Hampaiden kehitys- ja oikomisopin tutkimusryhmä

Tutkimustavoitteet

  • Purennallisten tekijöiden, kasvojen morfologian sekä yleisterveyden ja geneettisten taustatekijöiden yhteys  Pohjois-Suomen kohorttitutkimuksen (http://kelo.oulu.fi/NFBC/index.html) aineistossa
  • Geneettisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden vaikutus hampaiston morfologiaan ja purentaan sekä vaikeiden purentavirheiden ja kraniofakiaalisten anomalioiden muodostumiseen
  • Hampaiston ja purennan normaali ja poikkeava kehitys
  • Varhaisen väestötason oikomishoidon vaikutus purentavirheiden hoidossa yksilö- ja väestötasolla ja tämän vaikutus potilaiden elämänlaatuun sekä vaikeiden purentavirheiden vähenemiseen aikuisiässä

 

Tutkimusaineistot sekä menetelmät

Pohjois-Suomen kohorttitutkimuksen (Kohortti -66) aineistosta käytössä on hammaslääketieteellinen aineisto, geneettinen data sekä yleislääketieteelliset taustatekijät.

Kliinisiin potilasaineistoihin pohjautuvaa tutkimusta suoritetaan yhteistyössä Oulun yliopistolliseen sairaalan  ja Oulun kaupungin opetushammashoitolan kanssa.

KVANTTI-tutkimusprojektissa havainnoidaan sukupuolikromosomianomaliapotilaiden dokumentteja (kipsimallit, rönt-genkuvat) tekemällä mittauksia ja vertaamalla niitä normaaliväestöä edustavaan kontrollimateriaaliin.

Pienten lasten syntymäkohortissa ympäristön vaikutusta tutkitaan pään muovautumiseen ja purentaan. 3D-kameroilla ja kliinisesti tehtävä tutkimus suoritetaan yhdessä OYS:n lastenklinikan kanssa. Huuli- ja suulakihalkioihin kohdistuvassa tutkimuksessa tutkitaan potilaiden ja heidän vanhempiensa ominaispiirteitä ja geneettistä taustaa käyttämällä röntgentutkimuksia, kliinisiä tutkimuksia sekä DNA-genomimäärityksiä.

Oikomishoidon varhaishoitotutkimuksessa tutkitaan varhaisen oikomishoidon vaikuttavuutta satunnaistettuna kliinisenä tutkimuksena, jossa vaihtuvana muuttujana on hoidon toteutusikä.

Ortognattisen kirurgian potilailla tehtävä tutkimus on prospektiivinen  tutkimus, jossa tutkitaan potilaan elämänlaatua strukturoitua kyselytutkimusta käyttäen sekä purennasta johtuvien vaivojen yleisyyttä kliinistä tutkimusta soveltaen.

Diagnostiikkaa koskevassa tutkimuksessa tutkitaan KKTT-kuvantamista käyttäen varhaisen diagnostiikan merkitystä erityisesti kulmahampaan puhkeamisen ongelmissa.

Leukanivelen toimintahäiriöitä tutkitaan kokeellisessa tutkimuksessa, jossa muuttuvana tekijänä on koe-eläimen dieetti. Leukanivelessä tapahtuvia muutoksia tutkitaan käyttämällä moderneja kuvantamismenetelmiä, immunohistokemiaa sekä  histomorfometriaa.

Hampaiston kehitys- ja oikomisopin ryhmän tutkijat toimivat yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan MRC-tutkimusryhmien kanssa:

http://www.oulu.fi/mrc/node/20044

http://www.oulu.fi/mrc/node/18816

 

Tutkimusryhmä:
Professori Pertti Pirttiniemi
Dosentti Tuomo Heikkinen
Dosentti Raija Lähdesmäki
Dosentti Virpi Harila
HLT Anna-Sofia Silvola
 
Väitöskirjatyöntekijät:
Mitsuko Nakayama
Georgios Kanavakis
Laura Krooks
Johanna Julku
Minna Tervonen
Matti Hannula
Sigurd Hadler-Olsen
Ville Vuollo
Päivi Arvonen
Tuula Savolainen
Henri Aarnivala

 

Viimeksi päivitetty: 8.11.2016