Koulutustarjonta 2012-2013, ARKISTO

Oulun yliopisto tarjoaa monenlaisia opiskeluvaihtoehtoja. Perus- ja jatkotutkintoon tähtäävät koulutukset sekä eri maisteriohjelmat tuottavat työelämässä arvostetun yliopistotutkinnon. Lisäksi osaamisen päivittämiseen tarjoutuu lukuisia mahdollisuuksia mm. avoimen yliopiston koulutustarjonnan, täydennyskoulutuksen ja tiedekuntien täydentävien opintokokonaisuuksien kautta.

Koulutusohjelmat ja oppiaineet (5-6-vuotiset)

DI, konetekniikan koulutusohjelma

Tutkinnon kuvaus ja profiili: 

Konetekniikan diplomi-insinöörin tutkinto antaa laaja-alaiset tiedot koneiden ja rakenteiden teoreettisesti vaativiin sekä käytännönläheisiin diplomi-insinöörin tehtäviin. Koneita ja rakenteita sovelletaan hyvin moniin käyttötarkoituksiin ja niiden valmistukseen ja käyttöön liittyy monia erikoisosaamista edellyttäviä osa-alueita. Jotta ohjelmasta valmistuva diplomi-insinööri olisi nopeasti valmistuttuaan kykenevä toimimaan syvällistä erityisosaamista vaativissa tehtävissä, on koulutusohjelma jaettu eri opintosuuntiin. Opintosuunnilla annettava opetus perustuu uusimpaan tietoon ja mahdollistaa työelämässä jatkuvan oppimisen ja oman alansa kehittämisen. Opintosuunnat vastaavat niitä osa-alueita, joilla kansallisesti ja kansainvälisesti toimivien yritysten ja organisaatioiden osaavan diplomi-insinöörikunnan tarve on suurinta.

Opintojen rakennekaavio ja tutkintoon vaadittavat opinnot: 

Diplomi-insinöörivaiheessa suoritetaan kandidaattivaiheessa valitun opintosuunnan moduuli, kandidaattivaiheessa valitun toisen opintosuunnan täydentävä moduuli sekä erikoismoduuli ja diplomityö. Näiden lisäksi opiskelijan pitää suorittaa joko oman opintosuunnan syventävä moduuli tai oma täydentävä/syventävä moduuli. Oma täydentävä/syventävä moduuli voi sisältää opiskelijan vapaasti valitsemia vähintään aineopintotasoisia Oulun yliopiston tai jonkin muun koti- tai ulkomaisen yliopiston opintoja. Suunnitelma omasta täydentävästä/syventävästä moduulista valmistellaan etukäteen yhdessä opintoneuvojan kanssa ja sen sisältö hyväksytään osaston erillisen ohjeen mukaisesti.


Diplomi-insinöörivaiheen pitää sisältää yhdessä diplomityön kanssa vähintään 60 op syventäviä opintoja.


Mikäli jokin moduuli sisältää opintojakson, jonka opiskelija on jo suorittanut muissa opinnoissaan, päällekkäisyys korvataan suorittamalla ko. opintopistemäärän verran lisää syventävän moduulin tai oman täydentävän/syventävän moduulin opintoja siten, että yhdessä diplomityön kanssa diplomi-insinöörivaiheen laajuudeksi tulee 120 op.


Tarkemmat tiedot löytyvät kurssidiagrammista.

Osaamistavoitteet: 

Diplomi-insinöörivaiheessa opinnot koostuvat oman opintosuunnan aine- ja syventävistä opinnoista sekä laaja-alaisuutta antavista täydentävistä opinnoista.


Auto- ja työkonetekniikan opintosuunnan suorittanut opiskelija tuntee perusteet ajoneuvomekaniikasta, ajoneuvomääräyksistä ja autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmistä ja polttomoottoritekniikasta. Hän kykenee analysoimaan eri autojen ja työkoneiden ajoneuvomekaanisia ratkaisuvaihtoehtoja käyttäen moderneja laskenta- ja suunnittelutyökaluja sekä arvioimaan erilaisten moottorivaihtoehtojen tarkoituksenmukaisuutta. Hän kykenee myös arvioimaan ajoneuvojen ympäristövaikutuksia niiden koko elinkaaren ajalla. Opintosuunnan suoritettuaan opiskelija tuntee keskeiset ajoneuvomääräykset ja kykenee kriittisesti analysoimaan alan tieteellistä tietoa ja soveltamaan sitä autojen ja työkoneiden suunnittelu- ja kehitystyössä.


Koneensuunnittelun opintosuunnan suorittanut opiskelija osaa määritellä olemassa olevalle tai kehitettävälle tuotteelle kriteerit, jotka sille asetetaan tuotesuunnittelutavoitteiksi. Hän tuntee nykytekniikan tarjoamat ratkaisuvaihtoehdot ja osaa ideoida ja tuottaa systemaattisesti uusia ratkaisuvaihtoehtoja asettamiensa tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän pystyy mitoittamaan ja analysoimaan eri ratkaisuvaihtoehdot käyttäen moderneja laskenta- ja suunnittelutyökaluja sekä hallitsee materiaalinvalintakriteerit ja tuotantomenetelmät suunnittelutyössä tarvittavassa laajuudessa. Hän kykenee arvioimaan suunniteltavan tuotteen ympäristövaikutuksia sen elinkaaren ajalla. Opintosuunnan suoritettuaan opiskelija tuntee eri teollisoikeudet siinä laajuudessa, että osaa hakea tuotteelle soveltuvaa suojaa ja välttää muiden teollisoikeuksien loukkauksia.


Materiaalitekniikan opintosuunnan suorittanut opiskelija hallitsee erityisesti metallien valmistus-, lämpökäsittely- ja liittämismenetelmät sekä niissä käytettävien prosessiparametrien vaikutuksen metallituotteiden mikrorakenteisiin ja ominaisuuksiin. Hän osaa myös huomioida erilaisten kuormitusten ja käyttöolosuhteiden asettamat vaatimukset metallimateriaalien valinnalle eri käyttökohteisiin. Lisäksi opiskelija tuntee muidenkin rakennemateriaalien kuten muovien, keraamien ja komposiittien tärkeimmät ominaisuudet ja valintakriteerit.


Mekatroniikan ja konediagnostiikan opintosuunnalla on mahdollista erikoistua joko mekatroniikkaan tai konediagnostiikkaan. Mekatroniikan syventymiskohteen suorittanut opiskelija osaa tunnistaa ja kuvata nykyaikaisten, moniteknisten koneiden ohjaus- ja säätöperiaatteet sekä yleisimmät toimilaite- ja anturointiratkaisut. Hän osaa arvioida erilaisten elektronisten säätö- ja ohjausjärjestelmien soveltuvuutta koneohjauksiin, ja valita sovelluskohteeseen tarkoituksenmukaisen järjestelmän. Opiskelija osaa käyttää mekatroniikan alueen tärkeimpiä suunnittelutyökaluja. Hän pystyy mitoittamaan mekatronisissa järjestelmissä käytettäviä toimilaitteita ja valitsemaan tarkoitukseen sopivat anturit. Hän osaa myös analysoida mekaanisesti ja säätöteknisesti monimutkaisten koneiden osakokonaisuuksia, ja mitata järjestelmien suorituskykyä.


Konediagnostiikan syventymiskohteen suorittanut diplomi-insinööri osaa perustellen selittää, mikä on teollisuuslaitoksen kunnossapidon tavoite ja merkitys tuotannon kokonaistehokkuuden, käyttövarmuuden, turvallisuuden ja ympäristön kannalta. Hän tunnistaa koneen kunnon ja tuotteen laadun välisen yhteyden. Hän osaa myös käyttää kunnossapitoon ja käyttövarmuuteen liittyviä käsitteitä sekä esitellä keskeiset kunnossapitostrategiat ja organisointitavat. Opiskelija on selvillä koneiden kunnon diagnostiikan merkityksestä kunnossapidossa ja osaa käyttää monipuolisesti konediagnostiikan mittaus- ja analysointimenetelmiä tavoitteenaan kone- ja laitevaurioiden ennaltaehkäisy. Näitä menetelmiä käyttäen hän kykenee tunnistamaan koneiden tyypillisimmät viat ja arvostelemaan niiden vakavuusastetta sekä ehdottamaan tarvittavia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi. Opiskelija osaa myös käyttää alan keskeisiä standardeja ja ottaa huomioon kunnossapidon koneiden suunnittelulle asettamia vaatimuksia. Näillä toimenpiteillä varmistetaan tehtaiden ja voimalaitosten turvallinen käyttö. Samalla alennetaan niiden elinkaarikustannuksia ja huolehditaan siitä, että ympäristöystävällinen ajotapa toteutuu.


Rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian opintosuunnalla erikoistutaan joko rakennesuunnitteluun tai rakentamisteknologiaan. Rakennesuunnitteluun syventyvä opiskelija osaa analysoida, suunnitella ja mitoittaa erilaisia kantavia ja muita puu-, betoni, teräs- ja teräs-betoniliittorakenteita. Hän voi käytännön kokemuksen kartuttua hakea lainsäädännössä määriteltyjä kaikkein vaativimpien rakenteiden suunnittelijan pätevyyksiä.


Rakentamisteknologiaan syventyvä opiskelija osaa suunnitella ja ohjata rakentamisprosessia, suunnitella infrahankkeita sekä käyttää nykyteknologian ja automaation tarjoamia mahdollisuuksia talon-, sillan- ja pohjarakentamisen toimintaprosesseissa. Opiskelija voi vaikuttaa tutkintonsa laaja-alaisuuteen valitsemalla täydentäviä opintoja esimerkiksi tuotantotalouden tai ympäristötekniikan alalta.


Teknillisen mekaniikan opintosuunnan valinnut opiskelija tietää teknillisen mekaniikan käsitteistön ja teoriat konetekniikkaan oleellisesti kuuluvilla osa-alueilla siten, että osaa soveltaa niitä käytännön suunnittelutehtävissä. Hän tietää ja osaa soveltaa erilaisia analyyttisiä, numeerisia ja kokeellisia menetelmiä konetekniikkaan liittyvissä teknillisen mekaniikan ongelmissa. Opintosuunnalta valmistunut osaa käyttää nykyaikaisia laskentatyökaluja ja -ohjelmistoja yllä esitettyjen ongelmien ratkaisussa. Hän osaa toimia osana projektiryhmää oman alansa asiantuntijana. Lisäksi hänellä on oman erikoitumisalansa teoreettista ja soveltavaa tietotaitoa ja näihin perustuvaa valmiutta itsenäiseen työskentelyyn ja alansa kehityksen seuraamiseen.

Aiemman osaamisen tunnustaminen: 

Aiemman osaamisen tunnustamisessa noudatetaan Oulun yliopiston määrittelemiä periaatteita: http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintopolku/ahot

Opintojen toteutus: 

Opiskelu on kokopäiväistä opiskelua, joka vastaa 60 opintopistettä vuodessa. Tämä tarkoittaa 1600 tuntia vuodessa opiskelijan opiskelutyötä. Koko tutkinto (120 op) voidaan suorittaa kahdessa vuodessa täysipäiväisesti opiskellen. Opinnot on toteutettu lähiopetuksena. Opintoihin sisältyy lisäksi työssä oppimisjakso.

Opetuskieli: 

Opetus on suomenkielistä.

Opintojen suoritustavat, arviointikäytänteet ja -asteikko: 

Opiskelija suorittaa opetussuunnitelman vaatimat opinnot sisältäen diplomityön sekä kypsyysnäytteen.


Opintojaksojen suorittamisista ja arvioinnoista on tarkemmin kerrottu opintojaksokuvauksissa. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, jossa otetaan huomioon aikaisemmat opinnot ja työkokemus. Opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeerista asteikkoa 0–5 kokonaislukuina taikka sanallista arviota hyväksytty tai hylätty.


Opintokokonaisuuden arvosanan laskemisessa noudatetaan opintopistemäärillä painotettua keskiarvoa. Pro gradu -tutkielmien ja diplomitöiden arvosanoja ei oteta huomioon syventävien opintojen keskiarvoa laskettaessa.


Yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) 6 §:n mukaan vaadittavan suomen ja ruotsin kielen taidon arvioinnista on säädetty erikseen.

Tutkinnon ammatillinen profiili: 

Diplomi-insinöörivaiheessa opinnot koostuvat oman opintosuunnan aine- ja syventävistä opinnoista sekä laaja-alaisuutta antavista täydentävistä opinnoista.


Auto- ja työkonetekniikan opintosuunnalla syvennytään raskaan kuljetuskaluston sekä erilaisten työkoneiden suunnitteluun, tuotekehitykseen ja konstruktiotekniikkaan. Opintosuunnalta valmistuvat diplomi-insinöörit sijoittuvat monenlaisiin tehtäviin vaativasta työkoneiden tuotekehityksestä erilaisiin viranomaistehtäviin. Opiskelijat voivat oman valintansa perusteella täydentää osaamistaan teknillisen mekaniikan, mekatroniikan tai tuotantotalouden alueelle.


Koneensuunnittelun opintosuunnalla ovat syventäviä ammattiaineita yleinen koneensuunnittelu lähtien uuden tuotteen hausta sen kehittämiseen markkinakelpoiseksi tuotteeksi sekä paperia ja puumassaa valmistavien koneiden konstruktiotekniikka ja kunnossapito. Molemmissa pääaineissa annetaan koneensuunnitteluun, tuotekehitykseen ja tutkimustoimintaan tähtäävää koulutusta. Opintosuunnalla voi syventyä myös koneautomaation, mekatroniikan ja robottitekniikan opintoihin sekä tietotekniikan sovellutuksiin. Lisäksi tuotantotalouden aineet lisäävät laaja-alaisuutta. Koneensuunnittelun koulutuksen saaneet diplomi-insinöörit ovat sijoittuneet nopeasti tutkimuksen, tuotekehityksen, koneteknisen tuotannon, kunnossapidon ja markkinoinnin asiantuntijatehtäviin. Koneensuunnittelijan koulutuksen monipuolisuus tarjoaa hyvän pohjan kokonaisuuden hallintaan, mikä mahdollistaa uralla etenemisen vaativiinkin johtotehtäviin.


Materiaalitekniikan opintosuunnalla ovat pääammattiaineina yleinen metalli- ja materiaalioppi (fysikaalinen metallurgia), materiaalien tutkimustekniikka sekä metallien muokkaustekniikka. Materiaalitekniikan suuri merkitys näkyy erityisesti metalliteollisuudessa, mutta myös monilla muilla tekniikan ja elämän eri aloilla. Kehittyneet materiaalit erikoisominaisuuksineen antavat uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja erilaisiin käyttösovellutuksiin muuttaen samalla suunnittelua ja tuotantotekniikkaa. Tietotekniikka, simulointi ja uudet elektronioptiset tutkimusmenetelmät tehostavat materiaalien kehittämisistä. Materiaali-insinöörin koulutustavoitteena on kehittyä erilaisten materiaalien, eritoten metallien, valmistusta, ominaisuuksia ja käyttöä tunteva asiantuntijaksi, joka toimii monipuolisissa kehitys-, laadunvalvonta-, käyttö- tai tutkimustehtävissä metallien jalostusyrityksissä, konepajoissa, elektroniikkateollisuudessa tai tutkimuslaitoksissa.


Mekatroniikan ja konediagnostiikan opintosuunnalla on mahdollista erikoistua joko mekatroniikkaan tai konediagnostiikkaan. Mekatroniikan erikoistumisalueen tavoitteena on kouluttaa koneinsinöörejä, joilla on riittävät perustiedot myös elektroniikasta ja tietotekniikasta. Hyödyntämällä näitä aloja koneensuunnittelussa, voidaan koneiden toimintoja automatisoida tai rakentaa ominaisuuksiltaan täysin uusia koneita. Koneiden pitkälle kehitetty automaatio on olennainen tekijä pyrittäessä niiden yhä joustavampaan ja tuottavampaan käyttöön. Mekatroniikka integroi ”älyn” tuotteisiin. Opiskelijat perehdytetään mekatronisten tuotteiden suunnitteluun niin, että he kykenevät toimimaan tällä ripeää kehitystä kaipaavalla alueella. Mekatroniikan opintosuunnalla on yhteys Oulun seudulla voimakkaasti kehittyneeseen elektroniikkateollisuuteen.


Konediagnostiikkaan suuntautuneet diplomi-insinöörit ovat sijoittuneet vaativiin paperi-, teräs- ja prosessiteollisuuden sekä voimalaitosten kunnossapito- ja käynnissäpitotehtäviin. Lisäksi heitä on konepajoissa haastavissa modernisointi-, tuotekehitys- ja huoltotehtävissä. Osa näistä erikoisosaajista sijoittuu diagnostiikkaan ja käyttövarmuuteen liittyviin tutkimustehtäviin. Kunnossapitotehtävät antavat myös mahdollisuuden edetä yritysten ylimpään johtoon saakka.


Rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian opintosuunnalla erikoistutaan joko rakennesuunnitteluun tai rakentamisteknologiaan. Rakennesuunnitteluun syventyvät opiskelijat perehdytetään erilaisten rakenteiden, mm. rakennusten ja siltojen, analysointiin, suunnitteluun ja mitoitukseen. Rakentamisteknologian opiskelijat syventyvät opinnoissaan rakentamisprosesseihin sekä rakentamisen tuotannon teknologisiin kysymyksiin. Opinnoissa perehdytään myös korjausrakentamiseen, elinkaarisuunnitteluun sekä matalaenergiarakentamiseen. Opintosuunnan suorittaneet diplomi-insinöörit sijoittuvat tyypillisesti asiantuntija- ja esimiestehtäviin insinööritoimistoihin, rakennusliikkeisiin, rakennusaineteollisuuteen sekä julkisen sektorin organisaatioihin. Rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian opintosuunta antaa laajat tiedot rakennusalan perusteista. Opetuksessa hyödynnetään tehokkaasti tietotekniikan, rakenteiden numeerisen analyysin sekä tietomallinnuksen uusimpia sovellutuksia. Opintosuunnan suorittaneet diplomi-insinöörit sijoittuvat tyypillisesti asiantuntija- ja esimiestehtäviin insinööritoimistoihin, rakennusliikeisiin, rakennusaineteollisuuteen sekä julkisen sektorin organisaatioihin.


Teknillisen mekaniikan opintosuunta kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka osaavat analysoida koneiden, rakenteiden ja laitteiden mekaanista käyttäytymistä analyyttisesti, numeerisesti ja kokeellisesti. Näiden analyysien tuloksena syntyy turvallisia, luotettavia, kestäviä ja ympäristöään häiritsemättömiä tuotteita. Statiikka ja dynamiikka luovat pohjan lujuusopin opintojaksoille ja nämä edelleen elementtimenetelmien ja värähtelymekaniikan opinnoille. Teknillisen mekaniikan taitoja tarvitaan mitä moninaisimmissa tehtävissä mm. lääketieteen tekniikassa. Opintosuunnalta valmistuvat käyttävät työssään jokapäiväisenä apuna tietokonetta. Työ voi olla tutkimusta, tuotekehitystä, vaurioselvitystä tai suunnittelua. Teknillisen mekaniikan diplomi-insinööri on erikoisasiantuntija, joka tekee työtään yhteistyössä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa.


Tuotantotalouden opintosuunta kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla on tekniikan tuntemuksen lisäksi hyvät tiedot tuotantoelämään ja markkinointiin liittyvistä taloudellisista, hallinnollisista ja johtamistaidon kysymyksistä. Opintosuunnan suorittaneet diplomi-insinöörit sijoittuvat tehtäviin, joissa vaaditaan yritystalouden ja markkinoinnin tuntemusta. Tällaisia tehtäviä on sekä teollisuusyrityksissä, niiden sidosryhmissä että julkisen hallinnon organisaatioissa. Tuotantotalouden opintosuunta tarjoaa opiskelijalle laaja-alaisen käsityksen tuotannon, tuotantoyrityksen ja tilaustoimitusketjun johtamisesta ja hallinnasta sekä projektitoiminnasta.


Tuotantotekniikan opintosuunnalla ovat pääammattiaineina konepajan valmistustekniikka, tuotantoautomaatio, tuotannonohjaus ja -suunnittelu sekä tuotantotalous. Vaihtoehtoisesti voidaan syventyä elektroniikan tuotantotekniikkaan. Opintosuunnalta valmistuneet diplomi-insinöörit ovat sijoittuneet konepajan ja muun valmistavan teollisuuden käyttöinsinööreiksi, tuotannon teknisen suunnittelun esimiehiksi, tuotantopäälliköiksi, tehtaanjohtajiksi, eri teollisuuden alojen kunnossapitoinsinööreiksi ja -päälliköiksi sekä erilaisiin teknisen kaupan tehtäviin.

Jatko-opintokelpoisuuden saavuttaminen: 

Diplomi-insinöörillä on hyvät valmiudet jatkaa opintojaan tohtoriopintoihin.

Valmistumisen edellytykset: 

Diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkintoa varten opiskelijan on tutkintoon vaadittavien opintosuoritusten ja opinnäytetyön lisäksi kirjoitettava kypsyysnäyte koulusivistyskielellään, saavutettava riittävä suomen ja ruotsin kielen taito kuten lain (424/2003) 6 §:n 1 momentissa on määritelty (ellei sitä ole osoitettu jo kandidaatin tutkinnossa). Tutkintotodistusta on anottava tiedekunnalta.

Tutkinnon antama kelpoisuus: 

Diplomi-insinöörin koulutus on teknis-tieteellisen alan ylempi korkeakoulututkinto ja antaa mahdollisuuden jatkaa ainakin omalla koulutusalalla tohtorinopintoihin. Koulutuksen sisältöön voi myös itse vaikuttaa painottamalla opintojen sisältöä ja harjoittelupaikkojen valintaa omien kiinnostusten mukaisesti.


Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnosta (2004/794), Kielitaitopykälä 6§: Kielitaito


Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:


1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä


2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.


Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.


Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Perustiedot

Tutkinnon taso: 
Maisterin tutkinto
Opintojen kesto: 
2 vuotta
Laajuus: 
120 op
Opetuskieli: 
suomi
Graduate profiles: 
Kehitysinsinööri
Suunnittelija
Tuotantoinsinööri
Kunnossapitoinsinööri
Tuotekehitysjohtaja
+358 (0)294 482081
juhani.niskanen (at) oulu.fi

Hakeminen ja valintaperusteet

Hakeminen: 
The degree is part of a five-year degree programme which is applied for through the joint application system at http://yliopistohaku.fi. The main language of instruction in the degree programme is Finnish. Detailed information about admission requirements and applying is only available in Finnish.