Koulutustarjonta 2016-2017, arkisto

Oulun yliopisto tarjoaa monenlaisia opiskeluvaihtoehtoja. Perus- ja jatkotutkintoon tähtäävät koulutukset sekä eri maisteriohjelmat tuottavat työelämässä arvostetun yliopistotutkinnon. Lisäksi osaamisen päivittämiseen tarjoutuu lukuisia mahdollisuuksia mm. avoimen yliopiston koulutustarjonnan, täydennyskoulutuksen ja tiedekuntien täydentävien opintokokonaisuuksien kautta.

Koulutusohjelmat ja oppiaineet (5-6-vuotiset)

Intercultural Teacher Education, kasvatustieteen maisteri, 120 op

Tutkinnon kuvaus ja profiili: 

Intercultural teacher education -koulutukseen suuntautuneessa kasvatustieteen maisterin tutkinnossa syvennetään opiskelijan valmiuksia toimia kasvatuksen ja opetuksen asiantuntijana alan organisaatioissa. Koulutus antaa opiskelijalle monipuoliset pedagogiset, didaktiset ja aineenhallinnalliset valmiudet kohdata kasvatuksellisia haasteita tulevaisuuden koulussa. Opinnoissa tarjotaan aineksia opiskelijan oman pedagogisen näkemyksen ja toiminnan rakentamiselle ja ohjataan opiskelija tiedostamaan luokanopettajan työn yhteiskunnallinen merkitys.

ITE-koulutus on ainut englanninkielinen luokanopettajakoulutus Suomessa. Koulutus profiloituu kasvatuksen, globalisaation, erilaisuuden ja etiikan kysymyksiin.

Tutkintoon vaadittavat opinnot: 

Kasvatustieteen maisterin tutkintoon Intercultural Teacher Education -ohjelmassa vaadittavat opinnot ovat kasvatustieteen syventävät opinnot 70 op, sivuaineopinnot 25 op sekä valinnaiset opinnot 25 op. Interkulturaalinen näkökulma sisältyy kaikkiin kasvatustieteen opintoihin.

Tutkinnon rakenne lukukausittain sekä tutkintoon vaadittavat opinnot yksityiskohtaisemmin löytyvät opintojen rakennekaaviosta.

Osaamistavoitteet: 
  • Opiskelija kykenee ottamaan vastuuta toiminnastaan ja tukemaan oppilaiden minäpystyvyyden kehittymistä.
  • Opiskelija osaa työskennellä moniammatillisessa työyhteisössä.
  • Opiskelija osaa analysoida ja selittää kasvatusta ja opetusta käsittelevää teoriatietoa.
  • Opiskelija kykenee toimimaan empaattisesti, eettisesti ja pedagogisesti tahdikkaasti sekä osaa arvioida omaa toimintaansa vaihtelevissa tilanteissa.
  • Opiskelija osaa suunnitella tutkimukseen perustuvaa opetusta.
  • Opiskelija kykenee osallistumaan opetuksen kehittämiseen ja arviointiin.
  • Opiskelija kykenee tekemään yleistyksiä ja johtopäätöksiä omaksumastaan tiedosta, tuottamaan teoreettista tietoa ja soveltamaan sitä opetukseen.
  • Opiskelija kykenee sosiaalisesti vastuulliseen ja eettisesti kestävään johtajuuteen kulttuurienvälisen kehittämisen ja globaalin kasvatuksen alueilla.
  • Opiskelija kykenee tekemään ja hyödyntämään luovasti tutkimusta opetuksen, oppimisen, opetussuunnitelmatyön ja arvioinnin perustana erilaisissa paikallisen ja globaalin tason koulutusympäristöissä.
  • Opiskelija kykenee tutkimaan koulutuksen ja yhteiskunnan jatkuvasti muuttuvaa luonnetta ja hahmottaa ammatillisen kehittymisen yhteistoiminnalliseksi elinikäisen oppimisen prosessiksi.

 

Aiemman osaamisen tunnustaminen: 

Koulutusohjelmassa noudatetaan Oulun yliopistossa määriteltyjä aiemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen pääperiaatteita: http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintopolku/ahot

Opetuskäytännöt ja -menetelmät: 

Opiskelu on kokopäiväistä opiskelua, joka vastaa 60 opintopistettä vuodessa. Tämä tarkoittaa 1600 tuntia vuodessa opiskelijan opiskelutyötä. Koko tutkinto (120 op) voidaan suorittaa kahdessa vuodessa täysipäiväisesti opiskellen. Opinnot on toteutettu lähiopetuksena, mutta osan kursseista voi suorittaa myös verkko-opiskeluna. Opintoihin sisältyy lisäksi harjoittelujaksoja.

Opetuskieli: 

Tutkinnon voi suorittaa englannin kielellä.

Opintojen suoritustavat, arviointikäytänteet ja -asteikko: 

Tutkintoon liittyvät opinnot voidaan suorittaa opetussuunnitelmaperusteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija opiskelee opetussuunnitelmassa olevat syventävät opinnot sekä vapaasti valittavat opinnot opetussuunnitelman mukaisesti. Opintojaksot pääsääntöisesti suoritetaan tenttimällä sekä oppimistehtävin ja arvioinnin suorittaa opintojakson vastuuhenkilö. Arviointi perustuu usein tenttiin ja oppimistehtäviin, mutta muitakin arviointimenetelmiä käytetään. Opintojaksojen suorittamisista on tarkemmin kerrottu opintojaksokuvauksissa. Tutkinnon lopputyönä tehdään pro gradu -tutkielma. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, jossa otetaan huomioon aikaisemmat opinnot.

Arviointiasteikko: (Koulutuksen johtosääntö pykälä 17:) Opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeerista asteikkoa 0–5 kokonaislukuina taikka sanallista arviota hyväksytty tai hylätty. Väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten arvostelussa voidaan käyttää sanallista arviota kiittäen hyväksytty, hyväksytty tai hylätty. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Opintokokonaisuuden arvosanan laskemisessa noudatetaan opintopistemäärillä painotettua keskiarvoa. Pro gradu -tutkielmien ja diplomitöiden arvosanoja ei oteta huomioon syventävien opintojen keskiarvoa laskettaessa.

Yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) 6 §:n mukaan vaadittavan suomen ja ruotsin kielen taidon arvioinnista on säädetty erikseen http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794.

Tutkinnon ammatillinen profiili: 

KM-tutkinto Intercultural teacher education -koulutuksessa on osa luokanopettajan kelpoisuuden antavia opintoja, joten koulutus tähtää erityisesti perusopetuksen luokka-asteiden 0–6 oppimis- ja kasvatusympäristössä toimimiseen. Kasvatustieteen maisterin koulutuksessa on mahdollisuus osallistua erilaisiin kokeilu- ja tutkimusprojekteihin, joten tutkinto tarjoaa pohjan myös tutkimukselliseen työhön. Lisäksi tutkinnon suorittaneet voivat sijoittua erilaisiin kasvatus- ja opetusalan asiantuntijatehtäviin.

Koulutusohjelman opiskelijan voivat kehittää taitojaan, kykyjään ja tietojaan ammattimaisiin koulutustehtäviin kansallisissa ja kansainvälisissä koulutusympäristöissä (esim. opettajina, projektien johtajina, suunnittelijoina, konsultteina, tutkijoina jne.)

Jatko-opintokelpoisuuden saavuttaminen: 

Maisterintutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden tohtorintutkintoon.

Opinnäytetyö ja valmistumisen edellytykset: 

Maisteriksi valmistuakseen opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelmaan kuuluvat 120 opintopisteen laajuiset opinnot. Maisterintutkinnon tutkielmaopintoihin sisältyy maturiteettikoe tutkielman aihepiiristä. Maisteriksi valmistuvan on myös osoitettava saavuttaneensa riittävän suomen ja ruotsin kielen taidon kuten lain (424/2003) 6 §:n 1 momentissa on määritelty sekä yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka on määritelty Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (2004/794), 6 §:n 2 momentissa, ellei niitä ole osoitettu kandidaatintutkinnossa.  Suomen ja ruotsin kielitaitovaatimus ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto. Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Koulutukseen kuuluu pakollinen vähintään kolme (3) kuukautta kestävä ulkomaanjakso, jonka aikana opiskelija opiskelee tai työskentelee kasvatustieteellisessä instituutiossa tai projektissa.

Opiskelijan tulee myös hakea tiedekunnalta tutkinnon vahvistamista tutkinnonvahvistamislomakkeella.

Tutkinnon antama kelpoisuus: 

Maisterintutkinto yhdessä Intercultural teacher education -koulutuksessa suoritetun kandidaatintutkinnon kanssa antaa opiskelijalle luokanopettajan kelpoisuuden Suomessa. Tällöin kandidaatintutkintoon tulee sisältyä vähintään 60 opintopisteen laajuiset Peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot ja alempaan sekä ylempään tutkintoon yhteensä vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Luokanopettajan kelpoisuudesta on säädetty Valtioneuvoston asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (14.12.1998/986). Sen mukaan luokanopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut Kasvatustieteen maisterin tutkinnon, vähintään 60 opintopisteen laajuiset peruskoulussa tai perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Lisäksi tutkinto antaa kielitaidon puolesta kelpoisuuden valtion virkoihin kielitaitopykälän 6 mukaisesti.

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnosta (794/2004), Kielitaitopykälä 6§: Kielitaito

1. Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

2. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.

3. Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Perustiedot

Tutkinnon taso: 
Maisterin tutkinto
Opintojen kesto: 
2 vuotta
Laajuus: 
120 op
Opetuskieli: 
englanti
Valmistuneiden työnimikkeitä: 
Luokanopettaja
+358 (0)294 483718
maria.jarvela (at) oulu.fi

Hakeminen ja valintaperusteet

Hakeminen: 
Tutkinto on osa viisivuotista koulutusohjelmaa, johon haetaan valtakunnallisessa sähköisessä yhteishaussa.

Oikopolut