Juhlaviikko 2013 - esiintyjät

EILA ESTOLA, Varhaiskasvatuksen professori
Eila Estola on syntynyt 1953 Piippolassa. Hän on väitellyt kasvatustieteen tohtoriksi Oulun yliopistossa 2003. Kasvatustieteen dosentiksi Helsingin yliopistoon hänet nimitettiin vuonna 2009.

Eila Estola on työskennellyt Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksessa lehtorina 1977–1985, Oulun lastentarhanopettajaopiston rehtorina 1985–1995 sekä erikoistutkijana Oulun yliopistossa 1995–2012. Vuosina 2004–2006 hän työskenteli Suomen Akatemian tutkijatohtorina.
Eila Estola on ollut mukana useassa Suomen Akatemian rahoittamassa opettajatutkimushankkeessa, joissa on tutkittu eri asteiden opettajia lastentarhanopettajista aineenopettajiin. Viime vuosina Eila Estola on laajentanut tutkimustaan opettajatutkimuksesta lapsuudentutkimukseen. Tutkimusryhmän keskeisiä havaintoja on opettajan ammatin ihmissuhdetyön luonne ja siihen liittyvät eettiset, emotionaaliset, poliittiset ja mikropoliittiset tekijät. Tulokset ovat tuottaneet vertaistukeen perustuvia menetelmiä opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen.
Tällä hetkellä Estola johtaa kahta Suomen Akatemian tutkimushanketta. Toisessa keskitytään selvittämään aloittelevan opettajan työn emotionaalista ulottuvuutta. Toinen hanke tarkastelee syrjäytymisen ja yhteenkuuluvuuden tuottamisen kerronnallisia käytänteitä päiväkodeissa ja kouluissa.

 

RAIMO KAASILA, Kasvatustieteen professori
Raimo Kaasila on syntynyt Kuhmossa 1956. Hän on väitellyt kasvatustieteen tohtoriksi Lapin yliopistossa vuonna 2000.

Raimo Kaasila on toiminut vuodesta 1985 alkaen Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa eri tehtävissä, muun muassa matematiikan didaktiikan lehtorina ja tutkijana. Vuonna 2008 hänet nimitettiin yliopistonlehtoriksi ja opettajankoulutuksen dosentiksi.
Kaasila osallistui 2003–2006 erikoistutkijana Suomen Akatemian rahoittamaan Luokanopettajan matematiikka -projektiin Helsingin ja Turun yliopiston tutkijoiden kanssa. Lapin yliopistossa hän on toiminut useissa hallinnollisissa tehtävissä, muun muassa luokanopettajankoulutuksen linjanjohtajana. Hän on Oulun yliopiston tutkimuksen kokonaisarvioinnin (RAE2013) ohjausryhmän jäsen.

Raimo Kaasila on tutkimustyössään keskittynyt opettajankoulutukseen ja yliopistopedagogiikkaan. Hän on tutkinut opettajien identiteetin muotoutumista, ja uskomusten muutoksia, erityisesti matematiikan opetuksessa soveltaen muun muassa narratiivisia ja retorisia menetelmiä. Tutkimuksilla on sovellusarvoa kehitettäessä tutkimusperustaista opettajankoulutusta. Hän toimii yhtenä vetäjänä ´Living Stories´ -tutkimusyhteisössä. Kaasilan tutkimuksien tuloksia on julkaistu useissa korkeatasoisissa tieteellisissä lehdissä.

 

VESA PUURONEN, Sosiologian professori
Vesa Puuronen on syntynyt 1957 Rovaniemellä. Hän on väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Joensuun yliopistossa 1995.

Vesa Puuronen on toiminut Joensuun yliopistossa eri tehtävissä, muun muassa erikoistutkijana ja yliassistenttina vuodesta 1984. Vuosina 1994–2012 hän on työskennellyt opetus ja tutkimustehtävissä myös Kuopion, Itä-Suomen ja Rovaniemen yliopistoissa. Vuosina 2004–2005 hän on toiminut professorina Lapin yliopistossa ja sen jälkeen muun muassa erikoistutkijana ja tutkimusjohtajana Itä-Suomen yliopistossa. Puuronen on työskennellyt useissa Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa, muun muassa Syrjäytyminen, eriarvoisuus ja etniset suhteet Suomessa (SYREENI)-tutkimusohjelmassa hän työskenteli vanhempana tutkijana ja tutkimusohjelman johtajana vuosina 1998–2004. Hän on saanut myös useita Tietokirjailijoiden apurahoja, muun muassa teoksiin ´Tappavat aatteet´,´Rasistinen Suomi´ ja ´Suomalaisen kasvatuksen vaiettu historia - koulukotiin sijoitettujen kokemuksia´.

Vesa Puurosen viimeaikaisia tutkimusaiheita ovat olleet nuorten toiminta ääriliikkeissä Euroopassa, nuorten poliittinen kulttuuri, rasismi ja eriarvoisuus Suomessa sekä sosiaalinen pääoma syrjäisellä, harvaanasutulla maaseudulla. Lisäksi Puuronen tutkii yhteiskuntatieteiden metodologisia kysymyksiä.

 

TYTTI MARIA ISOHOOKANA-ASUNMAA on suomalainen historioitsija ja poliitikko.
Hän on syntynyt 24. syyskuuta 1947 Haukiputaalla. Tytti Isohookana-Asunmaa valmistui filosofian maisteriksi Oulun yliopiston humanistisesta tiedekunnasta vuonna 1971 pääaineenaan yleinen historia. Sen jälkeen hän suoritti valtiotieteen lisensiaatin tutkinnon Turun yliopistossa 1976 ja väitteli siellä valtiotieteen tohtoriksi vuonna 1980.

Isohookana-Asunmaa toimi Suomen keskustapuolueen kansanedustajana vuosina 1983–2003. Ministerinä opetusministeriössä Esko Ahon hallituksessa hän toimi vuosina 1991–1995. Politiikan ulkopuolella Tytti Isohookana-Asunmaa on toiminut Oulun yliopistossa historian ja yhteiskuntatieteiden lehtorina ja hoitanut apulaisprofessorin virkaa.  Vuonna 2009 Isohookana-Asunmaa nimettiin Oulun yliopiston Vuoden Alumniksi. Nimeämisen perusteena oli ansiokas ja monipuolinen yhteiskunnallinen toiminta kotimaassa ja kansainvälisissä tehtävissä.  Luottamustoimissa hän on ollut Marttaliiton, Edistyksellisen tiedeliiton ja Suomen nuorison liiton puheenjohtajana.

Isohookana-Asunmaa on julkaissut useita teoksia muun muassa ´Maalaisliitto-Keskustan historia 5. Virolaisen aika. Maalaisliitosta Keskustapuolue 1963–1981´, ´Yhteinen hyvä – paras hyvä. Kerttu Saalastin elämäkerta´ ja viimeisimpänä teoksena Oulun opettajankoulutuksen 60-vuotisjuhlan yhteydessä julkaistava Oiva K. Kyöstiön elämäkerta ´Oiva K. Kyöstiö, elämänvaiheita ja ajatuksia´

 

PERTTI KANSANEN on Helsingin yliopiston kasvatustieteen emeritusprofessori.
Hän on syntynyt 12. kesäkuuta 1940 Helsingissä.

Pertti Kansanen valmistui kansakoulunopettajaksi Helsingin opettajakorkeakoulusta vuonna 1961. Sen jälkeen hän työskenteli viisi vuotta opettajana ja suoritti jatko-opintoja psykologiasta, kasvatustieteestä, sosiologiasta, kirjallisuudesta ja erityispedagogiikasta. Filosofian tohtoriksi hän väitteli vuonna 1973 ja samana vuonna hänet nimettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteen dosentiksi. Vuonna 1978 hänet nimettiin kasvatustieteen didaktiikan apulaisprofessoriksi Helsingin yliopistossa ja kasvatustieteen professorina, erityisalana opettajankoulutus, hän toimi vuosina 1982 - 2003. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen esimiehenä ja tiedekunnan dekaanina Kansanen on toiminut vuosina1983 - 1987 ja 1988 - 1990.

Pertti Kansanen on toiminut työuransa aikana useissa eri yliopistoissa vierailevan professorina; vuonna 1987- 1988 Siegenin yliopistossa Saksan Liittotasavallassa, vuosina 1993 ja 1995 Göteborgin yliopistossa Ruotsissa sekä  vuonna 1998 Göttingen yliopistossa Saksassa. Kansanen on nimetty kunniatohtoriksi Tallinnan pedagogiseen yliopistoon vuonna 1992, Åbo Akademiaan vuonna 1999 ja Göteborgin yliopistoon vuonna 2001.

Kansasen tärkeimmät tutkimusteemat liittyvät opetukseen, opettajankoulutukseen, opetussuunnitelmaan ja opetuksen etiikkaan. Hän on osallistunut useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja julkaisuihin.

 

REIJO HEIKKINEN, yliopistonlehtori
Reijo Heikkinen on syntynyt Oulussa 1950. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta 1976 pääaineena yleinen historia, valtiotieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta 1980 pääaineena poliittinen historia, kasvatustieteen maisteriksi 1987 Oulun yliopistosta pääaineena kasvatustiede ja väitellyt Oulun yliopistossa kasvatustieteen tohtoriksi 1995.

Reijo Heikkinen nimitettiin kasvatustieteen, erityisesti kasvatushistorian dosentiksi 1996. Tutkimuksellisista ansioista hän sai tasavallan presidentin myöntämän professorin arvonimen 2012.

Reijo Heikkinen on julkaissut tähän mennessä 50 teosta, jotka käsittelevät poliittista historiaa, kasvatushistoriaa, taloushistoriaa ja ympäristöhistoriaa. Lisäksi hän on julkaissut tähän mennessä lähes 1000 muuta populaari- ja tieteellistä julkaisua sekä radio-ohjelmaa. Hän on työskennellyt vuodesta 1978 lähtien Kajaanin opettajankoulutusyksikössä historian didaktikkona ja yksikön lakkautuksen jälkeen Oulussa samassa tehtävässä. Hän oli Kajaanin opettajankoulutusyksikön lehtorikunnan edustajana kasvatustieteiden tiedekunnassa yli 20 vuotta. Heikkinen on saanut useita tunnustuspalkintoja, mm. tiedonjulkistamispalkinnon 1988, Oulun yliopiston ensimmäisen Hyvän opettajan palkinnon 1990, Oulun yliopiston Ad Maiora Universitas Ouluensis Vuoden tuloksentekijän -palkinnon 1995, Oulun Historiaseuran Olaus Magnus -tunnustuspalkinnon 1997, Kajaanin kaupungin kulttuuripalkinnon 2001, Kainuun maakunta -kuntayhtymän Pro Kainuu -palkinnon 2005, Kainuun kirjailijapalkinnon 2008, Vuoden Elias -palkinnon 2012, Vuoden vesistöteko -palkinnon 2012 ja Studia Generalia -palkinnon 2012.

 

ARMI MIKKOLA, Opetusneuvos
Armi Mikkola on syntynyt vuonna 1952 Nurmijärvellä. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineena kasvatustiede.

Mikkola on työskennellyt opetushenkilöstön täydennyskoulutustehtävissä vuosina 1979-1982 Uudenmaan lääninhallituksen kouluosastolla. Vuosina 1983-1986 hän toimi ylitarkastajana Kouluhallituksessa hoitaen täydennyskoulutustehtäviä ja rehtorikoulutusta. Mikkola toimi Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksessa koulutuspäällikkönä vuosina 1986-1995 vastuualueenaan opetusalan täydennyskoulutus. Vuosina 1995-96 hän toimi Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa suunnittelutehtävissä.  Vuodesta  1996 lähtien Mikkola on työskennellyt opetusministeriön palveluksessa. Hänet valittiin vuonna 1997 opetusneuvokseksi. Mikkola työskentelee ministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolla. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa korkeakoulujen tutkintoihin ja opetukseen liittyvät asiat, opettajankoulutus ja pohjoismainen yhteistyö.
Mikkola on toiminut lukuisten korkeakouluopetusta sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutusta koskevien työryhmien ja hankkeiden puheenjohtajana ja jäsenenä. Näistä keskeisimpiä ovat olleet opettajatarpeiden arviointiin ja ennakointiin, opettajatiedonkeruisiin, opettajankoulutuksen kehittämiseen, tutkintojen uudistamiseen, kansainväliseen toimintaan ja opetusalan täydennyskoulutukseen liittyvät ryhmät ja projektit. Hän on toiminut useissa pohjoismaisissa ja muissa kansainvälisissä opetusalan ja korkeakoulutuksen työryhmissä Suomen edustajana. Mikkola on osallistunut monin eri tavoin suomalaisen opettajankoulutuksen esittelyihin kansainvälisissä yhteyksissä.
Mikkola on toimittanut ja kirjoittanut julkaisuja ja artikkeleita opettajankoulutuksen kehittämisestä, täydennyskoulutuksesta, rehtorikoulutuksesta, koulun kehittämisestä, arvioinnista, monikulttuurisesta koulusta ja opettajatarpeiden ennakoinnista.
 

 

 

 

 

Viimeksi päivitetty: 19.3.2018