© 2016 Anna Rankinen

Väitöstilaisuus KM Aila Knihtilä 9.12.2016 klo 12.00 Kastellin monitoimitalon auditorio, Sairaalanrinne 5

Väittelijä

Kasvatustieteen maisteri, musiikinopettaja Aila Knihtilä

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden tiedekunta, Musiikkikasvatus

Oppiaine

Kasvatustiede/musiikkikasvatus

Väitöstilaisuus

9.12.2016 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Kastellin monitoimitalon auditorio, Sairaalanrinne 5

Aihe

Eetoksena hyvyys ja kauneus. Taiteilija ja musiikkikasvattaja Anna-Liisa Antila-Kaljusen toimintaelämäkerta
Aiming at Goodness and Beauty. Professional biography of artist and music educator Anna-Liisa Antila-Kaljunen

Vastaväittäjä

Professori Marja-Leena Juntunen, Sibelius-Akatemia

Kustos

Professori Juha Ojala, Oulun yliopisto

Oulun opettajankoulutuksen musiikin lehtorin vaikutus säteilee ylisukupolvisesti taiteen voimalla

Toimintaelämäkerta Anna-Liisa Antila-Kaljusesta (1915–2006) paljastaa itsenäisen Suomen ensimmäiseen sukupolveen kuuluneen naisen pitkän koulutustien kansanopistojen opettajuuden kautta yliopistollisen opettajankoulutuksen lehtoraattiin. Sortavalan tyttökoulussa suoritetusta ylioppilastutkinnosta (1933) kului 25 vuotta viimeisen yliopistollisen arvosanan valmistumiseen. Elämänikäisen opiskelun mallin mukaan näiden kahden tutkinnon väliin mahtui kuusi eri tutkintoa mukaan lukien filosofian maisterin tutkinto ja urkudiplomi. Vielä tämän jälkeen valmistautuessaan kouluttamaan peruskoulun opettajia, hän haki ulkomaita myöten oppia ja toimintakulttuurin malleja kyetäkseen vastaamaan tuleviin haasteisiin opettajankouluttajana pohjoissuomalaisessa kontekstissa.

Elämäkerta tuo ilmi myös lasikaton rikkojan kunnianhimoisen taiteellisen uran ensimmäisenä luterilaisen kirkon vaalilla virkaan valittuna naisurkurina. Toimi Turun Mikaelinkirkossa sisälsi varsinaisten virkatehtävien lisäksi paljon konsertointia, musiikillisia avustamisia, säestystehtäviä ja myös pianistina toimimista. Turun aikana (1952–1958) Antila oli kaupungissa tunnettu ja tunnustettu musiikkipersoona. Lehdistö osoitti kiinnostusta hänen uraansa kohtaan. Radiolähetysten kautta hänestä tuli valtakunnantason kuuluisuus.

Työ selvitti elämänkulkuanalyysin kehikon avulla kohteen elämässä tapahtuneet merkittävät siirtymät, verkostot, ajoitukset, muutokset ja rajoitukset suhteessa ympäröivään todellisuuteen. Sota oli sukupolvikokemus hänelle ja ikätovereilleen. Se suuntasi elämää ja vaikutti yksilöiden valintoihin ja kohtaloihin arvaamattomalla tavalla.

Toisena menetelmänä oli muistojen tutkimus. Narratiivien analyysissä löytyi neljä kategoriaa, joihin muistot sijoittuivat: Opettajuus ja sen ilmenemismuodot, persoonan ja olemuksen kuvaukset, musiikilliset elämykset ja vaikutus.

Vahvan taiteilijakompetenssinsa avulla hän säväytti opettajasukupolvia toisensa jälkeen Oulun tuomiokirkossa pitämiensä urkuesittelyjen lopuksi, vaikka varsinaiset urkurivuodet olivat jo jääneet taakse. Nämä keväisin toteutetut pienet ekskursiot muistettiin mainita lähes jokaisessa muistelukerronnassa, joita töitä varten kerättiin Opettaja-lehden keruukutsulla yli viisikymmentä. Voimakkaita elämyksiä oli muistojen mukaan koettu myös ihan tavallisilla opettajankoulutuksen musiikin tunneilla. Näiden tavallisesti klassisen musiikin maailmaan sitoutuneiden elävien musiikkinäytteiden kautta syttyi rakkaus taidemusiikkiin, josta on saatu voimaa työhön ja arkeen.

Ohjaajan ja didaktikon roolissa Antila-Kaljusen kannustus, antamansa palaute ja rohkaisu koettiin merkittäväksi voimanlähteeksi aloittelevan opettajan polulla. Arvostus ja ihailu kuulsivat monessa muistossa. Erityisenä löytönä voi pitää jatkuvan mentoriuden merkitystä opettaja-oppilassuhteessa.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 20.12.2016