Antipsykoottien vaikutukset unettomuudessa, ahdistuneisuudessa ja masennuksessa

APSY Oulu

Projektin kuvaus

Psykoosilääkkeitä käyttää noin 200 000 suomalaista. Noin puolet heistä käyttää lääkettä johonkin muuhun kuin psykoosilääkkeiden viralliseen indikaatioon, ja tällöin kyseessä on niin sanottu off-label-käyttö. Psykoosilääkkeiden virallisia indikaatioita ovat psykoosi ja kaksisuuntainen mielialahäiriö, sekä joidenkin lääkeaineiden osalta mm. aggressio dementiassa ja käytöshäiriöissä ja vaikean masennuksen lisälääkehoito. Psykoosilääkkeiden määräämiskäytännöistä sekä psykoosilääkkeiden hyödyistä ja haitoista on riittämättömästi tietoa.

Projektimme tavoitteena on selvittää psykoosilääkkeiden hyötyjä ja haittoja ei-psykoottisissa tiloissa, kuten ahdistuneisuus, unettomuus ja masennus. Aihetta tullaan tutkimaan erilaisissa suomalaisissa tutkimusaineistoissa.

 

Kysely lääkäreille psykoosilääkkeiden määräämiskäytäntöihin liittyen

Toteutamme touko-syyskuussa 2019 kyselytutkimuksen lääkäreille eri puolella Suomea. Kyselyn tarkoituksena on selvittää lääkäreidenmääräämiskäytäntöjä, ajatuksia ja kokemuksia psykoosilääkkeisiin liittyen. Olemme erityisen kiinnostuneita psykoosilääkkeiden käytöstä sairauksiin ja oireisiin joihin psykoosilääkkeillä ei ole virallista käyttöaihetta eli niin sanotusta off-label-käytöstä. On sairaustiloja, joihin psykoosilääkkeillä ei ole virallista käyttöaihetta, mutta joihin psykoosilääkkeiden käyttö on usein kliinisesti perusteltua.

 

Psykoosilääkkeiden hyödyt ja haitat ahdistuneisuudessa, unettomuudessa ja masennuksessa 2–3 vuoden seurannassa

Tässä tutkimuksen osiossa tulemme tutkimaan sitä, muuttuvatko terveydentila, psyykkiset oireet ja kognitiiviset toiminnot psykoosilääkkeen käytön myötä. Kutsumme tähän vuosina 2019–2023 toteutettavaan tutkimukseen Oulun ja joidenkin ympäristökuntien alueelta työikäisiä henkilöitä, jotka aloittavat psykoosilääkkeen unettomuuteen, ahdistuneisuuteen tai masennukseen. Aineiston keruussa teemme yhteystyötä terveyskeskusten, työterveyshuollon yksiköiden, mielenterveyspalveluiden ja eri yliopistojen kanssa. Aineistoa tullaan seuraamaan 2–3 vuoden ajan.

 

Psykoosilääkkeiden hyödyt ja haitat off-label-käytössä eri ikäkausina

Olemassa olevien tutkimus- ja rekisteriaineistojen perusteella tulemme selvittämään psykoosilääkkeiden off-label-käyttöä ennustavia tekijöitä, sekä off-label-käytön hyötyjä ja haittoja Suomessa lapsilla, nuorilla, työikäisillä ja ikääntyneillä. Tutkimme aihetta muun muassa Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966 (https://www.oulu.fi/nfbc/node/44315), MEDALZ-aineistossa (https://www.uef.fi/web/gerho/medalz1), sekä mahdollisuuksien mukaan muissa aineistoissa.

 

Tämän projektin merkitys

Psykoosilääkkeiden käyttö, erityisesti muihin kuin virallisiin indikaatioihin, on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Psykoosilääkkeitä on tutkittu aikaisemmin enimmäkseen kliinisissä kokeissa, joissa on ollut lyhyt seuranta ja valikoitunut aineisto. Tavoitteenamme on selvittää psykoosilääkkeiden pitkäaikaiskäytön vaikutuksia erilaisissa valikoitumattomissa aineistoissa. Tämän projektin avulla saamme selville psykoosilääkkeiden vaikutuksia oireisiin, kognitioon ja somaattiseen terveyteen väestössä, ja tarvittaessa voimme tulosten avulla parantaa hoitokäytäntöjä. Projektin tulokset tullaan julkaisemaan kansallisissa ja kansainvälisissä lääketieteen alan lehdissä.

Projektin koordinaattori

Oulun yliopisto