GROWTH-hanke

Tutkimushankkeessa purettiin valtarakenteita

Suomen akatemian rahoittama tutkimuskonsortio Growth into Citizenship in Civil Society Encounters (2015–2019) tarkasteli kansalaisuutta ja kansalaiseksi kasvamisen käytäntöjä Tansaniassa ja Ugandassa sekä näiden suhteutumista kansalaisjärjestöjen pyrkimyksiin edistää ja vahvistaa kansalaisuutta. Hankkeen tulokset osallistuvat yhteiskuntatieteelliseen keskusteluun kansalaisuuden käsitteestä sekä nostavat esiin ongelmakohtia ja kehittämistarpeita kansalaiseksi kasvamisen teorioissa ja käytännöissä.

Kansalaisyhteiskunnasta ja aktiivisesta kansalaisuudesta käyty keskustelu on jo jonkin aikaa kyseenalaistanut ajatuksen kansalaisuuden määrittelystä kansallisvaltion jäsenyytenä. Nykyisissä globalisoituvissa ja moniarvoisissa yhteiskunnissa korostuvat paikalliset ja maailmanlaajuiset osallistumisen ja vaikuttamisen kontekstit.

Monitieteinen tutkimuskonsortio yhdisti kehitystutkimusta, kasvatusfilosofiaa, aikuiskasvatustiedettä ja antropologiaa pureutuakseen näihin kysymyksiin Tansanian ja Ugandan paikallisyhteisöissä. Tutkimusprojektissa rakennettiin pragmatistiseen filosofiaan nojautuen teoreettinen viitekehys, jonka avulla tarkasteltiin kansalaiseksi oppimista arjen käytännöissä uusien toiminnan tapojen omaksumisen näkökulmasta. Viitekehys, joka ei tee jyrkkää eroa yksityisen ja julkisen tai sosiaalisen ja poliittisen välillä, mahdollisti tiettyjen kansalaisuuden erityispiirteiden tarkastelun Itä-Afrikan postkoloniaalisissa semi-autoritaarissa olosuhteissa.

Esimerkiksi tukahdutettu kansalaisuus väkivaltaisessa Pohjois-Ugandassa, sukupuolittunut kansalaisuus Ugandan maaseudulla, Tansanian maaseudun islamilaisissa yhteisöissä rakentuvat kansalaisen hyveet sekä naisten self-help-ryhmien yhdessä rakentamat osallistumisen tavat tuovat esiin kansalaisuuden käytäntöjä paikallisten toimijoiden arkielämässä.

Tutkimus myös osoitti, että käsitys kansalaisuudesta valtion jäsenyytenä siihen liittyvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen oli paikallisten yhteisöjen jäsenille melko vieras ja arjen toiminnasta irrallinen käsitys. Myös kansalaisjärjestöjen kannattamilla ja edistämillä, länsimaiseen ajatteluun perustuvilla käsityksillä aktiivisesta kansalaisuudesta oli vain vähän kosketuspintaa niiden ihmisten elettyihin kokemuksiin, joihin järjestöt pyrkivät projekteillaan vaikuttamaan.

Kansalaiseksi kasvamisen osalta tutkimustulokset haastavat vallalla olevan käsityksen transformatiivisesta oppimisesta, jossa koulutuksen avulla tapahtuu suhteellisen nopea uuden oivaltaminen ja toimintatapojen muutos. Kansalaisuuden käytännöt ja tavat ovat syvästi juurtuneita niin poliittis-kulttuuriseen kontekstiin kuin yksilön omiin toimintamalleihinkin.

Tulosten pohjalta korostuukin tärkeänä jatkotutkimusaiheena kansalaiseksi kasvaminen asteittaisena muutoksena, jossa historiallisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja poliittisten olosuhteiden muutos kulkee käsi kädessä yksilöiden oppimisen kanssa. Tutkimustulokset antavat myös kansalaisuuskasvatukseen keskittyville järjestöille työkaluja kehittää toimintaansa.

Tuloksia esitellään hankkeessa syntyneessä kirjassa. Kirjan erityiseksi ansioksi useat kansainväliset arvioijat ovat maininneet sen, että korkean akateemisen tason lisäksi se purkaa etelän ja pohjoisen välisiä valtarakenteita akateemisella kentällä: monet artikkelien ensimmäisistä kirjoittajista ovat etelän yliopistoista. Kirjan johdanto esittelee myös näitä rakenteita sekä toimia, joita tutkimusprojektissa on tehty niiden purkamiseksi. Tutkimuksen kansainvälisestä vaikuttavuudesta kertoo, että teoksen julkistustilaisuus Makereren yliopistossa noteerattiin Ugandan valtiollisissa uutisissa.

Hanketta johti professori Katariina Holma Oulun yliopistosta.

Growth into Citizenship in Civil Society Encounters -hanke.

Kuva:

GROW-hankkeen tutkimusseminaari pidettiin Dar es Salaamissa kesällä 2018. Vasemmalta Tiina Kontinen (professori, Jyväskylän yliopisto, osahankkeen johtaja), Ajali Nguyahambi (tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto), Alice Ndidde (hankkeen Ugandan tiimin johtaja, Makereren yliopisto, Uganda), Haji Chang’a (tutkija, Dodoman yliopisto, Tansania), Twine Bananuka (tutkijatohtori, Makereren yliopisto), Rehema Kilonzo (hankkeen Tansanian tiimin johtaja, Dodoman yliopisto), Veli-Mikko Kauppi (tohtorikoulutettava, Oulun yliopisto), Karembe Ahimbisibwe (tutkija, Makereren yliopisto), Henrik Rydenfelt (tutkijatohtori, Oulun yliopisto), Katariina Holma (professori, Oulun yliopisto, tutkimuskonsortion johtaja), Benta Matunga (tutkijatohtori, Dodoman yliopisto).

Viimeksi päivitetty: 31.1.2020