogia- ja digitaalipiirien suunnittelussa sekä varmistaa elektronisen laitteen tai järjestelmän yhteensopivuuden kansainvälisten EMC-standardien kanssa

Elektroniikan materiaalien ja komponenttien opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa

• kehittää ja ottaa käyttöön uusia elektroniikan materiaaleja


• analysoida materiaalien ja komponenttien fysikaalisia ilmiöitä atomitasolta makrot asolle


• hyödyntää tutkimuslaitteita materiaalien ja komponenttien kehityksessä


• suunnitella ja valmistaa elektroniikan komponentteja


• vertailla ja valita elektroniikan valmistusmenetelmiä komponenttitasolta laite- ja järjestelmätasolle


• arvioida elektroniikan komponenttien ja laitteiden luotettavuutta eri käyttöympäristöissä

Tietoliikennetekniikan opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa

• käyttää informaatioteorian perusmenetelmiä tietoliikennejärjestelmien ja datanpakkausjär­jestelmien kapasiteettirajojen laskemiseen sekä arvioida näihin liittyvien suunnittelutehtä­vien toteutettavuutta ennen yksityiskohtaisen suunnittelun aloitusta esim. linkkiadaptointiin


• analysoida modulaatiomenetelmien suorituskyvyt AWGN- ja häipyvässä kanavassa, muodostaa peruskanavakoodausten toimintaperiaatteet sekä valita suorituskyvyn/ kapasiteetin parantamiseksi soveltuvat toiste-, yhdistely- ja moniantennitiedonsiirtomenetelmät sekä kanavakorjaimet


• suunnitella impedanssin sovituksen käyttäen keskitettyjä komponentteja ja mikroliuskajohtoja, RF-taajuudella toimivan piensignaalivahvistimen, tehonjakajan, suuntakytkimen ja perustilanteessa tehovahvistimien toimintaluokkien sovituspiirit sekä arvioida yksinkertaisen, balansoidun ja kaksoisbalansoidun sekoittimen toimintaperiaatteiden hyviä ja huonoja ominaisuuksia


• mitoittaa ja määritellä modernien matkaviestintäjärjestelmien fyysisen kerroksen sekä verkon suunnittelun pääparametrit ja kuvata verkon liikkumisen ohjauksen, adaptiivisen resurssien hallinnan ja dynaamisen resurssien jakamisen pääpiirteet


• käyttää signaalinkäsittelyn perusmenetelmiä tietoliikennejärjestelmien ja erityisesti niiden vastaanottimien suunnitteluun sekä suunnitella ja toteuttaa erilaisia korjainalgoritmeja ja lineaarisia suodattimia tilastollisiin signaalinkäsittelysovelluksiin.