Oulun yliopisto tarjoaa monenlaisia opiskeluvaihtoehtoja. Perus- ja jatkotutkintoon tähtäävät koulutukset sekä eri maisteriohjelmat tuottavat työelämässä arvostetun yliopistotutkinnon. Lisäksi osaamisen päivittämiseen tarjoutuu lukuisia mahdollisuuksia mm. avoimen yliopiston koulutustarjonnan, täydennyskoulutuksen ja tiedekuntien täydentävien opintokokonaisuuksien kautta.
Varhaiskasvatuksen koulutusohjelman maisterivaiheessa opiskelevista valmistuu asiantuntijoita erityisesti johtamisen, kehittämisen, koulutuksen ja tutkimuksen tehtäviin. Tiedekunnan yleiset eettiset periaatteet ohjaavat ja antavat perustan varhaiskasvatuksen asiantuntijan ammatilliselle identiteetille. Koulutus on tutkimusperustaista ja yhteydessä tiedekunnassa tehtävään tutkimukseen, ydinalueena lapsuuden ja opettajuuden tutkimus. Koulutus ohjaa tutkivaan ja kehittävään työotteeseen sekä näkemään kasvatuksen yhteydet laaja-alaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Opiskelija rakentaa omaa ammatillista profiiliaan sivuaine- sekä harjoittelupaikkavalinnoilla sekä osallistumalla tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Opiskelu on ilmaista ja julkista (yliopistolaki 2009/558 8§).
Kasvatustieteen maisterin tutkinto varhaiskasvatuksen koulutuksessa koostuu kasvatustieteen, erityisesti varhaiskasvatus, syventävistä opinnoista (70 op), sivuaineopinnoista (25 op) sekä valinnaisista opinnoista (25 op). Kasvatustieteen syventäviin opintoihin (70 op) sisältyy pro gradu -tutkielma, joka on laajuudeltaan 35 op.
Opetuksen rakenteen ja ajoituksen löydät alla olevasta rakennekaavioista.
Maisterintutkintoon sisältyvät opinnot suoritettuaan opiskelija kykenee toimimaan varhaiskasvatuksen johtamiseen, kehittämiseen, koulutukseen ja tutkimukseen liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Opiskelija ottaa huomioon työssään kasvatukseen vaikuttavat laaja-alaiset ilmiöt, kuten kasvatuksen globalisoitumisen, monikulttuuristumisen, kestävän kehityksen ja elinikäisen oppimisen. Opiskelijalla on syvälliset ja monipuoliset teoreettiset tiedot, joiden pohjalta hän kykenee tutkivaan ja kehittävään työotteeseen erilaisissa varhaiskasvatuksen työtehtävissä. Opiskelija osaa asettaa työlleen eettisesti perusteltuja tavoitteita ja työskennellä itseohjautuvasti. Hän on yhteistyökykyinen ja osaa toimia erilaisissa asiantuntijatehtävissä työyhteisöissä ja organisaatioissa.
Koulutusohjelmassa noudatetaan Oulun yliopistossa määriteltyjä aiemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen pääperiaatteita: http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintopolku/ahot
Opiskelu on kokopäiväistä opiskelua, joka vastaa 60 opintopistettä vuodessa. Tämä tarkoittaa 1600 tuntia vuodessa opiskelijan opiskelutyötä. Koko tutkinto (120 op) voidaan suorittaa kahdessa vuodessa täysipäiväisesti opiskellen. Opinnot on toteutettu lähiopetuksena, mutta osan kursseista voi suorittaa myös verkko-opiskeluna. Opintoihin sisältyy lisäksi harjoittelujaksoja.
Tutkinnon voi suorittaa suomen kielellä.
Opintojen suoritustavat ja arviointikäytänteet: Opintojakson arvioi sen opettaja. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: luento- tai kirjatenttejä, kirjallisia tai muita tehtäviä sekä aktiivista osallistumista opetustapahtumiin. Opintojaksojen suorittaminen on kuvattu opintojaksokuvauksissa. Tutkinnon lopputyönä tehdään pro gradu -tutkielma. Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin, jossa otetaan huomioon aikaisemmat opinnot ja työkokemus.
Arviointiasteikko: Opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeerista asteikkoa 0–5 taikka sanallista arviota hyväksytty tai hylätty. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta. (Koulutuksen johtosääntö § 17)
Opintokokonaisuuden arvosanan laskemisessa noudatetaan opintopistemäärillä painotettua keskiarvoa. Pro gradu -tutkielman arvosanaa ei oteta huomioon syventävien opintojen keskiarvoa laskettaessa.
Yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) 6 §:n mukaan vaadittavan suomen ja ruotsin kielen taidon arvioinnista on säädetty erikseen http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794.
Maisterintutkinnon suorittanut voi sijoittua erilaisiin kasvatusalan tehtäviin: lastentarhanopettajan tehtävät, esiopetus, hallinto- ja kehittämistehtävät, koulutus- ja suunnittelutehtävät, tutkimus ja eri varhaiskasvatusorganisaatioiden ohjaus ja johtaminen. Maisterin tutkinnon suorittanut voi sijoittua myös järjestöjen ja yritysten palvelukseen.
Maisterintutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden tohtorintutkintoon.
Maisteriksi valmistuakseen opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelmaan kuuluvat 120 opintopisteen laajuiset opinnot. Maisterintutkinnon tutkielmaopintoihin sisältyy maturiteettikoe tutkielman aihepiiristä. Maisteriksi valmistuvan on myös osoitettava saavuttaneensa riittävän suomen ja ruotsin kielen taidon kuten lain (424/2003) 6 §:n 1 momentissa on määritelty sekä yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka on määritelty Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (2004/794), 6 §:n 2 momentissa, ellei niitä ole osoitettu kandidaatintutkinnossa. Opiskelijan tulee myös hakea tiedekunnalta tutkinnon vahvistamista tutkinnonvahvistamislomakkeella.
Tutkinto antaa pätevyyden hakea ylempää korkeakoulututkintoa edellyttäviä työtehtäviä. Siihen sisältyvät yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (986/1998) mukaisesti opetustoimen henkilöstön kelpoisuutta koskevat opettajan pedagogiset opinnot (60op), jotka antavat kelpoisuuden toimia aikuiskoulutuksen tehtävissä. Valtion virkoihin vaadittava kielitaito saadaan jo kandidaatin tutkinnon suorittamisen yhteydessä.
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnosta (2004/794), Kielitaitopykälä 6§.