Koulutustarjonta 2012-2013, ARKISTO

Oulun yliopisto tarjoaa monenlaisia opiskeluvaihtoehtoja. Perus- ja jatkotutkintoon tähtäävät koulutukset sekä eri maisteriohjelmat tuottavat työelämässä arvostetun yliopistotutkinnon. Lisäksi osaamisen päivittämiseen tarjoutuu lukuisia mahdollisuuksia mm. avoimen yliopiston koulutustarjonnan, täydennyskoulutuksen ja tiedekuntien täydentävien opintokokonaisuuksien kautta.

Koulutusohjelmat ja oppiaineet (5-6-vuotiset)

DI, tuotantotalouden koulutusohjelma

Tutkinnon kuvaus ja profiili: 

Tuotantotalouden diplomi-insinöörin opinnoissa opiskelija saa teknillisen ammattitaidon lisäksi elinkeinoelämän taloudellisten tekijöiden tuntemusta ja johtamiseen liittyviä valmiuksia. Työelämässä teknillinen osaamistaustaa luo pohjan tuotantotalouden osaamisen soveltamiselle. Koulutusohjelman suorittaneella diplomi-insinöörillä on syvälliset tiedot erikoistumiskohteensa liittyvistä ilmiöistä ja laaja-alaiset valmiudet edistää tuottavuutta, laatua ja hyvinvointia näihin liittyen. Osaamistaan tuotantotalouden diplomi-insinööri soveltaa ratkaistessaan innovaatiotoiminnan ja tuotannollisen toiminnan haastaviakin ongelmia kaikilla talouselämän alueilla. Lisäksi valmistuneet omaavat valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin.

Oulun yliopiston Tuotantotalouden koulutusohjelmassa, perinteisten tuotantotalouden teemojen lisäksi, on erityispainotus tuotekehityksen johtamisen menetelmiin, tilastolliseen laadunhallintaan, projektiliiketoimintaan sekä inhimillisten resurssien johtamiseen työ- ja tuotekehitysorganisaatioissa. Lisäksi painotetaan ongelmanratkaisutaitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä sekä kotimaisessa että kansainvälisessä kontekstissa.

Koulutusohjelmalle on tyypillistä tiivis yhteistyö teollisuuden kanssa. Opiskelijoille tämä näkyy siinä, että esimerkiksi luennoilla käytetään oppimisen edistämiseksi yritysten käytännön haasteita ja vierailijaluennoitsijoita suoraan yritysmaailmasta. Lisäksi harjoitustyöt tehdään usein koskien todellisia yritysten ongelmia. Näin opiskelijat saavat käytännöllistä kokemusta yritysmaailmasta ja kontaktin mahdolliseen tulevaan työnantajaansa.

Opintojen rakennekaavio ja tutkintoon vaadittavat opinnot: 

Diplomi-insinöörin tutkinnon opintoihin (120 op) sisältyy

  • opintosuunnan opintoja 60 op
  • täydentäviä opintoja (tekniikan opintoja) 20 op
  • erikoismoduuli (valinnaisia opintoja) 10 op sekä
  • diplomityö 30 op.
Osaamistavoitteet: 

Koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri osaa itsenäisesti ratkaista talouselämän eri alueilla toimivien organisaatioiden tutkimus-, tuotekehitys- tai tuotannollisen toiminnan haasteita, joissa kehitetään uutta tietoa ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. Koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri osaa tehdä perusteltuja ja analyyttisiä kehitysehdotuksia ja ratkaisumalleja tehokkuuden, laadukkuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi huomioiden kestävän kehityksen periaatteet. Tässä kehittämistyössä valmistunut osaa soveltaa myös taloustieteen menetelmiä, teknistä osaamista ja keskeisimpiä ihmiskäyttäytymisen teorioita.

Koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri osaa toimia omassa työympäristössään yrittäjämäisesti eli osaa ottaa aktiivisesti vastuuta liiketoiminnan kehittämiseksi. Koulutusohjelman suorittanut osaa arvioida yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa ja hyödyntämää tätä tietoa johtamistyössä. Lisäksi valmistunut osaa arvioida omaa ja muiden osaamista ja tehdä jatkuvaa osaamisen kehittämistä yhteistyössä työyhteisön kanssa. Koulutusohjelman suorittanut osaa sujuvasti viestiä ja toimia vuorovaikutustilanteissa sekä suomen kielellä että vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

Opintosuuntien osaamistavoitteet:

Käytettävyyden ja työhyvinvoinnin hallinnan ja johtamisen (KTHJ) opintosuunnan alkuvaiheen suoritettuaan opiskelija tunnistaa ja osaa kuvailla oman koulutusohjelmansa antamilla valmiuksilla ihmistä tuotteen kanssa ja ihmistä työssä.  Lisäksi opintosuunnasta valmistunut osaa arvioida, soveltaa ja kehittää työjärjestelmäkokonaisuuksiin liittyvää työhyvinvointia, käytettävyyttä ja ergonomiaa. Työjärjestelmäkokonaisuuteen sisältyy niin yksilö, yhteisö, työvälineet, prosessit, tehtävät, toimintajärjestelmä, johtaminen, osaaminen kuin taidotkin. Opintosuunnasta valmistuneet osaavat arvioida ja antaa asiantuntijalausuntoja tuotteiden käytettävyyskokonaisuuden parantamiseksi. Hyvä tuotteen käytettävyyskokonaisuus tarkoittaa sujuvaa ja nautittavaa vuorovaikutusta ihmisen ja tuotteen tai järjestelmän kanssa. Opiskelija osaa jaotella työhyvinvoinnin yksityiskohtia ja toisaalta koota ja soveltaa näitä monipuolisesti ja monikriteerisesti käytännön työtilanteiden toimivuuden edistämiseksi. Organisaation kehittämisessä opiskelija osaa huomioida sekä yksilön että organisaation näkökulmat. Kehittämistyössä opiskelija osaa soveltaa laadukkaan työjärjestelmän keskeisimpiä erittely- ja arviointikriteerejä (fyysiset, psykososiaaliset ja kognitiiviset). Toisaalta opiskelija osaa työhyvinvointia eriteltäessä ja parannuksia ehdotettaessa huomioida myös seuraavat näkökulmat: inhimillisyys, tuottavuus, talous, teknologia, sopimukset ja lainsäädäntö. Opiskelija osaa määritellä ja soveltaa innovatiivisen ja "kestävän" johtamisen ja suunnittelun keskeisiä keinoja. Opiskelija osaa arvioida työhyvinvointia ja käytettävyyttä huomioiden objektiiviset edellytykset ja kokemukselliset näkökannat. Myönteisiä hyvinvointi- ja käyttäjäkokemuksia on tärkeää oppia arvioimaan ja tavoittelemaan - riskien hallintaa unohtamatta. Opintosuunnan suorittanut osaa antaa uudenlaista ja laajasti haluttua "voimaa" niin tavara- ja palvelutuotteiden kuin tuotannon kilpailukyvylle.

Laatu- ja projektijohtamisen opintosuunnan tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka osaavat valita ja soveltaa tilanteeseen sopivia johtamismenetelmiä. Laatujohtamisen taustalla olevat tilastolliset menetelmät sopivat hyvin toistuvan prosessimaisen tuotannon ohjaukseen, kun projektinjohtamisen menetelmiä voidaan soveltaa monimutkaisten ja ainutkertaisten projektien toteuttamiseen. Hyvä laatu- ja projektijohtamisen osaaminen tarjoaa mahdollisuuden monipuolisiin työtehtäviin erilaisissa yrityksissä ja organisaatioissa.

Laatujohtamisessa opetuksen pääpaino on tilastollisen laadunhallinnan menetelmissä. Opintosuunnasta valmistunut diplomi-insinööri osaa soveltaa erilaisia laatujohtamisen metodeja tuote- ja palveluprosessien analysointiin ja kehittämiseen.

Projektijohtamisen opetuksessa pääpaino on projektinjohtamisen ja projektiliiketoiminnan alueella: yksittäisten organisaation muutospro-jektien, tuotekehitysprojektien ja ulkoiselle asiakkaalle toteutettavien projektien johtaminen, sekä projektimaisesti toimivan organisaation (project-based organization) ja sen liiketoiminnan johtaminen. Opintosuunnalta valmistunut opiskelija osaa soveltaa tekniikoita erilaisten projektien johtamisessa. Lisäksi opiskelija osaa soveltaa projektimaisesti toimivan organisaation johtamisen keskeisiä menetelmiä ja osaa hyödyntää projekteja yrityksen tuotekehityksessä sekä liiketoiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Tuotannollisen toiminnan johtamisen opinto-suunnalta valmistunut diplomi-insinööri osaa suunnitella, kehittää ja johtaa tuotannollista toimintaa. Opintosuunnalta valmistunut osaa analysoida tuotannollisia järjestelmiä, laatia näihin kehittämissuunnitelmia sekä perusmene-telmillä johtaa tuotannollista toimintaa. Erikoistuminen tapahtuu vahvan teknistieteellisen opetuksen pohjalta ja sen ohessa. Opiskelijan valitsemat tekniikan opinnot tukevat tuotannon teknisten kysymysten ymmärtämistä yhdessä organisatoristen näkökulmien kanssa.

Tuotekehityksen johtamisen opintosuunnan tarkoituksena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla on kyky eri teknologioiden analysointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen. Opintosuunnan suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa teknologioiden, tuotteiden elinkaaren ja tuotteiden kehittämisprosesseihin liittyviä johtamisen menetelmiä. Erikoistuminen tapahtuu vahvan teknistieteellisen opetuksen pohjalta ja sen ohessa. Opintosuunnan erikoistumiselle muodostetaan perusta tuoteteknologian, tuotekehityksen ja innovaatioprosessin hallinnan, suorituskyvyn mittaamisen sekä johtamisen tietojärjestelmien opintojaksoilla. Tuotantotalouden koulutusohjelman muiden opintosuuntien sisällöt täydentävät hyvin teknologiajohtamisen ydinsisältöjä.

Aiemman osaamisen tunnustaminen: 

Aiemman osaamisen tunnustamiseen noudatetaan yliopiston pääperiaatteita (http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintopolku/ahot) ja teknillisen tiedekunnan ohjeita.

Opintojen toteutus: 

Opiskelu on kokopäiväistä opiskelua. Vuoden opiskelu vastaa 60 opintopistettä. Tämä tarkoittaa 1600 tuntia vuodessa opiskelijan opiskelutyötä. Koko tutkinto (120 op) voidaan suorittaa kahdessa vuodessa täysipäiväisesti opiskellen. Opinnot toteutetaan pääosin lähiopetuksena sisältäen luentoja, harjoituksia sekä yksilöllisiä ja ryhmissä toteutettavia itsenäisiä tehtäviä. Osan kursseista voi suorittaa myös kirjatenttinä ja muilla itsenäisen opiskelun menetelmillä. Opintoihin sisältyy lisäksi syventävä harjoittelu (3 op).

Luennot ja harjoitukset järjestetään tyypillisesti maanantaista torstaihin klo 8.15 - 18.00 ja perjantaisin klo 8.15 - 12.00. Tuotantotalouden oppiaineen tentit järjestetään tyypillisesti keskiviikkoisin klo 14.00-18.00.

Opetuskieli: 

Suomi, osa kursseista myös englanniksi.

Opintojen suoritustavat, arviointikäytänteet ja -asteikko: 

Tutkintoon liittyvät opinnot voidaan suorittaa opetussuunnitelmaperusteisesti. Opintojakson suoritukset arvioi pääsääntöisesti opintojakson vastuuhenkilö. Arviointi perustuu usein loppu- tai välitenttiarvosanoihin. Muitakin arviointimenetelmiä käytetään, kuten jatkuva arviointi, raportit, seminaarit jne. Opintojaksojen suorittaminen on tarkemmin kuvattu opintojaksokuvauksissa. Tutkinnon lopputyönä tehdään diplomityö. Diplomityön tekeminen on ohjeistettu Tuotantotalouden koulutusohjelman ohjeessa. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jossa voidaan huomioida myös aikaisemmat opinnot ja työkokemus.

Kursseista järjestetään kolme tenttiä.  Joidenkin kurssien pitäjät järjestävät luennoinnin aikana mahdollisuuden osallistua osakokeisiin ja joistakin kursseista järjestetään myös lisäksi kesätenttejä. Tentteihin täytyy ilmoittautua weboodin kautta. Tenttilistat, ilmoittaumisohjeet, tenttikäytänteet ja säännöt on ilmoitettu koulutusohjelman verkkosivulla.

(Koulutuksen johtosääntö, pykälä 17) Opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeerista asteikkoa 0–5 kokonaislukuina taikka sanallista arviota hyväksytty tai hylätty. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) 6 §:n mukaan vaadittavan suomen ja ruotsin kielen taidon arvioinnista on säädetty erikseen http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794.

Tutkinnon ammatillinen profiili: 

Tuotantotalouden koulutusohjelmasta valmistunut diplomi-insinööri työskentelee tyypillisesti tuotannonohjaus-, tuotekehitys-, markkinointi-, henkilöstön työympäristökehittämis- ja muissa teknillistaloudellisissa insinööritehtävissä.

Jatko-opintokelpoisuuden saavuttaminen: 

DI-opinnot antavat hyvät valmiudet jatkaa tieteellisiin jatko-opintoihin.

Valmistumisen edellytykset: 

Diplomi-insinöörin tutkintoa varten opiskelijan on tutkintoon vaadittavien opintosuoritusten ja opinnäytetyön lisäksi kirjoitettava kypsyysnäyte koulusivistyskielellään, saavutettava riittävä suomen ja ruotsin kielen taito kuten lain (424/2003) 6 §:n 1 momentissa on määritelty (ellei sitä ole osoitettu jo kandidaatin tutkinnossa). Tutkintotodistusta on anottava tiedekunnalta.

Tutkinnon antama kelpoisuus: 

Diplomi-insinöörin koulutus on teknis-tieteellisen alan ylempi korkeakoulututkinto ja antaa mahdollisuuden jatkaa ainakin omalla koulutusalalla tohtorinopintoihin. Koulutuksen sisältöön voi myös itse vaikuttaa painottamalla opintojen sisältöä ja harjoittelupaikkojen valintaa omien kiinnostusten mukaisesti.

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnosta (2004/794), Kielitaitopykälä 6§: Kielitaito:

Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.

Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Perustiedot

Tutkinnon taso: 
Maisterin tutkinto
Opintojen kesto: 
2 vuotta
Laajuus: 
120 op
Opetuskieli: 
suomi
Graduate profiles: 
Account Manager
Customer Quality Engineer
Development Manager
Project Manager
Sourcing and Delivery Manager
+358 (0)294 482932
pekka.kess (at) oulu.fi

Hakeminen ja valintaperusteet

Hakeminen: 
Tutkinto on osa viisivuotista koulutusohjelmaa, johon haetaan valtakunnallisessa sähköisessä yhteishaussa http://yliopistohaku.fi