Koulutustarjonta 2016-2017, arkisto

Oulun yliopisto tarjoaa monenlaisia opiskeluvaihtoehtoja. Perus- ja jatkotutkintoon tähtäävät koulutukset sekä eri maisteriohjelmat tuottavat työelämässä arvostetun yliopistotutkinnon. Lisäksi osaamisen päivittämiseen tarjoutuu lukuisia mahdollisuuksia mm. avoimen yliopiston koulutustarjonnan, täydennyskoulutuksen ja tiedekuntien täydentävien opintokokonaisuuksien kautta.

Koulutusohjelmat ja oppiaineet (5-6-vuotiset)

Tietotekniikka, diplomi-insinööri, 120 op

Tutkinnon kuvaus ja profiili: 

Tietotekniikan diplomi-insinöörin opinnot antavat opiskelijoilleen laajan ja syvällisen osaamisen sekä valmiudet erilaisiin tietotekniikan alan tehtäviin. Koulutus perustuu korkeatasoisen tutkimuksen tuottamaan uusimpaan tietoon ja valmentaa tiedon soveltamiseen ja jatkuvaan uuden oppimiseen myös työelämässä.

Koulutus painottuu tietoteknisten laitteiden ja järjestelmien tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja tuotannossa tarvittavien taitojen antamiseen. Opinnoissa valitaan yksi kolmesta opintosuunnasta, jotka ovat informaatiotekniikka, soveltava tietotekniikka ja sulautetut järjestelmät, sekä lisäksi näitä syventäviä ja täydentäviä opintoja. Voit valita opintosuunnan oman kiinnostuksesi perusteella ja perehtyä esimerkiksi älykkäiden järjestelmien menetelmiin ja tekniikoihin kuten tekoäly ja digitaalinen signaalinkäsittely. Voit myös suuntautua suunnittelemaan sulautettuja järjestelmiä muun muassa älypuhelimiin, matkapuhelinverkkoihin, autoihin ja päälle puettaviin laitteisiin; tai kouluttautua monipuoliseksi asiantuntijaksi, joka hallitsee uudet teknologiat kuten jokapaikan tietotekniikan ja sosiaalisen laskennan sekä kykenee kehittämään uusia ohjelmistoja ja laitteita käyttäjien ja yritysten tunnistamiin tarpeisiin.

Suomalainen DI-tutkinto on kansainvälisesti arvostettu, ja se tarjoaa erinomaiset edellytykset ulkomailla työskentelyyn sekä yrityksissä että tutkimuslaitoksissa. Oulun yliopistossa tietotekniikan tutkimus on maailman ehdotonta kärkeä, ja voit myös jatkaa opintoja jossakin tietotekniikan alan tutkimusryhmässä DI-tutkinnon jälkeen tähdäten tohtorin tutkintoon ja tutkijan uralle.

Tutkintoon vaadittavat opinnot: 

Diplomi-insinöörin tutkinnon opintoihin (120 op) sisältyy valittu opintosuunnan perusmoduuli (35-40 op), yksi siihen liittyvistä syventävistä moduuleista (35 op), täydentävä moduuli (n. 15-20 op) ja diplomityö (30 op). Täydentävän moduulin opiskelija muodostaa itse ja sen voi muodostaa esim. jonkun toisen opintosuunnan perusmoduulin ydinkursseista. Tutkinto-ohjelma hyväksyy ja vahvistaa täydentävän moduulin. DI-opintoihin sisältyy pakollisena 3 op:n verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua, joka sisällytetään täydentävään moduuliin.

Henkilökohtainen, opiskelijan ohjatusti itse suunnittelema täydentävä moduuli voi tekniikan opintojen lisäksi sisältää esimerkiksi niitä tukevia luonnontieteellisiä ja kaupallisia opintoja. Täydentävään moduuliin voi sisällyttää yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettuja vähintään aineopintotasoisia kursseja. Kieliopintojen kokonaismäärä on rajoitettu 18 opintopisteeseen siten, että luku sisältää myös kandidaattivaiheen kieliopinnot. Moduulien sisällöt on suunniteltava siten, että diplomi-insinöörin tutkintoon on syventäviin opintoihin kuuluvan diplomityön lisäksi sisällyttävä 30 opintopisteen verran syventäviä (S) opintojaksoja. Opiskelijan pitää hakea hyväksyntä syventäville ja täydentäville moduuleille neljännen vuosikurssin kuluessa lomakkeella, jonka saa opintotoimistosta tai verkkosivuilta. Opintosuunnissa koulutetaan oppialaansa laajasti ja syvällisesti perehtyneitä asiantuntijoita seuraavasti.

Informaatiotekniikan opintosuunnassa koulutetaan asiantuntijoita, joilla on vahva teorian ja käytännön osaaminen digitaalisen informaation käsittelystä ja analyysistä. Opintosuunnan syventymiskohteeksi voi valita joko älykkäät järjestelmät, signaalinkäsitelyn tai lääketieteellisen tietotekniikan.

Soveltavan tietotekniikan opintosuuntassa koulutetaan asiantuntijoita, jotka soveltavat tietotekniikkaa yritysten, organisaatioiden ja ihmisten todellisien ongelmien ratkaisemiseksi. Opintosuunnan syventävissä kohteissa voi suuntautua joka soveltavan tietotekniikan teknologiaan tai palveluliiketoimintaan. Soveltavan tietotekniikan liiketoiminnan opiskelijat hakevat jonotussäännöllä opiskelemaan A633708 Kauppatieteiden sivuaineopintoja (aineopinnot, 35 op). Tarkemmat ohjeet hakemiseen löytyvät osoitteesta http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/sivuaineopiskelijat. Kauppatieteiden sivuaineopintokokonaisuuteen (35 op) ei voi hakea, jollei ole suorittanut Kauppatieteiden  perusopintoja 25  op (kurssit löytyvät esim. tietotekniikan kanditutkinnon opintojen rakennekaaviosta).

Sulautettujen järjestelmien opintosuunnassa koulutetaan sulautettujen järjestelmien suunnitteluun syvällisesti perehtyneitä ohjelmisto-, laite- ja järjestelmäsuunnittelijoita ja asiantuntijoita.  Opintosuunnan syventymiskohteeksi voi valita joko sulatettujen järjestelmien elektroniikkaan tai ohjelmistoihin.

Osaamistavoitteet: 

Tutkinto-ohjelmassa diplomi-insinööritutkinnon suorittanut henkilö kykenee tietotekniikan kandidaatin tutkinnossa hankitun osaamisen lisäksi:

  • hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti alan uusinta tietoa ja osaamista
  • soveltamaan tietämystään luovasti tuotekehitys-, tutkimus-, asiantuntija- ja johtamistehtävissä
  • tekemään tieteellistä tutkimusta ja tuottamaan uutta tietoa yritysten ja muun yhteiskunnan tarpeisiin
  • työskentelemään tavoitteellisesti itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä
  • viestimään suullisesti ja kirjallisesti selkeästi ja analyyttisesti

Edellä mainitun lisäksi DI-tutkinnon suorittanut henkilö kykenee valitsemansa opintosuunnan perusteella lisäksi:

Informaatiotekniikan opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa:

  • hyödyntää mm. digitaalisen kuvan- ja videonkäsittelyn, tilastollisen hahmontunnistuksen, konenäön sekä tietokonegrafiikan perusmenetelmiä erilaisten käytännön sovellusongelmien ratkaisemiseen,
  • soveltaa matemaattisia laskentamenetelmiä kuten esimerkiksi optimointialgoritmeja tieteessä ja tekniikassa esiintyvien ongelmien formaaliin määrittämiseen ja ratkaisemiseen,
  • analysoida ja suunnitella digitaalisia signaalinkäsittelyjärjestelmiä sekä toteuttaa niissä tarvittavia algoritmeja esimerkiksi moderneille signaaliprosessoreille,
  • tulkita rakenteisen tiedon kuvauksia ja tunnistaa niiden välisiä suhteita sekä suunnitella ja toteuttaa omia tai valmiita kuvauksia käsitteleviä ohjelmia.

Opintosuunnan sisällä opiskelija voi syventyä älykkäisiin järjestelmiin, signaalinkäsittelyyn tai lääketieteelliseen tietotekniikkaan. Valitsemansa syventävän moduulin perusteella opiskelija osaa:

  • suunnitella järjestelmiä, joilla on älykkäitä ominaisuuksia kuten kyky hankkia aisteilla tietoa ympäristöstään, analysoida tietoa ja tehdä se perusteella järkeviä toimenpiteitä.
  • kehittää digitaalista signaalinkäsittelyä hyödyntäviä järjestelmiä esimerkiksi datan suodattamiseen, pakkaamiseen pienempään tilaan, analysointiin ja vaikkapa suojaamiseen  tiedonsiirrossa syntyviä satunnaisia virheitä vastaan.
  • kehittää digitaalista signaalinkäsittelyä ja tekoälyä hyödyntäviä järjestelmiä ihmisen mittaamisella saatujen fysiologisten signaalien automaattiseen analysointiin ja tulkintaan lääketieteen tekniikan ja hyvinvointitekniikan sovelluksiin.

Soveltavan tietotekniikan opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa:

  • selittää tietotekniikan tieteellisen menetelmän, kirjoittaa tutkimussuunnitelman, suunnitella ja tehdä kokeellista tutkimusta, kirjoittaa tieteelliseen tyyliin sekä esitellä tutkimustaan suullisesti

  • toteuttaa Internet-sovelluksia käyttäen modernia ohjelmistoarkkitehtuurityyliä

  • soveltaa uusinta tietämystä ja menetelmiä jokapaikan tietotekniikan järjestelmien suunnittelussa, toteutuksessa ja evaluoinnissa

  • selittää hajautettujen järjestelmien toimintaperiaatteet, arvioida hajautettujen järjestelmien suunnitteluperiaatteita, ratkaista näihin järjestelmiin liittyviä ongelmia sekä suunnitella ja toteuttaa pieniä hajautettuja järjestelmiä

  • toteuttaa käyttöliittymiä mobiililaitteisiin, toteuttaa sosiaalisen median sovelluksia, selittää tilannetietoisuuden ja Internet-yhteisöjen peruskäsitteet

  • suunnitella ja toteuttaa tietokantasovelluksia

  • suunnitella, kehittää ja testata toimivia ohjelmistoja tosielämän ongelmiin; sekä dokumentoida työnsä ammattimaiseen tapaan.

Opintosuunnan sisällä opiskelija voi syventyä informaatioverkostojärjestelmiin informaatioverkostojen palveluliiketoimintaan. Valitsemansa syventävän moduulin perusteella opiskelija osaa:

  • suunnitella ja toteuttaa vaativia ohjelmistoja ja niiden osakokonaisuuksia

  • suunnitella ja hyödyntää informaatiojärjestelmiä liiketoimintalähtöisesti.

Sulautettujen järjestelmien opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa:

  • analysoida tietokoneen toimintaa digitaalitekniikan näkökulmasta
  • analysoida ja vertailla teknologioita toiminnallisuuden jakamisessa ohjelmiston ja laitteiston välillä
  • analysoida toteutusteknologioiden vaikutusta sulautetun järjestelmän toimintaan ja elinkaareen
  • suunnitella ja toteuttaa sulautetun järjestelmän laitteita, ohjelmistoja ja käyttöliittymiä noudattaen hyviä suunnittelukäytäntöjä
  • soveltaa sigaalinkäsittelyn ja hahmontunnistuksen menetelmiä sulautetuissa laskentaympäristöissä
  • soveltaa sähkötekniikan ja elektroniikan teoriaa ja komponentteja sulautetun järjestelmän toteutuksessa.

Lisäksi opiskelija voi valita yhden kahdesta syventävästä moduulista. Valitsemansa moduulin perusteella opiskelija osaa:

  • suunnitella vaativia sulautettuja järjestelmiä käyttäen digitaali- ja analogiatekniikan teoriaa ja komponentteja sekä signaalikäsittelyn ja hahmontunnistuksen menetelmiä
  • suunnitella ja tuottaa laajoja sulautetun järjestelmän ohjelmistoja noudattaen hyviä suunnittelukäytäntöjä sekä soveltaa multimedia-, tietoliikenne- sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutustekniikoita sulautettujen järjestelmien suunnittelussa.
Aiemman osaamisen tunnustaminen: 

Tutkinnossa ei ole omia, erityisiä AHOT-käytäntöjä. Aiemman osaamisen tunnustamiseen noudatetaan yliopiston pääperiaatteita: http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintopolku/ahot

Opetuskäytännöt ja -menetelmät: 

Opiskelu on kokopäiväistä opiskelua, joka vastaa 60 opintopistettä vuodessa. Tämä tarkoittaa 1600 tuntia vuodessa opiskelijan opiskelutyötä. Koko tutkinto (120 op) voidaan suorittaa kahdessa vuodessa täysipäiväisesti opiskellen. Opinnot on toteutettu lähiopetuksena sekä itsenäisesti tehtävinä harjoituksina ja ryhmissä tehtävinä suunnittelu- ja toteutusprojekteina. Lähiopetus sisältää luentoja, laskuharjoituksia ja laboratorioharjoituksia. Osan kursseista voi suorittaa myös kirjatenttinä. Opintoihin sisältyy lisäksi syventävä harjoittelu (3 op).

Luennot ja harjoitukset järjestetään tyypillisesti maanantaista perjantaihin klo 8.00 - 16.00. Tentit pidetään iltaisin klo 16 jälkeen.

Opetuskieli: 

Suomi, osa kursseista pelkästään englanniksi osana kansainvälistä maisterikoulutusohjelmaa.

Opintojen suoritustavat, arviointikäytänteet ja -asteikko: 

Tutkintoon liittyvät opinnot voidaan suorittaa opetussuunnitelmaperusteisesti. Opiskelija opiskelee opetussuunnitelmassa olevat valitsemansa opintosuunnan opinnot, syventävät opinnot sekä vapaasti valittavat opinnot opetussuunnitelman mukaisesti. Opintojaksot suoritetaan tenttimällä ja projektitöinä. Arvioinnin suorittaa opintojakson vastuuhenkilö. Arviointi perustuu tenttiarvosanoihin tai projektityöstä palautettuun materiaaliin ja sen esittelyyn. Muitakin arviointimenetelmiä käytetään, kuten mikrotenttejä (jatkuva arviointi), työselostukset, seminaarit jne. Opintojaksojen suorittamisista on tarkemmin kerrottu opintojaksokuvauksissa. Tutkinnon lopputyönä tehdään diplomityö, jonka tekoprosessiin koulutusohjelmalle on laadittu yksityiskohtainen ohje. Opiskelijan taustaopinnoista riippuen hänelle voidaan  myös laatia  henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, jossa otetaan huomioon aikaisemmat opinnot ja työkokemus.

Kursseista järjestetään tyypillisesti kolme tenttiä opintovuoden aikana. Joidenkin kurssien pitäjät järjestävät luennoinnin aikana mahdollisuuden osallistua osakokokeisiin ja joistakin pidetään lisäksi kesätenttejä. Tentteihin täytyy ilmoittautua. Tenttilistat, ilmoittaumisohjeet, tenttikäytänteet ja säännöt on ilmoitettu verkkosivulla osoitteessa http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinnot/yliopistotentit.

Opintosuoritusten arvostelussa käytetään Koulutuksen johtosäännön (pykälä 17) mukaista numeerista asteikkoa 0–5 kokonaislukuina taikka sanallista arviota hyväksytty tai hylätty. Väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten arvostelussa voidaan käyttää sanallista arviota kiittäen hyväksytty, hyväksytty tai hylätty. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Opintokokonaisuuden arvosanan laskemisessa noudatetaan opintopistemäärillä painotettua keskiarvoa. Pro gradu -tutkielmien ja diplomitöiden arvosanoja ei oteta huomioon syventävien opintojen keskiarvoa laskettaessa.

Oulun yliopiston yleiset opintosuoritusten arvosteluperusteet löytyvät täältä.

Yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) 6 §:n mukaan vaadittavan suomen ja ruotsin kielen taidon arvioinnista on säädetty erikseen http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794.

Tutkinnon ammatillinen profiili: 

Tietotekniikan tutkinto-ohjelmasta valmistunut diplomi-insinööri työskentelee tyypillisesti alan yritysten, tutkimus- ja oppilaitosten sekä julkishallinnon palveluksessa. Myös itsenäinen yrittäjyys on varteenotettava uravaihtoehto. Työ liittyy yleensä tutkimukseen, tuotekehitykseen, teolliseen tuotantoon tai vaativiin asiantuntija- ja johtamistehtäviin yhteiskunnan eri osa-alueilla. Usein tietotekniikan alan diplomi-insinöörin toimenkuvaan liittyy toimialueesta ja toimipaikasta riippumatta myös vahva kansainvälinen ulottuvuus.

Jatko-opintokelpoisuuden saavuttaminen: 

Tietotekniikan diplomi-insinöörin tutkinto antaa myös valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin. Opinnoistaan hyvin suoriutuneet ovat kelvollisia jatko-opintoihin, esimerkiksi kohti tekniikan tohtorin tutkintoa.

Opinnäytetyö ja valmistumisen edellytykset: 

Diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkintoa varten opiskelijan on tutkintoon vaadittavien opintosuoritusten ja opinnäytetyön lisäksi kirjoitettava kypsyysnäyte koulusivistyskielellään, saavutettava riittävä suomen ja ruotsin kielen taito kuten lain (424/2003) 6 §:n 1 momentissa on määritelty (ellei sitä ole osoitettu jo kandidaatin tutkinnossa). Tutkintotodistusta on anottava tiedekunnalta.

Tutkinnon antama kelpoisuus: 

Diplomi-insinöörin koulutus on teknis-tieteellisen alan ylempi korkeakoulututkinto ja antaa valmiudet moniin eri työtehtäviin sekä jatko-opintoihin. Koulutuksen sisältöön voi myös itse vaikuttaa painottamalla opintojen sisältöä ja harjoittelupaikkojen valintaa omien kiinnostusten mukaisesti.

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnosta (2004/794), Kielitaitopykälä 6§: Kielitaito: Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.

Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.Government Act on University Degrees 794/2004.

Perustiedot

Tutkinnon taso: 
Maisterin tutkinto
Opintojen kesto: 
2 vuotta
Laajuus: 
120 op
Opetuskieli: 
Suomi, osa kursseista pelkästään englanniksi osana kansainvälistä maisterikoulutusohjelmaa.
Valmistuneiden työnimikkeitä: 
Ohjelmistosuunnittelija
Tekninen asiantuntija
Tutkija
Järjestelmäsuunnittelija
Kehityspäällikkö

Hakeminen ja valintaperusteet

Hakeminen: 
Tutkinto on osa viisivuotista koulutusohjelmaa, johon haetaan valtakunnallisessa sähköisessä yhteishaussa.

Oikopolut