Koulutustarjonta 2016-2017, arkisto

Oulun yliopisto tarjoaa monenlaisia opiskeluvaihtoehtoja. Perus- ja jatkotutkintoon tähtäävät koulutukset sekä eri maisteriohjelmat tuottavat työelämässä arvostetun yliopistotutkinnon. Lisäksi osaamisen päivittämiseen tarjoutuu lukuisia mahdollisuuksia mm. avoimen yliopiston koulutustarjonnan, täydennyskoulutuksen ja tiedekuntien täydentävien opintokokonaisuuksien kautta.

Koulutusohjelmat ja oppiaineet (5-6-vuotiset)

Intercultural Teacher Education, kasvatustieteen kandidaatti, 180 op

Tutkinnon kuvaus ja profiili: 

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto Intercultural teacher education -koulutuksessa tarjoaa perusvalmiudet tulevalle kasvatus- ja opetusalan ammattilaiselle ja on pohjana kasvatustieteen maisterin koulutukselle. Tutkinnossa luodaan perusedellytykset tutkivan ja analyyttisen opetus- ja kasvatusajattelun sisäistämiselle. Tutkinnossa suuntaudutaan luokanopettajankoulutukseen, joten koulutuksessa tarkastellaan, millaisia erityiskysymyksiä liittyy perusopetuksen luokka-asteilla 0–6 opiskelevien oppilaiden opetukseen ja kasvatukseen. Koulutus antaa myös valmiuksia kansainvälisiin kasvatusalan tehtäviin. Tutkinnon arvoperustassa painottuvat tutkimusperusteisuus ja käytännöllinen perehtyneisyys, aktiivinen kansalaisuus, eettinen ja esteettinen herkkyys sekä pedagoginen ja didaktinen ajattelu- ja toimintakyky.

ITE-koulutus on ainut englanninkielinen luokanopettajakoulutus Suomessa. Koulutus profiloituu kasvatuksen, globalisaation, erilaisuuden ja etiikan kysymyksiin.

Tutkintoon vaadittavat opinnot: 

Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon  Intercultural teacher education -koulutuksessa vaadittavat opinnot ovat orientoivat opinnot 8 op, kieli- ja viestintäopinnot 7 op, kasvatustieteen perus- ja aineopinnot 70 op, peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 63 op, sivuaineopinnot 25 op sekä vapaavalintaiset  opinnot 7 op. Interkulturaalinen näkökulma sisältyy kaikkiin kasvatustieteen opintoihin.

Tutkinnon rakenne lukukausittain sekä tutkintoon vaadittavat opinnot yksityiskohtaisemmin löytyvät opintojen rakennekaaviosta.

Osaamistavoitteet: 
  • Opiskelija osaa pohtia kasvatuksen ja opetuksen luonnetta sekä kasvatuksen teorian sovellettavuutta.
  • Opiskelija osaa pohtia oppimisen arviointia ja tiedostaa oppimisen olevan elinikäinen prosessi.
  • Opiskelija osaa selittää oppilaille oppiaineisiin liittyvää sisältötietoutta.
  • Opiskelija osaa tarkastella oppilaiden henkilökohtaisia opetustarpeita.
  • Opiskelija kykenee mukauttamaan työskentelyään erilaisissa oppimisympäristöissä sekä opetus- ja kasvatustilanteissa.
  • Opiskelija kykenee toimimaan opetus- ja kasvatustilanteissa vastuullisesti, empaattisesti ja pedagogisesti tahdikkaasti.
  • Opiskelija kykenee osallistumaan opetuksen suunnitteluun ja arviointiin.
  • Opiskelija kykenee arvioimaan oppilaiden erilaisia tarpeita monitahoisissa ja muuttuvissa yhteiskunnissa ja hahmottaa tarpeiden tyydyttämisen edellyttämiä strategioita.
  • Opiskelija kykenee hahmottamaan, vertailemaan ja arvioimaan koulutustarpeita kulttuurienvälisessä ja globaalissa koulutuksessa.
  • Opiskelija kykenee suorittamaan tutkimustehtäviä ja tuottamaan akateemista tekstiä englanniksi ja suomeksi (suomea puhumattomiin opiskelijoihin liittyvin erityisehdoin).
Aiemman osaamisen tunnustaminen: 

Koulutusohjelmassa noudatetaan Oulun yliopistossa määriteltyjä aiemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen pääperiaatteita:
http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintopolku/ahot

Opetuskäytännöt ja -menetelmät: 

Opiskelu on kokopäiväistä opiskelua, joka vastaa 60 opintopistettä vuodessa. Tämä tarkoittaa 1600 tuntia vuodessa opiskelijan opiskelutyötä. Koko tutkinto (180 op) voidaan suorittaa kolmessa vuodessa täysipäiväisesti opiskellen. Opinnot on toteutettu lähiopetuksena, mutta osan kursseista voi suorittaa myös verkko-opiskeluna. Opintoihin sisältyy lisäksi harjoittelujaksoja.

Opetuskieli: 

Tutkinnon voi suorittaa englannin kielellä.

Opintojen suoritustavat, arviointikäytänteet ja -asteikko: 

Opiskelija suorittaa opetussuunnitelmassa olevat kieli- ja viestintäopinnot, aineopinnot sekä sivuaineopinnot opetussuunnitelman mukaisesti. Opintojaksot suoritetaan pääsääntöisesti tenttimällä, ja ne arvioi opintojakson vastuuhenkilö. Arviointi perustuu usein loppu-/ tai välitenttiarvosanoihin. Muitakin arviointimenetelmiä käytetään, kuten portfoliotehtäviä, jatkuvaa arviointia, työselostuksia jne. Opintojaksojen suoritustavoista on kerrottu tarkemmin opintojaksokuvauksissa. Tutkinnon lopputyönä tehdään kandidaatin tutkielma. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, jossa otetaan huomioon aikaisemmat opinnot ja työkokemus. 

Arviointiasteikko: (Koulutuksen johtosääntö pykälä 17:) Opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeerista asteikkoa 0–5 kokonaislukuina tai sanallista arviota hyväksytty/hylätty. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Opintokokonaisuuden arvosanan laskemisessa noudatetaan opintopistemäärillä painotettua keskiarvoa. Yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) 6 §:n mukaan vaadittavan suomen ja ruotsin kielen taidon arvioinnista on säädetty erikseen, http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794

Tutkinnon ammatillinen profiili: 

Kandidaatintutkinto tarjoaa mahdollisuuden toimia kasvatuksen ja opetuksen asiantuntijatehtävissä alan organisaatioissa. Tutkinto ei kuitenkaan anna luokanopettajan kelpoisuutta. Koska opiskelija on valittu luokanopettajan kelpoisuuteen johtavaan koulutukseen, hän jatkaa tutkinnon suorittamista maisterintutkintoon johtaviin opintoihin.

Koulutusohjelman opiskelijat voivat kehittää taitojaan, kykyjään ja tietojaan ammattimaisiin koulutustehtäviin kansallisissa ja kansainvälisissä koulutusympäristöissä. Koulutukseen kuuluu myös kouluaineita, harjoittelua erilaisissa ympäristöissä (esim. kouluissa, kansalaisjärjestöissä ja suomalaisissa ja kansainvälisissä valtion virastoissa) ja opintoja ulkomailla. Opintoihin kokonaisuutena kuuluu painotus identiteettiin, kulttuurisen moninaisuuteen, muuttoliikkeeseen, etiikkaan, kansainväliseen kehitykseen ja globalisaatioon liittyviin asioihin. Suomea puhuvat valmistuneet saavat pätevyyden suomenkielisten koulujen opettajiksi.

Jatko-opintokelpoisuuden saavuttaminen: 

Kandidaatintutkinto antaa opiskelijalle kelpoisuuden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen.

Opinnäytetyö ja valmistumisen edellytykset: 

Kandidaatiksi valmistuakseen opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelmaan kuuluvat 180 opintopisteen laajuiset opinnot. Kandidaatintutkielmaan sisältyy maturiteettikoe tutkielman aihepiiristä. Kandidaatiksi valmistuvan on myös saavutettava riittävä suomen ja ruotsin kielen taito kuten lain (424/2003) 6 §:n 1 momentissa on määritelty sekä yhden vieraan kielen sellainen taito, joka on määritelty Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (2004/794), 6 §:n 2 momentissa. Suomen ja ruotsin kielitaitovaatimus ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto. Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Opiskelijan tulee myös hakea tiedekunnalta tutkinnon vahvistamista tutkinnonvahvistamislomakkeella.

Tutkinnon antama kelpoisuus: 

Kandidaatin tutkinto antaa opiskelijalle kelpoisuuden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Lisäksi tutkinto antaa kielitaidon puolesta kelpoisuuden valtion virkoihin kielitaitopykälän 6 mukaisesti.

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnosta (794/2004), Kielitaitopykälä 6§: Kielitaito

1. Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

2. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.

3. Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Perustiedot

Tutkinnon taso: 
Kandidaatin tutkinto
Opintojen kesto: 
3 vuotta
Laajuus: 
180 op
Opetuskieli: 
englanti
+358 (0)294 483665
katri.jokikokko (at) oulu.fi

Hakeminen ja valintaperusteet

Hakeminen: 
Tutkinto on osa viisivuotista koulutusohjelmaa, johon haetaan valtakunnallisessa sähköisessä yhteishaussa.

Oikopolut