University of Oulu, 2019

Oulun yliopistosta valmistuneet työllistyvät hyvin – kyky kertoa omasta osaamisesta on tärkein tekijä

Alumnien työllistymistä selvitetään vuosittain valtakunnallisella uraseurantakyselyllä. Valtaosa valmistuneista on tyytyväinen sekä tutkintoonsa että tähänastiseen työuraansa.

Uraseurantakyselyllä seurataan viisi vuotta aiemmin korkeakoulusta valmistuneiden sijoittumista työelämään. Vuoden 2019 uraseurantakyselyn tulokset koskevat vuonna 2014 ylemmän korkeakoulututkinnon tai lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneita. Tohtoreiden uraseuranta koski vuonna 2016 tutkintonsa suorittaneita.

Oulun yliopiston maisterit ovat työllistyneet erittäin hyvin: 92 prosenttia vastaajista on töissä. Heistä 61 prosenttia on vakituisessa kokopäivätöissä ja 18 prosenttia määräaikaisissa kokopäivätöissä. Viisi prosenttia työllisti itsensä yrittäjinä. Edellisessä uraseurantakyselyssä, jossa tutkittiin vuoden 2013 maistereita, yrittäjien osuus oli kolme prosenttia.

Työllistymisluvut ovat samansuuntaisia myös tohtoreilla, joista 90 prosenttia on töissä. Maistereihin verrattuna harvempi tohtori on vakituisessa kokopäivätyössä (52%) ja useampi määräaikaisessa kokopäivätyössä (25%).

Lähes puolet Oulun yliopiston maistereista työskentelee yksityisessä yrityksessä ja kolmasosa kuntasektorilla. Osuudet ovat muuttuneet: edellisen kyselyn mukaan vuonna 2013 valmistuneiden suurin työllistäjä oli kuntasektori. Tohtoreista 36 prosenttia työskentelee yliopistossa. Toiseksi suurin työllistäjä on yksityinen sektori.

Alumnien bruttopalkat nousivat edellisestä kyselystä. Maistereiden bruttopalkan mediaani oli nyt 3700 euroa, kun vuotta aiemmin valmistuneiden mediaani oli 3500 euroa. Myös tohtoreiden mediaani nousi edellisvuoden 4000:sta eurosta 4300 euroon.

Maisterit työllistyvät koulutustaan vastaaviin tehtäviin

Oulun yliopiston maistereista 86 prosenttia oli tyytyväinen tutkintoonsa työuransa kannalta, ja sama määrä suosittelisi koulutustaan muille. 83 prosenttia pystyi hyödyntämään yliopistossa oppimiaan tietoja ja taitoja nykyisessä työssään ja 86 prosenttia oli tyytyväinen tähänastiseen työuraansa.

”Olen päässyt hämmästyttävän nuorena tekemään töitä, joista opiskeluaikana unelmoin. Tällä hetkellä olen jo toista vuotta vakituisessa virkasuhteessa”, kerrotaan avoimessa palautteessa.

Tärkeimmiksi työllistymiseen vaikuttaviksi tekijöiksi oli mainittu kyky kertoa omasta osaamisesta, muu työkokemus sekä tutkinnon aineyhdistelmä. Avoimissa vastauksissa mainittiin myös muun muassa oma aktiivisuus, positiivinen asenne sekä sattuman ja hyvän tuurin vaikutus.

Tohtorin tutkinnot eivät aina pääse oikeuksiinsa töissä

Tohtoreista 82 prosenttia oli tyytyväinen tohtorintutkintoonsa työuransa kannalta. Vastaajat arvioivat tohtorin tutkinnon johtaneen mielekkäämpiin (52%) ja vaativampiin (63%) työtehtäviin, korkeampaan palkkaan (58%) sekä parempaan asemaan työmarkkinoilla (44%).

Vastaajista 73 prosenttia teki työtä, joka vastasi vaativuustasoltaan tohtorikoulutusta. Osuus on selkeästi pienempi kuin maistereilla. Tohtoreiden töissä vain 36 prosentilla tohtorin tutkinto oli pätevyysvaatimuksena. Lähes puolet oli kuitenkin sitä mieltä, että tutkinnosta saatu osaaminen on keskeistä työssä.

”Olen ollut tohtorin tutkintoon erittäin tyytyväinen. Akateemisesti olen päässyt mielekkäisiin ja vaativiin tehtäviin sekä rooleihin. Nykyisessä työssäni tutkinnosta ei kuitenkaan ole käytännössä hyötyä, enkä pääse hyödyntämään osaamistani siten, kuten haluaisin. Ongelman pääsyy on itse organisaatiossa ja sen rakenteissa, ei varsinaisesti tohtorintutkinnossa”, kerrotaan avoimessa palautteessa.

Työttömyysjaksot vähentyivät

Maistereista 40 prosenttia oli kohdannut työttömyyttä valmistumisensa jälkeen. Heistä 40 prosentilla työttömyys kesti alle puoli vuotta, ja työttömyysjaksojen määrä oli 47 prosentilla jäänyt vain yhteen kertaan. Pitkät tai toistuvat työttömyysjaksot olivat harvinaisempia kuin vuotta aiemmin valmistuneilla.

”Pitkä työttömyysjakso heti valmistumisen jälkeen meinasi lannistaa, varsinkin kun tuntui siltä, ettei työnantajia kiinnosta vahvuuteni. Nyttemmin olen onneksi saanut huomata, että kyllä kiinnostaa”, kerrotaan avoimessa palautteessa.

Maistereihin verrattuna tohtoreista harvempi (29% vastaajista) oli kohdannut työttömyyttä.

Koulutusta kehitetään tulosten perusteella

Kyselyn tulokset kertovat, kuinka hyvin koulutus on antanut valmiuksia työelämään. Kyselyyn vastaaminen on tärkeää koulutuksen kehityksen kannalta.

”Kysely auttaa meitä kehittämään edelleen koulutuksen osaamistavoitteita, sisältöä ja opetusmenetelmiä työelämänäkökulmasta”, toteaa koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä.

Tulosten perusteella Oulun yliopisto ei juurikaan erotu muista Suomen yliopistoista. Jos tavoitellaan erinomaista opiskelijakokemusta, Oulun yliopiston pitää pystyä kirimään myös tässä suhteessa.

”Kehittämiskohteiksi nousevat erityisesti tieteidenvälisyys, moniammatillisissa ryhmissä toimiminen sekä yrittäjyystaidot. Näiden suhteen on jo tehty toimenpiteitä, joita pyritään myös jatkossa edistämään”, Hentilä kertoo.

Vastausaktiivisuus vaikuttaa rahoitukseen

Oulun yliopiston vastausprosentti (38%) oli hieman kaikkien yliopistojen keskiarvoa alempi. Oulun vastausaktiivisuus putosi 1,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Uraseurantakysely järjestetään valtakunnallisena yhteistyönä, jossa vastaajajoukkoa lähestytään tekstiviestein ja kirjein. 

”Lisäksi olemme aktivoineet alumnejamme alumniviestinnän avulla, ja sitä työtä jatkamme myös tulevalla kierroksella”, Hentilä sanoo.

Kyselyn tulosten lisäksi myös vastausprosentti itsessään vaikuttaa suoraan yliopiston perusrahoitukseen. Seuraava uraseurantakysely käynnistyy 1.10.2020, jolloin kohderyhmänä ovat vuonna 2015 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet sekä vuonna 2017 tohtorintutkinnon suorittaneet.


Teksti Iia Paloheimo
 

Viimeksi päivitetty: 12.6.2020