Oulun yliopisto tarjoaa monenlaisia opiskeluvaihtoehtoja. Perus- ja jatkotutkintoon tähtäävät koulutukset sekä eri maisteriohjelmat tuottavat työelämässä arvostetun yliopistotutkinnon. Lisäksi osaamisen päivittämiseen tarjoutuu lukuisia mahdollisuuksia mm. avoimen yliopiston koulutustarjonnan, täydennyskoulutuksen ja tiedekuntien täydentävien opintokokonaisuuksien kautta.
Informaatiotutkimus on viestintätieteisiin kuuluva ihmistiede, joka tutkii tiedon ja muun kulttuurisen sisällön tuotantoa, organisointia, hankintaa, välittymistä, käyttöä ja vaikuttavuutta erilaisissa ympäristöissä. Internetin myötä informaatioalan asiantuntijuuden tarve on lisääntynyt useilla eri aloilla. Informaatiotutkimuksen koulutusohjelmaan kytkeytyy tiedeviestinnän maisteriohjelma TIEMA, mikä antaa opiskelijalle mahdollisuuden painottaa viestinnän opintoja osana informaatioalan asiantuntijuuttaan.
Maisterintutkinto: Informaatiotutkimuksen koulutusohjelma (120 op)
Maisterintutkintoon sisältyvät pääaineen syventävät opinnot (80 op) ja niitä tukevat opinnot, jotka voivat olla sivuaineopintoja, kieli- ja viestintäopintoja, harjoittelua tai muita opintoja (yhteensä 40 op). Pääaineen syventävien opintojen laajuus on vähintään 80 op, ja opintoihin sisältyy 40 op:n laajuinen pro gradu –tutkielma.
Tarkempi kuvaus tutkinnon rakenteesta käy ilmi opintojen rakennekaaviosta.
Informaatiotutkimuksen syventävät opinnot suoritettuaan opiskelijalla on laajat ja syvät tiedot informaatiotutkimuksesta. Hän ymmärtää ja osaa kriittisesti arvioida alan teorioita, käsitteitä ja menetelmiä. Asiantuntijana hän osaa soveltaa näitä alan ilmiöiden tutkimukseen ja analysointiin, niihin liittyvien toimintojen kehittämiseen sekä päätöksentekoon vaativissa ja ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Oman asiantuntijuutensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi hän kykenee toimimaan yhteisöjen ja organisaatioiden johtotehtävissä.
Filosofian maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija
Aiemman osaamisen tunnustamisessa noudatetaan Oulun yliopiston määrittelemiä periaatteita: http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintopolku/ahot
Opiskelu on kokopäiväistä opiskelua, joka vastaa 60 opintopistettä vuodessa. Tämä tarkoittaa 1600 tuntia vuodessa opiskelijan opiskelutyötä. Koko tutkinto (120 op) voidaan suorittaa kahdessa vuodessa täysipäiväisesti opiskellen. Opinnot on toteutettu lähiopetuksena, mutta osan kursseista voi suorittaa vaihtoehtoisesti esim. itseopiskeluna tai verkko-opiskeluna. Kurssien vaihtoehtoiset toteutustavat on kerrottu opintojaksokuvauksissa.
Tutkinnon pääaineen opetuskieli on suomi. Muut opetuskielet määräytyvät sen mukaan, mitä sivuaineita opiskelija sisällyttää tutkintoonsa.
Tutkintoon liittyvät opinnot voidaan suorittaa opetussuunnitelmaperusteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija opiskelee opetussuunnitelmassa olevat syventävät opinnot sekä vapaasti valittavat opinnot opetussuunnitelman mukaisesti. Arviointi perustuu usein tenttiin ja oppimistehtäviin, mutta muitakin arviointimenetelmiä käytetään. Arvioinnin suorittaa opintojakson vastuuhenkilö. Opintojaksojen suorittamisista on tarkemmin kerrottu opintojaksokuvauksissa. Tutkinnon lopputyönä tehdään pro gradu -tutkielma. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, jossa otetaan huomioon aikaisemmat opinnot.
Arviointiasteikko: Opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeerista asteikkoa 0–5 kokonaislukuina taikka sanallista arviota hyväksytty tai hylätty. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.
Opintokokonaisuuden arvosanan laskemisessa noudatetaan opintopistemäärillä painotettua keskiarvoa. Pro gradu -tutkielmien ja diplomitöiden arvosanoja ei oteta huomioon syventävien opintojen keskiarvoa laskettaessa. (Koulutuksen johtosääntö, pykälä 17 ).
Yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) 6 §:n mukaan vaadittavan suomen ja ruotsin kielen taidon arvioinnista on säädetty erikseen http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794.
Informaatiotutkimuksen opinnot antavat valmiuksia ja pätevöittävät alan asiantuntija-, suunnittelu- ja tutkimustehtäviin erityyppisissä kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa sekä yritysten ja julkisen sektorin tiedonhallintayksiköissä, tietopalveluissa ja tutkimuslaitoksissa. Tehtävänimekkeitä ovat mm. tietoasiantuntija, tietopalvelupäällikkö, information specialist, kirjastonhoitaja tai –johtaja ja informaatikko.
Filosofian maisterin tutkinto antaa kelpoisuuden jatko-opinnoille ja filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiselle. Oulun yliopistossa jatko-opintoja koordinoi University of Oulu Graduate School (UniOGS).
Maisterintutkintoon sisältyvät pääaineen syventävät opinnot (80 op) ja niitä tukevat opinnot, jotka voivat olla sivuaineopintoja, kieli- ja viestintäopintoja, harjoittelua tai muita opintoja (yhteensä 40 op). Pääaineen syventävien opintojen laajuus on vähintään 80 op, ja opintoihin sisältyy 40 op:n laajuinen pro gradu –tutkielma. Tutkielman aihepiiristä kirjoitettava kypsyysnäyte kuuluu myös maisterintutkinnon pakollisiin opintoihin. Kypsyysnäytteestä ei saa opintopisteitä.
Tutkintoon sisällytettävät opintokokonaisuudet on koostettava Oodiin. Opiskelijan tulee pyytää koostamista oppiaineen opintosuoritusten kirjaajalta. Tiedekunnan koulutusdekaani luovuttaa tutkintotodistukset publiikissa, joka on suoritettujen tutkintojen julkistamistilaisuus. Publiikki järjestetään yleensä kerran kuukaudessa (ei heinä- ja elokuussa). Publiikkiin ilmoittaudutaan täyttämällä todistusanomuslomake.
Maisterintutkinto (FM) antaa kirjastoasetuksen §4 momentin 1 mukaisen pätevyyden tehtäviin yleisissä kirjastoissa sekä vastaavan tasoisiin tehtäviin eri organisaatioissa. Lisäksi tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden sekä yleiskelpoisuuden useisiin valtiollisiin virkoihin.
Kielitaidon puolesta tutkinto antaa kelpoisuuden valtion virkoihin kielitaitopykälän 6 mukaisesti.
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnosta (794/2004), Kielitaitopykälä 6§: Kielitaito
1. Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.
2. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.
3. Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.