Tulevaisuudessa - viimeistään tämän vuosisadan puolivälin paikkeilla - tulee meillä talvella olemaan selvästi (ehkä 4 - 6 astetta) nykyistä lämpimämpää, kesällä lämpötila ei nouse ehkä yhtä paljon. Vuotuinen sateenmäärä saattaa pohjoisessa lisääntyä - ehkä jopa kaksinkertaistua - nykyiseen verrattuna.

Pohjoisen napa-alueen odotetaan lämpenevän jopa 6-8 astetta - yli kaksi kertaa niin paljon kuin muu maapallo. Lumi- ja jääpeite sulaa monin paikoin, ja merenpinta kohoaa 30-90 senttiä.

Lämpeneminen aikaansaa noidankehän arktisilla alueilla. Maa ja meri imevät enemmän lämpösäteilyä ja lämpenevät lisää, kun lumi- ja jäämassat vähenevät. Myös kasvillisuuden leviäminen pohjoisemmaksi nostaa lämpötiloja, sillä kasvipeite imee auringonsäteilyä tehokkaasti. Tosin ilmaston lämmetessä myös kasvien yhteytys lisääntyy, ja sehän puolestaa saattaa vähentää ilmakkehän hiilidioksidia - ellei sitten orgaanisen aineksen poltto ja lahoaminen kiihdy, jolloin ilmakehään vapautuu hiilidioksidia.

Lämpeneminen lisää myös vesihöyryn määrää ilmassa - sekin kiihdyttää kasvihuoneilmiötä. Ikiroudan sulaminen puolestaan johtaa kasvihuonekaasujen (mm. metaanin) nykyista suurempaan vapautumiseen varsinkin soilta. Ikiroudan sulaessa vapautuu ilmakehään lisää hiilidiooksidia. Myös maaperän mikrobitoiminta kiihtyy roudan sulaessa, jolloin CO₂:ta vapautuu yhä enemmän. Lisää: Routa!

Arktisten alueiden lämpenemisen seurauksia:

• Kasvihuoneilmiö kiihdyttää otsonikatoa. Vaikka alailmakehä lämpenee, yläilmakehä jäähtyy. Jäähtyminen voimistaa kemiallisia reaktioita, jotka tuhoavat suojaavaa otsonikerrosta. Viime aikoina otsonikato onkin ollut hälyttävän suurta mm. Fennoskandian yläpuolella.

• Ikiroudan sulaminen haittaa monin tavoin ihmisten elämää pohjoisessa. Sulavasta maaperästä vapautuu entistä enemän metaania, joka on paha kasvihuonekaasu (lisää kasvihuoneilmiötä). Luonnonvarojen, kuten maakaasun ja öljyn, hyödyntäminen pahentaa tilannetta entisestään. Sulanut maa vajoaa ja saattaa huuhtoutua pois tulvien mukana, jolloin syntyy laajoja ekokatastrofeja. Uusimpien tietojen mukaan on routa sulamassa pohjoisella pallonpuoliskolla.

• Makean veden määrä Jäämeressä kasvaa, koska jäätiköt sulavat, ja sademäärät lisääntyvät. Esimerkiksi Siperian suurjoet kuljettavat makeaa vettä meriin aiempaa enemmän. Tällä voi olla vaikutuksia esim. Golfvirtaan.

• Tuhohyönteiset ja kasvitaudit leviävät pohjoisemmaksi, millä voi olla pahoja seurauksia mm. metsätaloudelle.

• Monet eliölajit joutuvat väistymään uusien eteläisten lajien tieltä, ja koko arktinen elinympäristö supistuu ja ehkä häviää kokonaankin.

------

ACIA-projekti (Arctic Climate Impact Assessment) on ensimmäinen ilmastonmuutoksen alueellisia vaikutuksia tarkasteleva laaja tutkimushanke, johon on osallistunut liki 300 arktisten alueiden tutkijaa 15 eri maasta.

ACIA:n keskeiset tulokset (2004):

Arktinen alue on erityisen haavoittuva toteutuneelle ja ennustetulle ilmastonmuutokselle ja sen vaikutuksille. Alueeseen parhaillaan kohdistuva ilmastonmuutos on nopeampaa ja rajumpaa kuin muualla maailmassa. Seuraavan sadan vuoden aikana ilmastonmuutoksen odotetaan yhä kiihtyvän ja aiheuttavan suuria fyysisiä, ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia muutoksia, joista jotkut ovat jo alkaneet. Arktisen ilmaston muutokset vaikuttavat koko muuhun maailmaan ilmaston lämpenemisen ja merenpinnan nousun kautta. ACIA -arvioinnin keskeiset johtopäätökset ovat seuraavat:

1. Arktinen ilmasto lämpenee parhaillaan nopeasti, ja muutosten odotetaan voimistuvan entisestään.
2. Arktisen alueen lämpeneminen ja sen seuraukset vaikuttavat koko maailmaan.
3. Arktiset kasvillisuusvyöhykkeet erittäin todennäköisesti siirtyvät, millä on laajakantoisia seurauksia.
4. Eläinlajien monimuotoisuus, levinneisyys ja jakauma muuttuvat.
5. Monet rannikolla sijaitsevat yhteisöt ja laitokset joutuvat yhä useammin alttiiksi myrskyjen vaikutuksille.
6. Merijään vetäytyminen lisää erittäin todennäköisesti laivaliikennettä ja luonnonvarojen saatavuutta.
7. Roudan sulaminen haittaa liikennettä, rakennuksia ja muuta infrastruktuuria.
8. Alkuperäiskansojen yhteisöjä uhkaavat suuret taloudelliset ja kulttuuriset vaikutukset.
9. Ultraviolettisäteilyn voimistuminen vaikuttaa ihmisiin, kasveihin ja eläimiin.
10. Monet eri vaikutukset vaikuttavat yhdessä ihmisiin ja ekosysteemeihin.

Puuston kasvu kiihtyy, puuraja siirtyy pohjoisemmaksi – uhkina erilaiset metsätuhot.
ACIA:n arvion mukaan arktiset kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät ilmaston lämmetessä. Puuraja siirtyisi pohjoisemmaksi ja korkeammalle. Merkittävä osa nykyisestä tundran alueesta muuttuisi metsiksi ja tundrakasvillisuus taas siirtyisi napa-alueen erämaihin. Hyönteisparvet, metsäpalot ja muut häiriöt erittäin todennäköisesti lisääntyvät ja muuttuvat vaikeammiksi ja pitkäkestoisemmiksi, jolloin vieraat lajit tunkeutuvat alueille helpommin.

Sademäärien kasvu vaikeuttaa porojen ravinnon saantia.
ACIA:n mukaan lämpenemisen myötä eläinlajien monimuotoisuus, levinneisyys ja jakauma muuttuvat ja eräät merieläinlajit uhkaavat kuolla sukupuuttoon. Myös porot ja muut maaeläimet joutuvat todennäköisesti yhä suuremmalle rasitukselle, kun ilmastonmuutos vaikuttaa niiden ravinnon saatavuuteen ja niiden lisääntymisalueisiin ja ikivanhoihin muuttoreitteihin. Eliölajien esiintymisalueiden odotetaan laajenevan pohjoiseen, jolloin arktiselle alueelle saapuu uusia lajeja ja toisaalta eräiden nykyisten lajien elintila kaventuu rajusti. Uusien lajien tulo todennäköisesti lisää ihmisiin tarttuvien eläintautien riskiä.

---

Viime aikoina on yhä useammin raportoitu tietoja myös elävän luonnon suhtautumisesta ilmaston lämpenemiseen, erityisesti kevään aikaistumiseen. Metsäntutkimuslaitoksen fenologiset mittaukset kertovat, että esim. koivun lehtien puhkeaminen on viimeisten kymmenen vuoden aikana aikaistunut noin viikolla. Samankaltaisia havaintoja on Keski-Euroopasta eräistä lehtipuista. Myös eräiden muuttolintujen on ilmoitettu saapuvan nykyisin noin viikkoa aikaisemmin kuin ennen. Tämä voi kyllä osittain johtua siitä(kin), että po. muuttolintujen kannat ovat kasvaneet, joka 'pakottaa' ne saapumaan aikaisemmin (pesintäpaikoista pula!). Kts. myös: Ilmatieteen laitoksen ennuste kasvihuoneilmiöstä!