Koulutustarjonta 2013-2014, ARKISTO

Oulun yliopisto tarjoaa monenlaisia opiskeluvaihtoehtoja. Perus- ja jatkotutkintoon tähtäävät koulutukset sekä eri maisteriohjelmat tuottavat työelämässä arvostetun yliopistotutkinnon. Lisäksi osaamisen päivittämiseen tarjoutuu lukuisia mahdollisuuksia mm. avoimen yliopiston koulutustarjonnan, täydennyskoulutuksen ja tiedekuntien täydentävien opintokokonaisuuksien kautta.

Koulutusohjelmat ja oppiaineet (5-6-vuotiset)

DI, prosessitekniikan koulutusohjelma

Tutkinnon kuvaus ja profiili: 

Diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävissä opinnoissa opintojen neljäntenä ja viidentenä vuonna opiskelija saa valmiuden alan vaativiin suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä vahvan perustan tieteellisiin jatko-opintoihin. Diplomi-insinööriopinnot suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet suunnitella ja kehittää erilaisia prosesseja myös niiden automaattisen säädön ja optimoinnin sekä taloudellisten lainalaisuuksien ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Lisäksi hän on perehtynyt tekniikan turvallisuuteen ja henkilöstökysymyksiin.

Diplomi-insinöörin tutkinnossa opiskelija valitsee opintosuunnan. Opinnot koostuvat pääosin opintosuunnan syventävistä opintojaksoista.

Prosessitekniikan koulutusohjelmassa on kahdeksan opintosuuntaa:

  1. Automaatiotekniikka (Automation Engineering)
  2. Biotuotteet ja bioprosessitekniikka (Bioproducts and Bioprocess Engineering)
  3. Kemian prosessitekniikka (Chemical Engineering)
  4. Prosessimetallurgia (Extractive Metallurgy)
  5. Rikastustekniikka (Mineral Processing)
  6. Teollisuuden energia- ja ympäristötekniikka (Industrial Energy and Environmental Engineering)
  7. Tuotantotalous (Industrial Engineering)

Vesi- ja yhdyskuntatekniikka (Water and Geo Engineering)

Tutkintoon vaadittavat opinnot: 

DI-vaihe koostuu kahdesta tai kolmesta osaamiskokonaisuudesta (opintosuunnan moduuli, syventävä/täydentävä moduuli sekä täydentävä moduuli) ja diplomityöstä. Opintosuunnissa, joissa opintosuunnan moduuli on 60 op, syventävä moduuli sisältyy opintosuunnan moduuliin.

DI-vaiheessa opiskelija suorittaa oman opintosuuntansa moduulin. Opintosuunnissa, joissa opintosuunnan moduuli on 30 op, opiskelija valitsee toiseksi moduuliksi joko täydentävän tai toisen opintosuunnan moduulin. Valittu moduuli suoritetaan kokonaan tai siitä vähintään 30 opintopistettä.

Kolmannen, täydentävän moduulin opiskelija valitsee joko valmiista täydentävistä moduuleista tai muista opintosuuntien moduuleista tai kokoaa sen ohjatusti Oulun yliopiston vähintään aineopintotasoisista opintojaksoista tai opinnoista muissa yliopistoissa Suomessa tai ulkomailla. Kieliopintojen määrä on rajoitettu 10 op:een. Täydentävään moduuliin sisältyy pakollisena 3 op syventävää työharjoittelua.

 

Osaamistavoitteet: 

Diplomi-insinööriopinnoissa opiskelijalla on valinnan vapautta ja hänen osaamisensa rakentuu omien valintojen kautta. Tutkinto rakentuu osaamiskokonaisuuksista.

Automaatiotekniikan opintosuunnan valinnut kykenee soveltamaan matemaattisia ja graafisia menetelmiä prosessien dynamiikan mallintamisessa. Dynaamisia malleja hän kykenee käyttämään säädön suunnittelussa, vikadiagnostiikassa ja prosessin toiminnan optimoinnissa. Suoritettuaan automaatiotekniikan opinnot hän kykenee suunnittelemaan kohdeprosessien tarvitseman instrumentoinnin ja automaation järjestelmätason ratkaisut. Opinnot suoritettuaan valmistunut osaa toimia prosessiautomaation asiantuntijana, suunnittelijana, tutkijana ja kehittäjänä sekä lisäksi kykenee kehittämään itseään muidenkin automaation sovellusalueiden asiantuntijana.

Biotuotteet ja bioprosessitekniikka-opintosuunta tarjoaa kaksi osaamiskokonaisuutta:

1)               Biotuotetekniikka antaa valmiudet toimia sekä perinteisen puunjalostusteollisuuden että uuden nousevan biojalostusalan alueella. Erikoistumisen opiskellut saa käsityksen uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisen arvoketjuista raaka-aineesta valmiiseen tuotteeseen sekä osaa arvioida biotuotetekniikkaa ympäristön ja luonnonvarojen kestävän käytön kannalta. Biotuotetekniikan erikoistumiskohteen suorittanut osaa keskeiset biomassan prosessointitekniikat ja ilmiöt sekä raaka-aine- ja prosessointivaatimukset eri tuotesovelluksille.

2)               Bioprosessitekniikan erikoistumisen opiskellut omaa hyvät edellytykset toimia erityisesti teollisuudenaloilla, joilla edellytetään asiantuntemusta sekä teollisen biotekniikan eri ilmiöistä että prosessi- ja/tai ympäristötekniikasta. Erikoistumiskohde antaa valmiudet tunnistaa biokemiallisten ja mikrobiologisten ilmiöiden asettamat vaatimukset teollisuuden prosesseille. Bioprosessitekniikan erikoistumisopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee bioprosessitekniikkaan liittyvät keskeiset ilmiöt ja osaa soveltaa niitä erityyppisissä bioprosesseissa.

Kemian prosessitekniikan opintosuunnassa erikoistutaan kandidaatin opintojen antamien perusvalmiuksien pohjalta kemiantekniikan prosessiyksiköiden kehitykseen ja prosessisuunnitteluun. Ammattiosaamista täydennetään perehtymällä vähimmäisvaatimuksia laaja-alaisemmin ympäristötekniikkaan, tuotantotalouteen, työtieteisiin tai automaatiotekniikkaan. Varsinaisen osaamiskokonaisuuden tuottamia valmiuksia opiskelija voi lisätä myös yksilöllisempien mieltymystensä mukaisilla opintokokonaisuuksilla.

Kemian prosessitekniikan opintosuunnan suorittanut hallitsee kemianteknisten osaprosessien raaka-aine- ja energiavirrat sekä tuntee niiden oleelliset hallintaparametrit. Opiskelija osaa myös ottaa huomioon epäideaalisuuksia sekä useita yhtäaikaisia ilmiöitä sekä arvioida prosessilaitoksen toimintaa.

Prosessimetallurgian opintosuunnasta valmistuva diplomi-insinööri hallitsee keskeisimmät prosessimetallurgisessa (erityisesti raudan, terästen ja ferroseosten pyrometallurgisessa) tutkimus- ja kehitystyössä tarvittavat menetelmät (liittyen mallinnukseen, kokeelliseen toimintaan ja analysointiin) sekä niiden kytkökset tarkastelun kohteina oleviin ilmiöihin (reaktiot, siirtoilmiöt, rakennemuutokset) ja sovelluskohteisiin (metallurgiset prosessit niissä esiintyvine materiaaleineen sekä ympäristövaikutuksineen). Lisäksi hänellä on prosessimetallurgiaa tukeva osaaminen, joka voi liittyä prosessitekniikan lisäksi esimerkiksi materiaalitekniikkaan, automaatiotekniikkaan, rikastustekniikkaan, tuotantotalouteen tai ympäristötekniikkaan.

Rikastustekniikan opintosuunnasta valmistuva opiskelija hallitsee kaivostoiminnan tutkimus- ja kehitystyössä tarvittavat taloudelliset, lainsäädännölliset, geologiset ja tekniset perusteet kaivoksen perustamisesta aina sen sulkemiseen. Opintosuunnasta valmistuva opiskelija hallitsee erityisesti kaivostekniikan, malmin louhinnan, rikastustekniikan ja kaivoksen ympäristötekniikan menetelmät, sekä tuntee kaivostoiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset ja tuntee toimintaan liittyvät turvallisuusasiat ja sosiaalisen vastuun.

Rikastustekniikan opintosuunnassa on mahdollista tehdä kaksoistutkinto Luulajan teknillisen yliopiston kanssa. Tämä vaatii opiskelijavaihdon Luulajaan. Kaksoistutkintoon on erillinen opiskelijavalinta. Lisätietoa tästä saa osaston suunnittelijoilta.

Teollisuuden energia- ja ympäristötekniikan opintosuunta antaa valmiudet ympäristöystävällisten prosessien suunnitteluun sekä tehtaan sisäisin että ulkoisin toimenpitein. Lisäksi teollisuuden energia- ja ympäristötekniikkaan suuntautuneella diplomi-insinöörillä on osaamista erilaisista kestävistä energiantuotantoprosesseista sekä energian jakelusta. Lähtökohtana on prosessisuunnittelun näkökulma, jossa korostetaan erityisesti prosessianalyysiä, prosessien arviointia, ympäristöteknisiä kysymyksiä sekä kestävää tuotantoa ja tuotantoteknologioita. Tähän erikoistunut diplomi-insinööri tuntee tyypillisen suunnitteluprosessin eri vaiheet, tietolähteet ja suoritusmetodiikan. Keskeistä on turvallisuus- ja ympäristötietoisuuden sekä prosessien kustannus- ja kannattavuusarviointien tekeminen. Erityisosaamisalueina valmistuvilla diplomi-insinööreillä ovat esim. katalyyttien käyttö ympäristötekniikassa, suljetut kierrot, ympäristöystävälliset raaka-aineet, valmistusmenetelmät ja tuotteet sekä elinkaariarviointi.

Tuotantotalouden opintosuunta tarjoaa opiskelijalle käsityksen tuotannon, tuotantoyrityksen ja tilaustoimitusketjun johtamisesta ja hallinnasta sekä innovaatio- ja projektitoiminnasta. Valmistunut tuntee tuotannollisten prosessien hallinnan ja hän tuntee prosessiteollisuuden häiriöttömyyden ja turvallisuuden periaatteet. Hänellä on osaamista organisaation ja henkilöstön suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen sekä muutoshallintaan. Lisäksi opiskelija osaa huomioida ihmisen osana työyhteisöä.

Valmistuneet diplomi-insinöörit pystyvät toimimaan teknillisten tehtävien lisäksi myös tuotannonohjaus-, tuotekehitys-, markkinointi- sekä muissa teknillistaloudellisissa insinööritehtävissä.

Vesi- ja yhdyskuntatekniikan opintosuunnan suoritettuaan opiskelija tuntee veden ja haitta-aineiden kulkeutumismekanismit, osaa laskea pinta- ja pohjavesien liikkeet ja mitoittaa maaperän kuivatusratkaisut, ymmärtää vesiensuojelun pääkohdat ja osaa ottaa nämä huomioon vesivarahankkeissa. Valmistunut tietää keskeiset osa-alueet ympäristölainsäädännöstä ja ympäristövaikutusten arvioinnista. Hän osaa laskea erilaisten hankkeiden vesistövaikutuksia,  hallitsee vesi- ja jätevesilaitosten yksikköprosessit ja niiden mitoittamisen, osaa näytteenoton periaatteet ilmasta, vedestä, jätteestä ja maaperästä, osaa mitoittaa teollisuuden ja yhdyskuntien jätehuoltoratkaisuja sekä huomioida jätteen vähentämiseen tähtäävät ratkaisut, huomioida alueiden geotekniset vaatimukset ja tulkita pohjatutkimustuloksia sekä tietää perusteet geotekniseen mitoitukseen. Opetuksessa ja tutkimuksessa painotetaan pohjoisia olosuhteita.

Vesitekniikan opiskellut pystyy arvioimaan hydrologisia prosesseja alalla tunnettujen laskenta- ja mallinnusohjelmien avulla. Hän tietää veden laatuun vaikuttavat keskeiset luonnonprosessit ja ymmärtää maankäytön vaikutuksen vesistökuormituksen synnyssä.

Yhdyskuntatekniikan opinnot valinnut osaa kuvailla maaperän geologiset muodostumat sekä maaperän geotekniset ominaisuudet rakentamisen kannalta. Hän osaa valita sellaiset maaperän tutkimusmenetelmät, jotka soveltuvat rakentamistarkoitukseen. Hän hallitsee geoteknisen mitoituksen periaatteet ja osaa tehdä laskelmat yleisesti alalla käytössä olevilla ohjelmistoilla. Opiskelija tunnistaa maaperän pilaantumisriskejä aiheuttavat toiminnot ja osaa valita maaperäolosuhteiden perusteella erilaisiin kohteisiin soveltuvat kunnostusmenetelmät ja rakenteelliset suojausmenetelmät. Yhdyskuntatekniikan opinnot tähtäävät aa-suunnittelijan infra-alan pohjarakennesuunnittelijan teoriapätevyyksiin.

Aiemman osaamisen tunnustaminen: 

Koulutusohjelmassa noudatetaan Oulun yliopistossa määriteltyjä aiemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen pääperiaatteita http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintopolku/ahot

Opintojen toteutus: 

Opiskelu on kokopäiväistä opiskelua, joka vastaa 60 opintopistettä vuodessa. Tämä tarkoittaa 1600 tuntia vuodessa opiskelijan opiskelutyötä. Koko tutkinto (120 op) voidaan suorittaa kahdessa vuodessa täysipäiväisesti opiskellen. Opinnot on toteutettu lähiopetuksena. Opintoihin sisältyy lisäksi työssä oppimisjakso.

Opetuskieli: 

Tutkinnon ensisijainen suorituskieli on suomi, mutta yksi englanninkielinen opintopolku on mahdollinen (Opintosuunta Teollisuuden energia- ja ympäristötekniikka).

Opintojen suoritustavat, arviointikäytänteet ja -asteikko: 

Opintojen suoritustavat ja arviointikäytänteet: tutkintoon liittyvät opinnot voidaan suorittaa opetussuunnitelmaperusteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija opiskelee opetussuunnitelmassa olevat aineopinnot ja syventävät opinnot sekä vapaasti valittavat opinnot opetussuunnitelman mukaisesti. Opintojaksot pääsääntöisesti suoritetaan tenttimällä ja arvioinnin suorittaa opintojakson vastuuhenkilö. Arviointi perustuu usein loppu-/ tai välitenttiarvosanoihin. Muitakin arviointimenetelmiä käytetään, kuten portfoliotehtäviä, jatkuva arviointi, työselostukset jne. Opintojaksojen suorittamisista on tarkemmin kerrottu opintojaksokuvauksissa. Tutkinnon lopputyönä tehdään diplomityö, johon kuuluu kypsyysnäyte. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS.

Opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeerista asteikkoa 0–5 kokonaislukuina taikka sanallista arviota hyväksytty tai hylätty. Opintokokonaisuuden arvosanan laskemisessa noudatetaan opintopistemäärillä painotettua keskiarvoa. Diplomitöiden arvosanoja ei oteta huomioon syventävien opintojen keskiarvoa laskettaessa.

Yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) 6 §:n mukaan vaadittavan suomen ja ruotsin kielen taidon arvioinnista on säädetty erikseen http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794.

Tutkinnon ammatillinen profiili: 

Prosessitekniikan koulutusohjelma tarjoaa diplomi-insinöörivaiheessa orientaation seuraaville opintosuuntien mukaisille ammattitehtäväalueille:

  1. prosessiteollisuuden käyttö, tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutehtävät (tuotantoteknologia)
  2. prosessiautomaatioon ja prosessien optimointiin sekä teollisuusprosessien instrumentointiin ja automaatiojärjestelmiin liittyvät tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutehtävät (automaatiotekniikka)
  3. tuotannonjohtamiseen, markkinointiin ja talousasioihin liittyvät tehtävät sekä tekniikan turvallisuutta ja ergonomiaa kehittävät tehtävät (tuotantotalous ja työtieteet)

Prosessitekniikan koulutusohjelmasta valmistunut diplomi-insinööri voi sijoittua varsin laaja-alaisesti erilaisiin teollisuuden insinööritehtäviin. Hänen työnantajanaan voi olla jokin prosessiteollisuuden yritys (kemian teollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, vuoriteollisuus, metallurginen teollisuus, elintarvike- ja lääketeollisuus, energiateollisuus), prosessiteollisuuden koneita ja laitteita valmistava ja toimittava yritys, alan suunnittelu- tai konsulttitoimisto, automaatioalan tai automaatiota hyödyntävän alan yritys, erilaiset opetus- ja tutkimuslaitokset sekä julkinen hallinto.
 

Jatko-opintokelpoisuuden saavuttaminen: 

Diplomi-insinöörillä on hyvät valmiudet jatkaa opintojaan tohtoriopintoihin.

Valmistumisen edellytykset: 

Diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkintoa varten opiskelijan on tutkintoon vaadittavien opintosuoritusten ja opinnäytetyön lisäksi kirjoitettava kypsyysnäyte koulusivistyskielellään, saavutettava riittävä suomen ja ruotsin kielen taito kuten lain (424/2003) 6 §:n 1 momentissa on määritelty (ellei sitä ole osoitettu jo kandidaatin tutkinnossa). Tutkintotodistusta on anottava tiedekunnalta.

Tutkinnon antama kelpoisuus: 

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnosta (2004/794), Kielitaitopykälä 6§:

Kielitaito

Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

  1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
  2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.

Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Perustiedot

Tutkinnon taso: 
Maisterin tutkinto
Opintojen kesto: 
2 vuotta
Laajuus: 
120 op
Opetuskieli: 
suomi
Valmistuneiden ammattinimikkeitä: 
Prosessitekniikan diplomi-insinööri
Suunnittelija
Tutkija
Tuotannonjohtaja
Asiantuntija
+358 (0)294 482438
jukka.hiltunen (at) oulu.fi

Hakeminen ja valintaperusteet

Hakeminen: 
The degree is part of a five-year degree programme which is applied for through the joint application system at http://yliopistohaku.fi. The main language of instruction in the degree programme is Finnish. Detailed information about admission requirements and applying is only available in Finnish.