Aluekehitys ja aluepolitiikka

Aluepolitiikan ja aluekehityksen maantieteellisessä tutkimuksessa tarkastellaan alueellisia muutosprosesseja, aluekehityksen mekanismeja sekä aluepoliittisia ideoita ja vaikuttamista. Aluekehityksen dynamiikkaa ja aluetasojen suhteiden ja vuorovaikutuksen rakentumista tarkastellaan tutkimusryhmässä eri skaaloilla (paikallinen, alueellinen, kansallinen, rajanylinen, ylikansallinen, globaali) sekä niiden suhteissa erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden kontekstissa. Suomen aluekehityksen ja aluepolitiikan muutosprosessien tarkastelu tapahtuu myös suhteessa Euroopan unionin aluepolitiikkaan ja aluekehitysmekanismeihin sekä globalisaation ilmiöön. Tutkimuksen kohteena voivat olla niin kaupunkialueet, maaseutumaiset kunnat ja rajat ylittävät aluekehityksen ohjelma-alueet kuin aluekehityksen toimijuus, verkostot ja monitasoinen hallinta. Parhaillaan tehtävä tutkimus käsittelee seuraavia aihepiirejä:

 

  •     Euroopan unionin aluepolitiikka ja aluejärjestelmän eurooppalaistuminen
  •     Suomalaisen aluepolitiikan ja valtion alueellisuuden muutokset
  •     Pohjoismaisten raja-alueiden kehitys ja alueellinen resilienssi
  •     Liikkuvuuden ja liikkuvuuden säännöstelyn aluepoliittinen ja aluekehityksellinen näkökulma
  •     Aluepoliittisten ideoiden ja käsitteiden muutokset sekä näiden liikkuvuus
  •     Arktisen alueellinen muotoutuminen yhteiskunnallisissa käytännöissä
  •     Nuorisoon ja koulutukseen liittyvä spatiaalinen oikeudenmukaisuus

                            

Aluepolitiikan ja aluekehityksen tutkimus pohjautuu teoreettiseen ja empiiriseen tarkasteluun ja siinä sovelletaan monipuolisesti kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Aluepolitiikan ja aluekehityksen alan tutkimus on kansainvälistä ja opetuksessa ja tutkimuksessa yhteistyötä tehdään tutkimusyksikön aluemaantieteen, poliittisen maantieteen, matkailumaantieteen sekä geoinformatiikan tutkimusryhmien kanssa. Lisäksi aluekehityksen tutkimuksen sovellettavuuden näkökulmaa tukee alue- ja paikallishallinnon sekä muiden keskeisten aluekehityksen toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö ja vuorovaikutus. Aluepolitiikan ja aluekehityksen erikoistumisalan tutkijat osallistuvat useisiin maantieteen tutkimusyksikössä käynnissä oleviin hankkeisiin (RELATE, GLASE).

Tutkijat

Eeva-Kaisa Prokkola (dosentti, yliopistotutkija) on ihmismaantieteen tutkija, jonka erikoisosaamista ovat alueellistumisprosessit, raja-alueet, monitasoinen hallinta, Euroopan unionin aluekehitysmekanismit, alueellinen identiteetti, alueellinen turvallisuus ja resilienssi sekä liikkuvuuden poliittinen talous (työperäinen ja pakotettu siirtolaisuus, matkailu). Prokkola on julkaissut aiheista lukuisia artikkeleita maantieteen alan johtavissa kansainvälisissä aikakausisarjoissa (Political Geography, Antipode, Citizenship Studies, Environment and Planning A, European Urban and Regional Studies, Geopolitics, Space & Polity, Journal of Borderlands Studies, Tourism Geographies). Prokkola toimii parhaillaan aluepolitiikan ja aluekehityksen moduulin yliopistotutkijana (Oulun yliopiston neliportainen tutkijanuramalli) sekä varajohtajana Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston monitieteellisessä tutkimuskonsortiossa Globaalin turvallisuuden monikerroksiset rajat (GLASE 2016-2019).  

Satu Kivelä (tutkijatohtori) on ihmismaantieteilijä, joka on erikoistunut terveydenhuollon poliittiseen maantieteeseen. Hänen tutkimuksensa keskittyy erityisesti väestön terveyden hallinnan ja terveydenhuollon käytäntöjen rooliin valtion tilallisessa rakentumisessa ja muutoksessa.

Heikki Sirviö (tutkijatohtori)

Jonne Hytönen (väitöskirjatutkija) on kuntiin ja kaavoitukseen perehtynyt tutkija, jolla on yhteiskuntatieteellinen tausta. Viime vuosien ajan hänen tutkimusintressejään ovat olleet yleisen edun määrittely ja vuorovaikutteisen suunnitteluteorian soveltaminen erilaisissa oikeudellis-hallinnollisissa konteksteissa. Hänen artikkeleitaan on julkaistu mm. European Planning Studies - ja Planning Theory -journaaleissa. Aiemmin Hytönen on tehnyt kunta- ja valtionhallintoa palvelevaa tutkimusta noin kymmenen vuoden ajan, liittyen esimerkiksi kaupunkiseutuihin, strategiseen alueidenkäytön suunnitteluun sekä kuntien ja valtion muuttuvaan suhteeseen.”

Fredriika Jakola (väitöskirjatutkija) on ihmismaantieteilijä erikoistumisaloinaan aluekehitys- ja raja-aluetutkimus. Väitöskirjassaan hän on tutkinut epämuodollisten ja muodollisten instituutioiden roolia kunnallisessa aluekehittämisessä ja policy transfer-prosesseissa Suomen ja Ruotsin raja-alueella

Vesa Väätänen (väitöskirjatutkija) keskittyy Arktisen alueen poliittiseen maantieteeseen sekä alueellistumisprosessien poliittisiin ulottuvuuksiin. Näihin ulottuvuuksiin lukeutuvat valtasuhteet ylikansallisessa poliittisessa tilassa, keskushallintoa alempia tasoja edustavien toimijoiden tilallinen politiikka, sekä geopolitiikan ja geoekonomian yhteenkietoutuminen valtion ylikansallisissa strategioissa. Väätänen on vastikään julkaissut tutkimusartikkeleita seuraavissa julkaisuissa: Territory, Politics, Governance (yhdessä Kaj Zimmerbauerin kanssa), Geopolitics, sekä Geografiska Annaler, Series B: Human Geography.

Marika Kettunen (väitöskirjatutkija) tarkastelee nuorisoon ja koulutukseen liittyviä spatiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiä osana alueellisen transformaation ja tietoyhteiskunnan dynamiikkaa. Kettusen tutkimuksellisiin mielenkiinnon kohteisiin kuuluvat myös nuorisotutkimus, (arkipäivän) poliittinen toimijuus sekä aluekehitys ja matkailu, erityisesti paikallisen toimijuuden näkökulmasta.

Ville Kellokumpu (väitöskirjatutkija) tarkastelee aluepolitiikan ja aluekehityksen sekä poliittisen maantieteen ilmiöitä. Väitöskirjassaan hän tutkii depolitisaatiota valtion alueellisen hallinnan strategiana ja sitä miten esimerkiksi yleisen edun, kaupunkiregionalismin, poliittisen hegemonian ja talouden käsitteet liittyvät depolitisaatioon ja valtiotilan uudelleenjärjestelyn prosesseihin.

Niina Kotavaara (väitöskirjatutkija) on kiinnostunut alueiden vetovoimaan ja sen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä osana aluekehittämisen ja aluepolitiikan dynamiikkaa. Väitöskirjassaan hän tutkii osaavan, korkeakoulutetun työvoiman alueiden välistä ja kansainvälistä liikkuvuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä Suomessa.

 

Julkaisut

  • Ahlqvist Toni & Sirviö Heikki (2019) Contradictions of spatial governance: Bioeconomy and the Management of State Space in Finland. Antipode, doi: 10.1111/anti.12498
  • Andersen, Dorte Jagetic & Eeva-Kaisa Prokkola (2019). Heritage as bordering: heritage making, ontological struggles and the politics of memory in the Croatian and Finnish borderlands. Journal of Borderlands Studies, doi.org/10.1080/08865655.2018.1555052
  • Hytönen, Jonne & Ahlqvist, Toni (2019). Emerging vacuums of strategic planning: an exploration of reforms in Finnish spatial planning. European Planning Studies. DOI:10.1080/09654313.2019.1580248
  • Hytönen, Jonne, Kotavaara, Niina, & Ahlqvist, Toni (2018) Elinvoiman askelmerkkejä ja ristiriitoja. Maankäytön suunnittelijoiden näkemyksiä kuntien tulevaisuudesta. ARTTU2-tutkimusohjelman julkaisusarja 5/2018. Association of Finnish Local and Regional Authorities.
  • Hytönen, J. (2016). Kuntien ja valtion välinen vastuiden ja vallan jako yhdyskuntapolitiikassa. Association of Finnish Local and Regional Authorities. <http://shop.kunnat.net/download.php?filename=uploads/1781yhdyskuntapol_vastuutjavalta_ebook.pdf>
  • Hytönen, J. (2016). The problematic relationship of communicative planning and the Finnish legal culture. Planning Theory 15(3), 223–238
  • Hytönen, J., Mäntysalo, R., Peltonen, L., Kanninen, V., Niemi, P., & Simanainen, M. (2016) Defensive routines in land use policy steering in Finnish urban regions. European Urban and Regional Studies 23(1), 40–55.
  • Jakola, Fredriika & Eeva-Kaisa Prokkola (2018). Trust building or vested interest? Social capital processes of cross-border cooperation in the border towns of Tornio and Haparanda. Tijdschrift voor Economische en Sociale Geografie 109 (2), 224-238.
  • Jakola, Fredriika (2018) Local responses to state-led municipal reform in the Finnish-Swedish border region: conflicting development discourses, culture and institutions. Fennia 196:2, 137-153.
  • Jakola, Fredriika (2016) Borders, planning and policy transfer: historical transformation of development discourses in the Finnish Torne Valley. European Planning Studies 24(10): 1806–1824.
  • Kivelä Satu (2018a) Constructing the territorial state through the mundane: statization of everyday population health. Geografiska Annaler, Series B: Human Geography 100: 1, 25–41. DOI: 10.1080/04353684.2017.1368356.
  • Kivelä Satu (2018b) Active citizenship, public sector and the markets: freedom of choice as a state project in health care. Geoforum 91: 160–169. DOI: 10.1016/j.geoforum.2018.03.006.
  • Kivelä, Satu (2018c) Political geographies of health care: governmentality of population health in the constitution and transformation of state spatiality. Nordia Geographical Publications 47: 2.
  • Kivelä Satu & Moisio Sami (2017) The state as a space of health: on the geopolitics and biopolitics of health-care systems. Territory, Politics, Governance 5: 1, 28–46. DOI: 10.1080/21622671.2016.1158122.
  • Kotavaara, Niina, Kotavaara, Ossi, Rusanen, Jarmo & Muilu, Toivo (2018). University graduate migration in Finland. Geoforum 96, 97-107. DOI: 10.1016/j.geoforum.2018.07.010
  • Luukkonen Juho & Sirviö Heikki (2017) Kaupunkiregionalismi ja epäpolitisoinnin politiikka. Talousmaantieteellinen imaginaari aluepoliittisten käytäntöjen vastaansanomattomana viitekohteena. Politiikka 59:2, 114-132.
  • Martin, Lauren & Eeva-Kaisa, Prokkola (2017). Making labor mobile: Borders, precarity, and the competitive state in Finnish migration politics. Political Geography 60C, 143-153.
  • Prokkola, Eeva-Kaisa (2019). Border-regional resilience in EU internal and external border areas in Finland. European Planning Studies, doi.org/10.1080/09654313.2019.1595531
  • Prokkola, Eeva-Kaisa (2019). Border Cities. Teoksessa: A. Orum (toim.), The Wiley-Blackwell Encyclopedia of Urban and Regional Studies, doi.org/10.1002/9781118568446.eurs0026
  • Prokkola, Eeva-Kaisa (2018). Geopolitics of border securitization: sovereignty, nationalism and solidarity in asylum reception in Finland. Geopolitics DOI:10.1080/14650045.2018. 1520213
  • Prokkola, Eeva-Kaisa & Juha Ridanpää (2017). Youth organizations, citizenship and guidelines for tourism in the wake of mass tourism. Citizenship Studies 21 (3), 359-377.
  • Prokkola Eeva-Kaisa, Zimmerbauer Kaj & Jakola Fredriika (2015). Performance of regional identity in the implementation of European Union’s cross-border initiatives. European Urban and Regional Studies 22 (1), 104–117.
  • Prokkola, Eeva-Kaisa (2013). Neoliberalizing Border Management in Finland and in Schengen. Antipode 45 (5), 1318–1336.
  • Prokkola, Eeva-Kaisa (2011). Cross-border regionalization, the INTERREG III A initiative, and local cooperation at the Finnish- Swedish border. Environment and Planning A 43, 1190-1208.
  • Prokkola, Eeva-Kaisa (2011). Regionalization, Tourism Development and Partnership in the North Calotte Sub-programme of INTERREG III North. Tourism Geographies 13 (4), 507-530.
  • Prokkola, Eeva-Kaisa & Juha, Ridanpää (2011). Following the plot of Bengt Pohjanen's Meänmaa: narrativization as a process of creating regional identity. Social and Cultural Geography 12 (7), 775-791.
  • Puustinen, S., Mäntysalo, R., Hytönen, J., & Jarenko, K. (2017). The “deliberative bureaucrat”: deliberative democracy and institutional trust in the jurisdiction of the Finnish planner. Planning Theory & Practice, 18(1), 71-88.
  • Sirviö, Heikki (2018) Geopolitics of the Knowledge-based Economy by Sami Moisio. http://societyandspace.org/2018/07/03/11443/
  • Sirviö, Heikki (2015). Syrjäseutujen liian helppo elämä? Alue & ympäristö 44:1, 45-59.
  • Sirviö, Heikki (2014). Viiksimiesten maailmanpolitiikka. Kosmopolis 44:3–4, 96–111.
  • Sirviö, Heikki (2014). Rajanylityksen politiikat romaanissa Noitaympyrä. Tiede & edistys 39:4, 321–346.
  • Sirviö, Heikki (2013). Kokoaminen ja hävitys kolmessa polvessa. Haanpään Kolmen Töräpään tarina  ja Bataillen Tuhlauksen käsite. Niin & näin 20:4, 45-53.
  • Sirviö, Heikki (2013). Valtiomuutoksen satiirinen politisointi Mikko-Pekka Heikkisen romaanissa Terveiset Kutturasta. Politiikka 55: 2, 73–90.
  • Väätänen, Vesa (2019a). Securing Anticipatory Geographies: Finland’s Arctic Strategy and the Geopolitics of International Competitiveness. Geopolitics, DOI: 10.1080/14650045.2019.1580267
  • Väätänen, Vesa (2019b). Investigating the particularities of regionalization: contested state–federal relations and the politics of Alaska’s Arctic Policy. Geografiska Annaler, Series B: Human Geography, DOI: 10.1080/04353684.2019.1616510
  • Väätänen, Vesa & Zimmerbauer, Kaj (2019). Territory–network interplay in the co-constitution of the Arctic and ‘to-be’ Arctic states. Territory, Politics, Governance, DOI: 10.1080/21622671.2018.1559759