Puolipiilijät (= hemikryptofyytit) "hakeutuvat" talven viettoon lumipeitteen (ja osaksi myös maaperän) suojaan. Silmut talvehtivat maan pinnassa, ylemmät maanpäälliset osat kuolevat talveksi. Puolipiilijöitä on luonnossamme aika paljon.

Monilla puolipiilijöillä joitakin tyviosan pienikokoisia lehtiä saattaa säilyä yli talven (mm. leinikit, apilat, orvokit, horsmat, putkikasvit, nokkonen, voikukka, heinä- ja sarakasvit). Karikekerros (ja sammalistokin) antaa puolipiilijöille suojaa keväälläkin, jolloin kuivuus usein uhkaa.

Piilotalvehtijat (= geofyytit) viettävät talven lumen, karikkeen ja maan pintakerrosten suojassa. Vain maansisäiset osat säilyvät yli talven. Tällaisina talvehtivina osina toimivat - lajista riippuen - joko juurakot, sipulit tai mukulat.

Näiden elinten sisältämän energian varassa kasvu alkaa keväällä, usein hyvin nopeasti. Juurakoiden varassa talvehtivat mm. kielo ja oravanmarja. 'Suomalaisia' mukula- ja sipulikasveja ovat esim. käenrieskat, laukat, kämmekät, kiurunkannus ja mukulaleinikki. Tämän tyyppisiä kasvilajeja on runsaasti vähälumisilla aroalueilla. Siellä maa on kosteaa vain lyhyen aikaa keväällä. Maansisäisissä osissa olevat runsaat energiavarastot mahdollistavat nopean kasvuunlähdön keväällä.

Täältä saat näiden kesäasun!